Laaturaportti: Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely
Yleiskuvaus
Tilaston kuvaus
Kouluterveyskysely, johon tilasto pohjautuu, kuvaa lasten ja nuorten koettua terveyttä, hyvinvointia, elintapoja, koulunkäyntiä ja opiskelua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman Kouluterveyskyselyn aineisto kerätään koko Suomessa peruskoulujen 4.–5. luokkien ja 8.–9. luokkien oppilailta, lukioissa 1.–2. vuoden opiskelijoilta ja ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa alle 21-vuotiailta 1.–2. vuoden opiskelijoilta.
Kouluterveyskysely toteutetaan valtakunnallisesti koko ikäluokkaa vastaajiksi tavoittelevana kokonaistutkimuksena, mikä mahdollistaa hyvinvointialue- ja kuntatasoisen tietotuotannon. Kouluterveyskysely toteutetaan parillisina vuosina. Tämän tilaston tiedot perustuvat Kouluterveyskyselyn vuosina 2006–2025 toteutettuihin tiedonkeruihin. Tämä tilasto korvaa aiemmat erilliset Lasten ja nuorten hyvinvointi- sekä Nuorten arki -tilastot.
Tilastotiedot julkaistaan kahden vuoden välein. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia.
Relevanssi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on seurata väestön terveyttä ja hyvinvointia. Kouluterveyskysely toteuttaa tätä tehtävää lasten ja nuorten osalta. Tietoja hyödynnetään THL:ssä esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämisessä sekä lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ja päihteiden käytön seurannassa. Oppilaitokset käyttävät Kouluterveyskyselyn tarjoamaa tietoa esimerkiksi oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittämisessä, opiskeluhuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa. Kunnat ja hyvinvointialueet hyödyntävät tuloksia lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa ja hyvinvointijohtamisessa, esimerkiksi laadittaessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia. Valtakunnan tasolla Kouluterveyskyselyn tuloksia käytetään esimerkiksi politiikkaohjelmien ja erilaisten lakien toimeenpanon seurannassa ja arvioinnissa.
Kouluterveyskyselyn lomakkeita ja toteutusta kehitetään yhdessä kuntien ja oppilaitosten edustajien kanssa. Oppilailta ja opettajilta saatu palaute aikaisemmista lomakkeista huomioidaan. Kysymysten valinnassa keskeisintä ovat oppilaitosten, kuntien ja hyvinvointialueiden käyttöön tarkoitettu seurantatieto sekä kysymysten ymmärrettävyys lapsille ja nuorille.
Tilaston tietosisältö
Tilaston kohdejoukkona ovat perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat sekä 8. ja 9. luokan oppilaat, lukiokoulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen alle 21-vuotiaat 1. ja 2. vuoden opiskelijat koko Suomessa. Lukioissa kohdejoukkona ovat yleissivistävässä lukiokoulutuksessa nuorten oppimäärää tai ulkomaista tutkintoa suorittavat. Ammatillisessa koulutuksessa tilaston kohdejoukkona ovat alle 21-vuotiaat, jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa oppilaitoksessa. Lukiossa kohdejoukkoon eivät kuulu aikuisten oppimäärää suorittavat tai aineopiskelijat. Ammatillisessa koulutuksessa tämän tilaston kohdejoukkoon eivät kuulu 21-vuotiaat tai sitä vanhemmat, oppisopimuskoulutuksessa olevat, muuta kuin ammatillista perustutkintoa suorittavat eikä tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA) olevat.
Vuosina 2006‒2011 tiedonkeruut toteutettiin parillisina vuosina Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa ja Lapissa ja parittomina vuosina muualla Manner-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Vuodesta 2013 lähtien Kouluterveyskysely on toteutettu samanaikaisesti koko maassa joka toinen vuosi. Vuosien 2006‒2011 tilastotiedoissa on yhdistetty tutkimusvuodet 2006‒2007, 2008‒2009 ja 2010‒2011, jotta ne olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia tutkimusvuosien 2013, 2015, 2017, 2019, 2021, 2023 ja 2025 kanssa.
Alueittaiset tiedot perustuvat oppilaitoksen tai sen toimipaikan sijaintikuntaan.
Tilaston keskeiset käsitteet ja muuttujat on kuvattu osana tilastoraporttia.
Tilastoprosessi
Lähdeaineistot
Tilaston lähdeaineistona on THL:n joka toinen vuosi toteuttama Kouluterveyskysely. Tilaston tiedot perustuvat oppilaiden ja opiskelijoiden oppitunnilla kyselylomakkeelle antamiin vastauksiin. Vastaaminen on vapaaehtoista. Kyselyaineistoon lisätään oppilaitos- ja aluetiedot, jotka saadaan Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen ylläpitämistä rekistereistä vastaajatunnukseen liitetyn tiedon perusteella.
Tiedonkeruumenetelmä
Kouluterveyskyselyn tiedonkeruu toteutetaan maalis-huhtikuussa kahden vuoden välein parittomina vuosina. Vuonna 2025 Kouluterveyskyselyn tiedot kerättiin perusopetuksen 4. ja 5. luokilla 3.3.–7.4., perusopetuksen 8. ja 9. luokilla ja lukiossa 1.4.–9.5. ja ammatillisissa oppilaitoksissa 3.3.–9.5.
Tiedot kerätään oppilaitoksissa nimettömänä, itsenäisesti täytettävänä verkkokyselynä. Oppilaat ja opiskelijat täyttävät kyselyn luokittain tai ryhmittäin koulupäivän aikana. Opettaja jakaa vastaustunnukset oppilaille tai opiskelijoille ja valvoo vastaustilannetta. Aikaa vastaamiseen on varattu yksi oppitunti. Vastaaminen on oppilaille ja opiskelijoille vapaaehtoista. Kouluterveyskyselyssä on neljälle kouluasteelle erilliset kyselylomakkeet, joihin on mahdollisuus vastata suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi tai pohjoissaameksi.
Ymmärrykseen perustuvan suostumuksen varmistamiseksi kyselyn vastausohjeessa kerrottiin, mistä sensitiivisistä teemoista lomakkeella kysytään (mielenterveys, väkivalta, päihteidenkäyttö, koettu sukupuoli, seksuaalisuus), jotta oppilas tai opiskelija voi halutessaan kieltäytyä vastaamasta kyselyyn. Ohjeessa mainittiin myös, että kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata, jolloin vastaaja voi jättää itselleen arkaluontoisen kysymyksen vastaamatta. Lomakkeen kysymyksistä mitään ei asetettu pakollisiksi.
Oppilaitokset tiedottavat kyselystä etukäteen huoltajia, joille annetaan mahdollisuus kieltää alle 15-vuotiaan lapsensa osallistuminen kyselyyn. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENK:n ohjeen (2019) mukaan huoltajan informointi ja mahdollisuus kieltää alle 15-vuotiaan lapsen osallistuminen tutkimukseen soveltuu suurille vastaajamäärille kohdennettaviin kyselytutkimuksiin sekä tutkimuksiin, joissa ei käsitellä alaikäisten henkilötietoja.
Tilastossa käytettävässä vuoden 2025 aineistossa vastaajia oli perusopetuksen 4. ja 5. luokilla 103 408, perusopetuksen 8. ja 9. luokilla 94 743, lukiossa 47 248 ja ammatillisissa oppilaitoksissa 24 469.
Vuonna 2025 aineisto kattoi perusopetuksessa 85 prosenttia kaikista 4. ja 5. luokkien oppilaista ja 73 prosenttia 8. ja 9. luokkien oppilaista Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Lukiossa aineisto kattoi 70 prosenttia kaikista lukiokoulutuksessa nuorten oppimäärää tai ulkomaista tutkintoa suorittavista vuosina 2023 ja 2024 aloittaneista opiskelijoista. Ammatillisissa oppilaitoksissa aineisto kattoi 37 prosenttia ammatillista perustutkintoa suorittavista (ei oppisopimuksella) vuosina 2023 ja 2024 aloittaneista alle 21-vuotiaista opiskelijoista. Ammatillisten oppilaitosten aineiston muita alhaisempi kattavuus ja tulosten luottamusvälit tulee huomioida vertailtaessa tuloksia.
Vuoden 2025 aineistossa perusopetuksen 8. ja 9. luokilla 48,8 prosenttia vastaajista oli 15-vuotiaita, 33,4 prosenttia 14-vuotiaita ja 16,5 prosenttia 16-vuotiaita. Lukiolaisista suurin ikäryhmä oli 17-vuotiaat (48,2 %), seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat 16-vuotiaat (35,3 %) ja 18-vuotiaat (15,5 %). Ammattiin opiskelevista 17-vuotiaita oli 41,3 prosenttia, 16-vuotiaita 35,3 prosenttia ja 18-vuotiaita 15,6 prosenttia. Ikä perustuu vastaajien ilmoittamaan ikään. Perusopetuksen 4. ja 5. luokkien oppilailta ei kysytty ikää.
Verkkokyselyn vastaukset kerätään THL:n lomakepalvelun kautta. Vastanneista aineistoon hyväksytään vain kyselylomakkeen lopussa olevaa Lähetä-painiketta klikanneet. Tieto vastaajan oppilaitoksesta ja oppilaitoksen sijaintikunnasta saadaan otostiedoista.
Kouluterveyskyselyyn vastanneilla on mahdollisuus antaa palautetta kyselystä. Lomakkeen lopussa on kysymys: " Mitä mieltä olet kyselystä? Jos haluat, voit antaa palautetta kyselystä tässä:” (avokenttä, johon pystyi kirjoittamaan enintään 2000 merkkiä). Vuonna 2025 kysymykseen vastasi 116 525 lasta ja nuorta.
Palautevastauksia tarkasteltiin luonnollista kieltä käsittelevän ohjelmiston avulla. Tarkastelussa kymmenen eniten mainittua sanaa olivat: hyvä, kysely, ihan, ok, kiva, pitkä, liian, aika, kysymyksiä, bra. Palautevastauksista tehdään analyysi ja niitä hyödynnetään lomakkeiden kehittämistyössä.
Tietojen validointi
Nuorilta kerättyä tietoa tarkasteltaessa on otettava huomioon myös epäuskottavien vastausten mahdollisuus. Kouluterveyskyselyn vastauksia on kartoitettu sekä sisällöllisesti että vastausteknisesti niiden tunnistamiseksi.
Vuonna 2025 kaikkien kouluasteiden käyttöaineistoista poistettiin epäuskottavina vastaajat, jotka olivat vastanneet vähintään 75 prosenttiin kaikille vastaajille tarkoitetuista kysymyksistä alle 5 minuutissa (n=206). On erittäin epätodennäköistä, että vastaaja olisi tuossa ajassa ehtinyt lukea noin monta kysymystä ja niiden vastausvaihtoehdot.
Aineistoista tarkasteltiin epäuskottavia vastaajia myös vastaustekniikkaan perustuen. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkien sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten aineistossa kartoitettiin epäuskottavia vastauksia tarkastelemalla vastauskäyttäytymistä matriisikysymyksissä vuosina 2019, 2021, 2023 ja 2025. Tarkasteluissa käytettiin kunkin kyselyvuoden lomakkeilla olevia matriisikysymyksiä, joissa on vähintään viisi riviä. Niistä otettiin mukaan ne, jotka on tarkoitettu kaikille vastaajille ja jotka on kysytty kaikilta kolmelta kohderyhmältä.
Ensimmäinen tarkastelu perustuu matriisikysymysten reunavastauksiin eli siihen, että vastaaja on valinnut jokaisella rivillä ensimmäisen vastausvaihtoehdon vasemmalta tai jokaisella rivillä viimeisen vastausvaihtoehdon oikealta. Matriisista riippuen vasenta tai oikeaa reunaa voidaan useimmiten pitää ”poikkeavana” reunana, johon kerääntyy suhteellisen vähän vastauksia. Matriisin ”ei-poikkeavan” reunan vastaukset ovat puolestaan melko yleisiä ja vastauksia voidaan pitää tavanomaisina.
Matriisien reunavastausten tarkastelussa kustakin poikkeavaan reunaan vastatusta matriisista saa yhden pisteen. Yhden rivin tyhjäksi jättäneet otetaan huomioon niin, että tyhjä rivi täydennetään tarkastelua varten sillä vastauksella, jonka vastaaja on yleisimmin kyseisessä matriisissa valinnut. Jos vastaaja on jättänyt matriisissa enemmän kuin yhden rivin vastaamatta, hän ei voi saada siitä pistettä.
Toinen tarkastelu perustuu samojen matriisikysymysten diagonaalisten vastauskuvioiden tunnistamiseen. Diagonaalisessa vastauskuviossa vastaus alkaa matriisin toisesta reunasta ja etenee viistosti riveittäin. Vastaus voi alkaa joko oikeasta tai vasemmasta yläreunasta.
Suurin osa vastaajista ei vastaa missään matriisissa diagonaalisesti. Yksittäisissä matriiseissa diagonaalista vastaamista voidaan pitää uskottavana. Diagonaalisten kuvioiden mukaan vastaaminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin matriisin poikkeavaan reunaan vastaaminen.
Jokaisesta diagonaalisesti vastatusta matriisista saa yhden pisteen. Saadakseen pisteen vastaajan on täytynyt vastata jokaiselle matriisin riville.
Tarkastelujen perusteella havaittiin, että pienellä osalla vastaajista on poikkeavaa vastauskäyttäytymistä matriisikysymyksissä. Pariin matriisikysymykseen vastatut poikkeavat reunavastaukset tai diagonaaliset vastauskuviot voivat kertoa todellisesta ilmiöstä eivätkä vielä osoita kaavamaisuutta vastauskäyttäytymisessä. Vasta kun sama kaava toistuu matriisista toiseen, voidaan vastaajaan uskottavuutta kyseenalaistaa.
Edellä kuvatun tarkastelun perusteella perusopetuksen 8. ja 9. luokan, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tuloksista poistettiin ne vastaajat, jotka vastasivat vähintään viidessä matriisissa poikkeavaan reunaan (viisi pistettä) tai vähintään neljässä matriisissa diagonaalisen vastauskuvion (neljä pistettä). Poistettujen osuus oli 1,2 prosenttia vuonna 2025 (n=2069). Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilailla ei havaittu vastaavaa vastaamiskäyttäytymistä.
Epäuskottavia vastauksia on kartoitettu myös aiempina vuosina, ennen kuin edellä kuvattu menetelmä on kehitetty. Vuonna 2023 Kouluterveyskyselyn aineistoista pyrittiin tunnistamaan vastaajia, jotka tietyissä kysymyksissä vastasivat sisällöllisesti mahdottomia äärivastausvaihtoehtoja. Vuoden 2023 käyttöaineistosta poistettiin vastaajat, jotka ilmoittivat, ettei näkeminen, kuuleminen, käveleminen, oppiminen, muistaminen eikä keskittyminen onnistu heiltä lainkaan eivätkä he syö kertaakaan aamupalaa, koululounasta, iltaruokaa, iltapalaa eivätkä välipaloja kouluviikon aikana.
Tiedon käsittely
Tiedonkeruun jälkeen yhdistetään eri lomakkeilla kerätyt vastaukset lasten aineistoksi (4.–5. luokkien oppilaat) ja nuorten aineistoksi (8.–9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat). Aineistot rikastetaan oppilaitostiedoilla ja kuntapohjaisilla aluetiedoilla. Oppilaiden ja opiskelijoiden vastauksista lasketaan tilastossa käytetyille indikaattoreille valtakunnalliset tai alueittaiset (esimerkiksi kunnittaiset) prosenttiosuudet suhteessa kyseisessä indikaattorissa käytettyyn kysymykseen tai kysymyksiin vastanneiden lukumäärään.
Julkaistavan tiedon laatu varmennetaan poistamalla käyttöaineistosta kohderyhmään kuulumattomat vastaajat, epäuskottavan nopeasti vastanneet sekä vastaustekniikaltaan epäuskottavat vastaajat, ks. tarkemmin kohta Tietojen validointi.
Tiedon revisioituminen
Tilasto perustuu kyselytutkimukseen, jossa käytettävät tiedot on saatu kokonaisuudessaan kerralla eivätkä tiedot täydenny myöhemmin.
Kustannukset ja vastausrasite
Tiedonantajan vastausrasitetta arvioidaan oppilailta ja opiskelijoilta vastaamiseen kuluneella ajalla. Vuonna 2025 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilailta vastaamiseen kului keskimäärin 19 minuuttia, perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilailta 21 minuuttia, lukiolaisilta 18 minuuttia ja ammattiin opiskelevilta 20 minuuttia. Perusopetuksen oppilaista ja ammattiin opiskelevista 91–92 prosenttia ja lukiolaisista 96 prosenttia vastasi alle puolessa tunnissa. Kun huomioidaan oppitunnin alussa oppilaiden tai opiskelijoiden saapumiseen ja ohjeistamiseen sekä laitteiden jakamiseen kuluva aika, osallistujista suurin osa ehtii vastata koko lomakkeelle 45 minuutin mittaisen oppitunnin aikana.
Tiedonkeruun toteuttaminen vaatii oppilaitoksilta suunnittelu- ja valmisteluaikaa sekä kyselytilanteen viemän ajan. Kyselyn toteuttamisen valmisteluun oppilaitoksissa käytetty aika vaihtelee oppilaitoksittain ja sitä on vaikea arvioida. Vastaajaryhmää kohden kyselyn toteuttamiseen ohjeistettiin varaamaan yksi 45 minuutin oppitunti. Vastaajaryhmien määrä vaihtelee oppilaitoksittain.
Tilaston laadun tarkastelu
Tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto perustuu vastaajien itsensä ilmoittamiin tietoihin. On mahdollista, että osaa vastauksista on kaunisteltu, salailtu tai toisaalta liioiteltu esimerkiksi arkaluonteisissa kysymyksissä. Aikasarjassa, koko maan tuloksissa tai aluevertailussa tällaisten virhelähteiden merkityksen voidaan olettaa pysyvän suunnilleen samankaltaisena.
Vuoden 2025 tilastosta alkaen tiedoista raportoidaan 95 prosentin luottamusvälit Kouluterveyskyselyn tulospalvelussa (Tableau).
Aineiston luotettavuutta voidaan arvioida myös tarkastelemalla vastaamatta jättäneiden osuutta kaikista vastaajista kustakin kysymyksestä. Vuonna 2025 puuttuvien osuus kaikille tarkoitetuissa kysymyksissä oli perusopetuksen 4. ja 5. luokkien oppilailla pääsääntöisesti 1–4 prosenttia. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilailla puuttuvien osuus oli yksittäisiä kysymyksiä lukuun ottamatta 1–4 prosenttia, mutta lomakkeen viimeisessä kolmasosassa osuus kasvoi 5–7 prosenttiin. Lukiolaisilla puuttuvien osuus oli 0–2 prosenttia reiluun puoliväliin saakka lomaketta ja nousi sitten 3–4 prosenttiin. Ammattiin opiskelevilla puuttuvien osuus oli lomakkeen puoliväliin saakka pääsääntöisesti 0–3 prosenttia, mutta nousi sitten 4–5 prosenttiin ja aivan lomakkeen lopussa 5–7 prosenttiin.
Perusopetuksen 4. ja 5. luokilla ja lukiossa puuttuvien määrä oli koko lomakkeella kohtuullisen pieni, joten ne eivät vaikuttane aineiston laatuun. Sen sijaan perusopetuksen 8. ja 9. luokilla ja ammatillisissa oppilaitoksissa lomakkeen loppuosaan vastanneet voivat olla valikoituneita. On huomioitava, että vuonna 2025 käytössä ei ollut enää selkolomaketta, vaan opettajia pyydettiin ohjeistamaan niitä oppilaita ja opiskelijoita, joille lukeminen on vaikeaa, vastaamaan lomakkeella niin moneen kysymykseen kuin he ehtivät. Vuosina 2019–2023 käytössä oli erillinen selkolomake, mutta siitä luovuttiin, koska vastauksia ei erilaisen sisällön vuoksi voitu yhdistää yleiskielisen lomakkeen tuottamiin vastauksiin.
Aineiston ulkopuolelle jäävät kyselypäivänä koulusta poissaolevat, vaikeasti toimintarajoitteiset tai vammaiset, kotikoulua käyvät lapset ja nuoret sekä työelämäjaksolla olevat nuoret.
Kouluterveyskyselyn tiedonkeruussa siirryttiin vuodesta 2013 alkaen vaiheittain paperilomakkeista verkkolomakkeisiin niin, että vuonna 2021 käytössä olivat vain verkkolomakkeet. Pääsääntöisesti muutoksen ei ole havaittu vaikuttavan merkittävästi tuloksiin.
Tilaston tiedot raportoidaan indikaattoreina. Osa indikaattoreista perustuu yhteen ja osa useaan kysymykseen. Indikaattoreiden muodostamisessa aikasarjoiksi otetaan huomioon kysymysten kehityshistoria. Ydinkysymykset pidetään Kouluterveyskyselyn lomakkeessa samanlaisina. Jos on syytä epäillä muutoksen tuloksissa johtuvan mittaamisessa tapahtuneista muutoksista (esimerkiksi kysymyksen uudelleenmuotoilu tai kysymyksen paikka lomakkeella), aikasarja katkaistaan tai raportoidaan uutena indikaattorina. Vuonna 2025 kyselylomakkeita lyhennettiin ja kysymysten muotoilua selkokielistettiin. Tämän tilaston kannalta suurin muutos oli se, että perusopetuksen 8. ja 9. luokkien, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten lomakkeilla tupakkatuotteiden käyttöä kysyttiin neljän erillisen kysymyksen sijaan yhdellä matriisikysymyksellä. Muutoksen vaikutus trendin jatkumiseen arvioitiin vähäiseksi, tarkastellen trendin käyttäytymistä pitkällä aikavälillä.
Tarkemmat muuttujakohtaiset laatuhuomiot ovat saatavilla Aineistokatalogissa.
Aineistokatalogi
Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
Tilasto julkaistaan noin neljän kuukauden kuluessa tiedonkeruun loppumisesta.
Ennakkotietona julkaistaan Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuusmittaristoon (KUVA) kuuluvat indikaattorit Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä noin kuukauden kuluessa tiedonkeruun loppumisesta.
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Vuosina 2006‒2011 Kouluterveyskyselyn tiedonkeruut toteutettiin parillisina vuosina Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa ja Lapissa ja parittomina vuosina muualla Manner-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Vuodesta 2013 lähtien Kouluterveyskysely on toteutettu samanaikaisesti koko maassa joka toinen vuosi. Tilaston selkeyttämiseksi vuosien 2006‒2011 tilastotiedoissa on yhdistetty tutkimusvuodet 2006‒2007, 2008‒2009 ja 2010‒2011, jotta ne olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia tutkimusvuosien 2013, 2015, 2017, 2019, 2021, 2023 ja 2025 kanssa.
Perusopetuksen 4. ja 5. luokkien aineistossa oli neljä kuntaa, josta ei vuonna 2025 saatu lainkaan vastauksia. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkien vastauksia saatiin kaikista kunnista, joissa oli kyseisten luokkien oppilaita. Lukiossa vastauksia ei saatu yhdestä kunnasta ja ammatillisissa oppilaitoksissa seitsemästä kunnasta, jossa oli kohderyhmään kuuluvia uusia opiskelijoita vuosina 2023 ja 2024.
Vuonna 2025 hyvinvointialueittain tarkasteltuna aineiston kattavuus vaihteli 4. ja 5. luokkien oppilailla 80‒89 prosentin välillä, 8. ja 9. luokan oppilailla 63‒78 prosentin välillä, lukion opiskelijoilla 63‒82 prosentin välillä ja ammattiin opiskelevilla 22–49 prosentin välillä. Vuoden 2025 tuloksia voidaan pitää hyvinvointialueittain vertailukelpoisina suuren vastaajamäärän takia, erityisesti kun luottamusvälit ovat käytössä.
Aiempien vuosien tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että vuonna 2015 verkkolomakkeilla toteutetussa tiedonkeruussa oli suuria teknisiä ongelmia, minkä vuoksi vastaajamäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Tämän vuoksi vuoden 2015 hyvinvointialueittaiset ja kunnittaiset tiedot on piilotettu ja käytettävissä on vain koko maan tilasto.
Kouluterveyskyselyn valmistelussa otetaan huomioon johdonmukaisuus ja täydentävyys muiden kansallisten ja kansainvälisten lapsiin ja nuoriin kohdistuvien tutkimusten sekä THL:n muiden väestöä koskevien kyselytutkimusten kanssa. Suomalaisissa kansallisen tason kouluille suunnatuissa kyselyissä pyritään keskinäiseen täydentävyyteen, ei päällekkäisyyteen (esim. PISA, Lapsiuhritutkimus, Nuorisorikollisuustutkimus).
Kouluterveyskyselyn lomakkeilla on pysyviä ja vaihtuvia osia. Joka tiedonkeruussa lomakkeella ovat keskeisimmät seurantaindikaattorit. Osa seurantakysymyksistä toistuu lomakkeella joka neljäs tai kuudes vuosi. Lisäksi muutamien vaihtuvien kysymysten avulla voidaan tarkastella jotakin tiettyä ajankohtaista ilmiötä. Vuonna 2025 lomakkeille lisättiin muun muassa turvallisuuden tunteeseen koulussa ja luonnossa oleskeluun liittyviä kysymyksiä.
Toimintavaltuudet
Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) (Finlex) ja tilastolakiin (280/2004) (Finlex). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.
Tietojen jakaminen ja julkaiseminen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot tilastojen julkaisukalenterissa ennakkoon ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.
Tilastojen julkaisukalenteri
Kouluterveyskyselyn alue- ja kuntakohtaiset tiedot julkaistaan indikaattoreina Kouluterveyskyselyn tulospalvelussa (Tableau) ja tilastokuutioissa (TIKU). Osa indikaattoreista julkaistaan myös THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä. Indikaattorin laskennassa käytetyn kysymyksen vastausjakauma julkaistaan tilastokuutioissa. Tilastokuutioista ja Sotkanetistä tiedot ovat ladattavissa avoimen rajapinnan kautta.
Alueittaista tulosta ei julkaista Kouluterveyskyselyn tulospalvelussa, tilastokuutioissa tai Sotkanetissä, jos ryhmään kuuluvien vastaajien lukumäärä on alle 30. Harvinaisissa ilmiöissä (alle viisi tapausta) tulosta ei julkaista, jos vastaajamäärä on alle 60.
Kouluterveyskyselyn tuloksia raportoidaan myös Tupakkatilastossa.
Tilastoraportit ovat julkisia. Sen sijaan Kouluterveyskyselyn aineisto on salassa pidettävä. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata myöntää lupia aineiston käyttöön perustuen lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) (Finlex).
Findatan verkkosivut
Oppilaitokset saavat laajan ja erilaisia vertailumahdollisuuksia sisältävän Tableau-näkymän lisäksi keskeisistä indikaattoreista pdf-koosteen, jonka voi tulostaa käsiteltäväksi henkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa.
Tilastollinen tietosuoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) (Finlex), tilastolakiin (280/2004) (Finlex) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) (Finlex), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 (EUR-lex) ja tietosuojalakiin (1050/2018) (Finlex) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.
THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.
Kouluterveyskyselyn tietosuojailmoitus on nähtävissä thl.fi-verkkopalvelussa.
Tietosuojailmoitus
Tilaston vuoden 2025 erityiskysymykset
Vuonna 2025 Kouluterveyskyselyn lomakkeita lyhennettiin ja selkeytettiin merkittävästi. Uudistustarpeen taustalla olivat lisääntyneet lukutaidon vaikeudet sekä oppilaiden ja opiskelijoiden runsas ja vuodesta toiseen toistuva palaute siitä, että lomake on liian pitkä. Kysymysmuotoilut käytiin läpi Selkokeskuksen asiantuntijan kanssa ja niitä käsiteltiin fokusryhmähaastatteluissa noin 450 lapsen ja nuoren kanssa. Lyhennettyyn lomakkeeseen vastaamisen kuluvaa aikaa testattiin 500 oppilaan ja opiskelijan kanssa. Suurin osa pystyi vastaamaan lyhennetylle lomakkeelle 45 minuutin oppitunnin aikana.
Kysymysten selkeyttämisen myötä vuosina 2019–2023 käytetyt selkeästi lyhyemmät ja selkokieliset lomakkeet poistettiin käytöstä. Selkokielisiltä lomakkeilta saadut vastaukset olivat silloin osana oppilaitoskohtaisia tuloksia, mutta jätettiin kansallisten ja alueellisten tulosten sekä tieteellisten artikkelien ulkopuolelle, sillä niiden kysymysmuotoilut eivät vastanneet yleiskielisten lomakkeiden muotoilua.
Vuoden 2025 lomakkeelle lisättiin oppilaiden ja opiskelijoiden näkemysten keräämiseksi avokysymys: ”Mitä aikuisten pitäisi mielestäsi tehdä, jotta nuoret / koululaiset voisivat hyvin?”. Kysymys käsitellään erikseen muista vastauksista eikä sitä luovuteta THL:n ulkopuolelle.
Vuonna 2025 ammatillisten oppilaitosten vastausaktiivisuuden parantamiseksi niiden kohderyhmää laajennettiin eli kyselyyn osallistuivat kokeiluluonteisesti myös tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) opiskelijat (n=4811) sekä ammatillisten oppilaitosten 21-vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat (n=9373). Näiden vastaajaryhmien tulokset eivät ole mukana tässä tilastossa, mutta ne toimitetaan oppilaitoksille eroteltuna alle 21-vuotiaiden ja perustutkintoa suorittavien vastauksista. Lisäksi TUVA-opiskelijoiden tuloksista koostetaan kansallinen raportti.
