Ulkomaista syntyperää olevat synnyttäjät ovat yhä merkittävämpi osa Suomen väestönkehitystä – synnyttäjien palvelutarpeet moninaistuvat

Jo 17,3 prosenttia kaikista synnyttäjistä oli ulkomaista syntyperää vuonna 2023. Ulkomaista syntyperää olevien synnyttäjien osuus vaihtelee alueittain merkittävästi.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella osuus oli 38 prosenttia synnyttäjistä, kun taas Etelä-Pohjanmaalla osuus jäi viiteen prosenttiin.

Nyt ensimmäistä kertaa julkaistavat tiedot perustuvat THL:n julkaisuun, jossa tutkittiin ulkomailla tai Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten raskauden aikaista ja synnytyksen jälkeistä terveyttä vuosina 2010–2023. Tietoja verrataan suomalaistaustaisten vastaaviin tietoihin.

Synnytysmäärien kehitys kuvastaa laajempaa väestörakenteen muutosta

Suomalaistaustaisten synnytysten määrä on vähentynyt tasaisesti vuoden 2010 jälkeen, koronaepidemian aikaista tilapäistä nousua lukuun ottamatta. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten synnytysten määrä kasvoi noin 9 prosenttia vuosien 2010 ja 2023 välillä. Vuonna 2010 ulkomaalaistaustaisilla synnyttäjillä oli 4 802 synnytystä, kun vuonna 2023 luku oli jo 7 136. 

Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten synnyttäjien määrä on edelleen pieni, mutta määrä on kasvussa.

”Tiedot kertovat muuttuvasta Suomesta ja ohjaavat meitä ennakoimaan tulevaisuuden palvelutarpeita. Kun väestörakenne muuttuu, myös sosiaali- ja terveyspalvelujen on kehityttävä vastaamaan entistä monimuotoisempaa asiakaskuntaa”, korostaa THL:n tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusio.

Erot synnytyksen aikaisen kivunlievityksen käyttämisessä kaventuneet eri väestöryhmien välillä

Synnytyskäytäntöjen muutokset kertovat osaltaan ulkomaista syntyperää olevien kokemuksista palvelujärjestelmässä.

Kivunlievityksen käyttö on yleistynyt kaikissa ryhmissä. Aiemmin vähemmän kivunlievitystä saaneiden, kuten Afrikasta kotoisin olevien synnyttäjien, kohdalla ero suomalais¬taustaisiin on kaventunut selvästi. 

Samalla keisarileikkausten ja synnytysten käynnistysten määrä on kasvanut koko väestössä.

”Eri maista tulleiden synnyttäjien väliset erot kivunlievityksen käytössä ovat tasoittumassa, mikä voi viitata parempaan saavutettavuuteen ja vuorovaikutukseen hoitohenkilöstön kanssa. On tärkeää varmistaa, että kaikki synnyttäjät saavat riittävästi tietoa vaihtoehdoista ja mahdollisuuden osallistua hoitoratkaisuihin, kertoo THL:n suunnittelija Sara Austero.

Ulkomaista syntyperää olevat synnyttäjät käyvät hieman harvemmin neuvolassa

Ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset käyvät neuvolassa hieman harvemmin kuin suomalaistaustaiset tai Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset. Vuonna 2023 suomalaistaustaiset kävivät tarkastuskäynneillä keskimäärin 13,3 kertaa, kun ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset kävivät keskimäärin 12,4 kertaa. 

”Vaikka ero keskiarvoissa ei ole suuri, se voi heijastaa taustalla olevia rakenteellisia esteitä, kuten kielimuuria, epävarmuutta tai tietämättömyyttä järjestelmän toiminnasta tai aiempia heikkoja palvelukokemuksia. Neuvolapalveluiden saavutettavuuden varmistaminen kaikille perheille on keskeistä yhdenvertaisen perhe- ja äitiysterveydenhuollon toteutumisessa”, Kuusio kertoo.

Raskaudenaikainen tupakointi vähenee, mutta ryhmien välillä yhä eroja

Vaikka tupakointi on vähentynyt kaikissa väestöryhmissä, eurooppalaistaustaisten raskaana olevien tupakointi on edelleen selvästi yleisempää kuin muilla ryhmillä.

Venäjä- ja Neuvostoliitto-taustaisten tupakointi on ollut yleistä, mutta ero muihin ryhmiin on pienentynyt. Afrikka-taustaisten tupakointi on ollut vähäisintä koko tarkastelujakson ajan.

”On rohkaisevaa, että tupakointi on vähentynyt, mutta ryhmien väliset erot kertovat siitä, että ehkäisevän työn ja terveysviestinnän pitäisi olla vielä paremmin kohdennettua. Kulttuurisesti sensitiivinen lähestymistapa voi auttaa tavoittamaan paremmin ne ryhmät, joissa tupakointi on yleisempää”, pohtii Austero.

Tiedot synnytyksistä, neuvolakäynneistä ja terveystottumuksista auttavat kehittämään sosiaali- ja terveyspalveluja vastaamaan entistä paremmin Suomen monimuotoistuvan väestön tarpeita. 

”Tavoitteena on varmistaa, että jokainen saa yhdenvertaista, kulttuurisesti sensitiivistä ja saavutettavaa tukea raskauden ja synnytyksen aikana sekä lapsen synnyttyä”, korostaa Austero.

Julkaisu on tuotettu hankkeessa, joka on Euroopan unionin osarahoittama.

Lisätietoja

Ulkomaista syntyperää olevan väestön perinataaliterveys Suomessa vuosina 2000–2023. THL:n Työpaperi 19/2025 

Hannamaria Kuusio
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7657
[email protected]

Mika Gissler
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7279
[email protected]