Suositus: Palkokasvien tarjontaa ja tunnettuutta on lisättävä – herneet, pavut ja linssit edistävät hyvää ravitsemusta ja terveyttä
Palkokasvien lisääminen ruokavalioon ehkäisee elintapasairauksia ja parantaa ympäristön hyvinvointia. Tuore politiikkasuositus esittää toimia, joilla palkokasvit voidaan saada nykyistä vahvemmin osaksi suomalaista ruokakulttuuria ja kuluttajien arkea. Suosituksen julkaisee Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen Leg4Life-hanke.
Väestön terveyttä ja ruokavalioiden kestävyyttä haastavat vähäinen kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljan kulutus sekä runsas eläinperäisten ruokien kulutus. Palkokasvit, kuten herneet, pavut ja linssit, ovat hyviä kasviproteiinin, kuidun ja vitamiinien lähteitä.
”Suomalaiset syövät palkokasveja keskimäärin vain reilun ruokalusikallisen päivässä. Aikuisista 75 prosenttia syö niitä harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan. Jo pienikin kulutuksen lisäys parantaisi ruokavalioiden ravitsemuksellista laatua ja edistäisi terveyttä. Erityisesti kuidun ja folaatin saanti lisääntyy ja ruokavalion rasvan laatu paranee”, kertoo tutkimuspäällikkö Satu Männistö THL:stä.
Nyt julkaistava politiikkasuositus on tarkoitettu päättäjille, elintarviketeollisuudelle, kaupalle, ruokapalveluille ja järjestöille.
Suositus tukee hallitusohjelman tavoitteita vahvistaa kotimaisen ruoantuotannon kestävyyttä ja valkuaisomavaraisuutta. Se vauhdittaa myös elintarviketuotannon innovaatioita ja edistää ennaltaehkäisevää terveyspolitiikkaa.
Keskeisimmät politiikkasuosituksessa ehdotettavat toimet:
- Palkokasveja tulisi syödä ravitsemussuosituksen mukaisesti, yksi desilitra päivässä.
- Palkokasvien koko arvoketjua tulee kehittää monipuolisesti aina viljelystä palkokasviruokiin kuluttajan lautasella.
- Ammattikeittiöt tarvitsevat tukea reseptiikan kehittämiseen ja henkilökunnan kouluttamiseen palkokasvien käytössä.
- Tarvitaan investointeja kotimaiseen elintarviketeollisuuteen palkokasviraaka-aineiden jalostamiseksi valmistusaineiksi.
- Tuotekehityksessä tulee suosia vähäsuolaisia valmistusaineita ja välttää tyydyttyneen rasvan lisäämistä.
- Palkokasvielintarvikkeita tulee kehittää ja tarjota monipuolisesti erilaisille kuluttajille ja eri käyttötarkoituksiin.
”Osana päivittäistä ruokavaliota palkokasvit tukevat sekä väestön terveyttä että ympäristötavoitteita. Perinteiset palkokasviruoat, kuten hernekeitto ja talkkuna, ovat osa suomalaista ruokakulttuuria, ja palkokasvituotteiden joukosta löytyy kokeiltavaa myös uutuudenjanoisemmille. Tarvitaan palkokasvien arvoketjun monipuolista kehittämistä, jotta nämä proteiinipitoiset ja runsaskuituiset ravintokasvit päätyisivät lautasillemme yhä useammin”, toteaa Leg4Life-hankkeen johtaja, professori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Kuluttajat tutustuvat palkokasveihin ja niistä valmistettuihin elintarvikkeisiin usein julkisten ja yksityisten ruokapalveluiden kautta esimerkiksi oppilaitoksissa, päiväkodeissa, työpaikoilla ja sairaaloissa. On tärkeää, että ammattikeittiöillä on käytössään toimivia ja maukkaita reseptejä, jotka hyödyntävät palkokasveja monipuolisesti. Lisäksi tarvitaan henkilökunnan kouluttamista palkokasvien käytössä ja yleisemminkin maittavien kasvipohjaisten ruokien valmistuksessa.
”Ammattikeittiöiden lisäksi elintarviketeollisuus ja kauppa voivat tukea merkittävästi yhteistä tavoitetta. Tarvitaan erilaisia hyvänmakuisia palkokasvituotteita erilaisille kuluttajille. Vähittäiskaupan valikoima, tuotteiden sijoittelu ja hinnoittelu ohjaavat kulutustottumuksia. Kun palkokasvit ovat näkyvillä ja edullisia, niiden kulutus kasvaa”, muistuttaa erikoistutkija Niina Kaartinen THL:stä.
Lisätietoja:
Politiikkasuositus: Palkokasvien syöminen edistää terveyttä ja kestävyyttä
Leg4Life-hanke
Leg4Life (2019–2025) on Helsingin yliopiston, THL:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteinen hanke. Hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Satu Männistö
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8594
[email protected]
Niina Kaartinen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7384
[email protected]
