Euroopan uimavesiraportti: Suomen uimavesistä 93 prosenttia on laadultaan hyviä tai erinomaisia
Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida. Valtaosa Suomen uimavesistä, noin 93 prosenttia, on luokiteltu laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi. Tämä on yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisenä seurantakautena. Tiedot käyvät ilmi Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista.
Raportti sisältää uimaveden laadun tiedot kaikilta yleisiltä uimarannoilta. Kesällä 2024 Suomessa oli yhteensä 303 yleistä uimarantaa, joista 225 sijaitsi sisämaan vesistöjen äärellä ja 78 rannikolla.
Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttävään uimavesiluokkaan kuului 12 rantaa (4 %), mikä on kolme uimarantaa enemmän kuin edellisenä seurantakautena. Kolmella uimarannalla (1 %) uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi, mikä on kaksi uimarantaa vähemmän kuin edellisenä seurantakautena.
Sisämaan uimavesistä runsas 96 prosenttia luokiteltiin erinomaisen tai hyvän laadun luokkaan. Rannikolla erinomaiseksi tai hyväksi luokiteltiin runsas 83 prosenttia kaikista uimavesistä, mikä on lähes kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Tulosta selittää tyydyttäväksi luokiteltujen uimavesien kasvanut osuus rannikon uimarannoilla. Tyydyttävään luokkaan kuuluvista uimavesistä kaksi oli sisämaan uimarannalla ja kymmenen rannikon uimarannalla. Kaikki kolme huonoksi luokiteltua uimavettä oli rannikon uimarannalla.
Uimavesi arvioitu rannoilla, joita on seurattu useampi kesä
Suomen uimavesistä neljä uutta uimarantaa jäi ilman laadun luokkaa, koska veden laatua ei ollut vielä seurattu riittävän pitkään. Edellisten lisäksi kaksi muuta uimarantaa jäi ilman laadun luokkaa. Toinen rannoista oli suljettu uimakauden 2024 aikana ja toisella puutteellisen näytteenoton vuoksi näytemäärä oli liian vähäinen uimavesiluokan määrittämiseen.
Euroopan uimavesiraportissa luokitellaan uimaveden laatu niillä rannoilla, missä suolistoperäistä saastumista kuvaavien bakteerien määrää uimavedessä on seurattu säännöllisesti neljän uimakauden ajan. Bakteerimäärien perusteella voidaan arvioida esimerkiksi jätevesien vaikutusta uimaveteen. Sinileväesiintymien yleisyyttä tai runsautta ei oteta huomioon uimavesiluokan määrittämisessä.
”Edelliseen seurantakauteen verrattuna huonojen uimarantojen osuus on ilahduttavasti vähentynyt. Parhaimpiin uimavesiluokkiin kuuluvien uimavesien osuus on vähentynyt ja tyydyttävien osuus kasvanut erityisesti rannikolla. Esimerkiksi uimaveteen päätyneet jätevedet ja luonnon eläinten ulosteet voivat huonontaa uimaveden laatua. On myös muistettava, että rannikon uimavesiin sovelletaan tiukempia laadun raja-arvoja”, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheus.
Yksittäisten uimarantojen perustiedot ja seurantaan perustuvat uimavesiluokat ovat saatavilla Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalvelusta.
Kesällä uimakauden aikana uimaveden laadusta tiedotetaan uimarannoilla sekä esimerkiksi kuntien verkkosivuilla. Uimakauden aikana tiedot eivät päivity Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalveluun.
THL raportoi kuntien terveydensuojeluviranomaisten tekemän uimavesivalvonnan tulokset vuosittain Euroopan komissiolle. Nyt julkaistu raportti perustuu uimakausien 2021‒2024 seurantaan. Raporttiin on koottu maakohtaiset yhteenvedot uimaveden laadusta ja yhteensä noin 22 000 eurooppalaisen uimarannan tulokset.
Lisätiedot
Outi Zacheus
erikoissuunnittelija
THL
p. 029 524 6374
[email protected]
