Sosiaalipäivystys

Sosiaalipäivystystä järjestetään ympärivuorokautisen kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi. Päivystys on toteutettava niin, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuorokauden ja kiireellisiä palveluja on saatavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Kunnissa tulee olla valmius vastata kiireelliseen avun tarpeeseen. Sosiaalihuoltolainkin mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve arvioidaan ja kiireelliset palvelut järjestetään viipymättä. Lastensuojelulaissa edellytetään valmiutta kiireelliseen sijoitukseen.
Sosiaalipäivystys (STM)

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex)
Lastensuojelulaki 417/2007 (Finlex)

Sosiaalipäivystyksen asiakkaita ovat kiireellisesti hoivaa, turvaa ja apua tarvitsevat lapset, mutta myös muut kiireellistä apua tarvitsevat henkilöt.

Mistä palveluja saa?

Sosiaalipäivystys toimii virka-aikaan suuremmissa kunnissa yleensä jossakin kunnan sosiaalitoimen toimipisteessä. Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys on usein järjestetty usean kunnan yhteisenä toimintana.

Sosiaalipäivystyksen yhteystiedot löytyvät järjestämistavasta riippuen

  • puhelinluettelosta
  • kunnan internetsivulta
  • hätänumerosta 112
  • sairaaloilta tai poliisilta.

Sosiaalipäivystyksen välitön apu on asiakkaalle maksutonta.

Sosiaalipäivystyksen järjestäminen ja kehittäminen

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjaa kuntia sosiaalipäivystystoiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä sekä sosiaalitoimen valmiussuunnittelussa.
Sosiaalipäivystyksen kehittäminen ja valmiussuunnitelma (STM)

Käytössä on monenlaisia tapoja järjestää sosiaalipäivystys. Tärkeää mallin valinnassa on paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen.
Kiireellisen sosiaalipäivystyksen järjestäminen (Kuntatyönantajat)

Yleisimmin sosiaalipäivystys on järjestetty joillakin seuraavista tavoista

  • Sosiaalityöntekijät päivystävät aktiivityönä sosiaalipalveluja ympärivuorokauden tarjoavassa toimipisteessä, esimerkiksi erityisesti sosiaalipäivystystä varten perustetussa yksikössä, turvakodissa, lastensuojeluyksikössä tai kriisikeskuksen yhteydessä. Sosiaalipäivystys voi myös olla osa poliisilaitoksella työskentelevän sosiaalityöntekijän tehtäviä.
  • Varallaoloon perustuvassa päivystyksessä sosiaalityöntekijät päivystävät puhelimen välityksellä. Työ muuttuu aktiivityöksi kun päivystäjä vastaa puhelimeen ja ryhtyy asian edellyttämiin toimenpiteisiin. Päivystysrinki on usein monen kunnan yhteinen, jolloin kunnat jakavat päivystysviikot esimerkiksi asukasluvun mukaisessa suhteessa.
  • Päivystys voi olla myös hoidettu niin että päivystäjinä toimivat työntekijät, jotka eivät ole toimivaltaisia sosiaaliviranomaisia. Tämän rinnalla toimii järjestelmä, jolla tarvittaessa saadaan yhteys toimivaltaiseen sosiaaliviranomaiseen.

Järjestämistavan lisäksi kunnat tekevät omat ratkaisunsa siitä, tarjotaanko asiakkaille mahdollisuus hakeutua sosiaalipäivystykseen omatoimisesti. Sosiaalipäivystyksellä voi tällöin olla oma puhelinnumero, johon soittamalla saa apua päivystysaikana. Sen lisäksi asiakkaille voidaan tarjota mahdollisuus saapua päivystyspisteeseen keskustelemaan avun tarpeestaan. Toinen vaihtoehto on, että yhteyden saa ainoastaan toisen viranomaisen välityksellä, esimerkiksi soittamalla hätäkeskukseen.

Asiakastyö sosiaalipäivystyksessä

Sosiaalipäivystys suositellaan järjestettäväksi laajana, koko väestöä palvelevana, vaikka useilla seuduilla on kokemuksia pelkästään lastensuojelupäivystyksen järjestämisestä. Laajan päivystyksen järjestämisen etuja on useita. Lasten avun tarve kytkeytyy usein aikuisten ja huoltajien ongelmiin eikä niitä ole erotettavissa koko perhettä koskevasta palvelun tarpeesta.

Lasten tilanteet voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin tilanteisiin

  • Nuoren tekemät rikokset/rikkeet/rikosepäilyt
  • Nuoren tai lapsen katoaminen/karkaaminen
  • Huoltajan runsas päihteidenkäyttö (vaikuttaa lasten hyvinvointiin)
  • Huoltajan rikosepäily/väkivalta/riita/ vakava mielenterveysongelma
  • Nimettömänä tehty lastensuojeluilmoitus
  • Lapseen/nuoreen kohdistunut väkivalta (myös seksuaalinen)
  • Nuoren tekemä itsemurha/itsemurhayritys
  • Nuoren päihteiden käyttö/aggressiivisuus perheenjäseniä kohtaan
  • Riidat vanhempien kanssa rajoista
  • Tapaamisriidat
  • Pienten lasten hoidontarve huoltajan sairastuessa äkillisesti
  • Huoltajan kuolema (itsemurha, onnettomuus)

Valittaminen sosiaalipäivystyksestä

Jos asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun, voi hän tehdä muistutuksen sosiaalipäivystyksen vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ennen muistutuksen tekemistä kannattaa kuitenkin yrittää selvittää asia kanssasi asioineiden henkilöiden kanssa.
Valittaminen sosiaalipäivytyksestä (STM)

Lähde

Lastensuojelun käsikirja