Seksuaali- ja pahoinpitelyrikosepäilyjen ilmoitusvelvollisuus

Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvoitettujen (myös lastensuojeluviranomaisten) on tehtävä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu
Lastensuojelulain 25 § 3 mom (Finlex)
Ilmoitusvelvollisuus ja sen toteuttaminen

  1. rikoslaissa (20 luku) seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko tai
  2. henkeen tai terveyteen kohdistunut rikos, jos sen enimmäisrangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta.

Lisäksi on tehtävä lastensuojeluilmoitus. 

Sosiaalihuollon järjestäjällä tai toteuttajalla on oikeus ilmoittaa salassapitovelvollisuuden estämättä poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot. Edellytyksenä on, että henkilö on sosiaalihuollon tehtäviä hoitaessaan saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Lakia sovelletaan sekä yksityiseen että julkiseen sosiaalihuoltoon. Sama oikeus koskee useaa muutakin viranomaista ja toimijaa. Ilmoitusoikeus koskee sekä lapsiin että aikuisiin kohdistuvaa väkivallan uhkaa. 

Lapseen kohdistuneet seksuaalirikokset

Kaikilla lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvoitetuilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos heillä on tehtävässään esille tulleiden tietojen perusteella syy epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta (rikoslaki 20 luku). Poliisille tehtävän ilmoituksen lisäksi heillä on velvollisuus tehdä myös lastensuojeluilmoitus (molemmat ilmoitukset on tehtävä).
Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvoitetut

Rikoslaki 20 luku (Finlex)

Ilmoitukset voidaan tehdä salassapitosäädösten estämättä (lastensuojelulaki 25 §). Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä mutta seksuaalirikoksissa suojaikäraja on pääsääntöisesti 16 vuotta.
Lastensuojelulaki 25 § (Finlex)

Lapsiin kohdistuvia rikoslain 20 luvussa mainittuja seksuaalirikoksia ovat muun muassa lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, raiskaus ja törkeä raiskaus.

Rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkitseva henkilö omien havaintojensa perusteella päätyy tällaiseen tulokseen tai uhri kertoo rikokseen viittaavista tapahtumista tai fyysiset jäljet tai vammat viittaavat seksuaalirikokseen. Huhuihin, kuulopuheisiin ja pitkälle vietyihin tulkintoihin tulee suhtautua varauksella.

Rikoksena ei kuitenkaan pidetä tilannetta, joka ei loukkaa kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja jonka osapuolten iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa, vaikka toinen tai molemmat osapuolet olisivat alle 16-vuotiaita (rikoslaki 20 luku 7 a §). Ilmoitusvelvollisuus ei siis koske nuorten keskinäisiä tasavertaisia ja vapaaehtoisia seksisuhteita. Jos tilanteeseen on liittynyt painostusta tai taivuttelua seksuaalisiin tekoihin tai esimerkiksi toisen osapuolen humalatilan hyväksikäyttöä, voivat rikoksen tunnusmerkit kuitenkin täyttyä ja ilmoitus pitää tehdä.
Rikoslaki 20 luku 7 a § (Finlex)

Mitä tehdä kun epäily lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta herää

Toiminta riippuu siitä, milloin epäillyn rikoksen arvellaan tapahtuneen. Mikäli epäillään lapsen joutuneen esimerkiksi ahdistelun tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi aivan äskettäin, ensivaiheen toiminnalla on kiire. Ilmoitus on tehtävä välittömästi, jotta poliisi pääsee käynnistämään tutkinnan. Mahdolliset fyysiset jäljet katoavat nopeasti ja tästä syystä tutkimusten käynnistämisessä ei saa viivytellä ja lapsen somaattinen tutkimus on tehtävä kiireellisesti. Poliisin on myös hyvä päästä keräämään mahdollista todistusaineistoa tapahtumapaikalta, jos se on tiedossa. On siis toimittava nopeasti, jos esimerkiksi nuori kertoo joutuneensa edellisenä iltana raiskatuksi kotibileissä tai lapsi on joutunut ahdistelun kohteeksi tullessaan kouluun.

Jos kyse on paljon aikaisemmin sattuneista tapahtumista tai tilanteista, jossa lapsi ei ole välittömästi vaarassa, voidaan toimia rauhallisemmin mutta viivyttelyyn ei näissäkään tilanteissa ole syytä. Jos lapsi esimerkiksi kertoo useita kuukausia sitten tapahtuneista tapahtumista, joihin ei ole liittynyt fyysistä kontaktia tai ahdistavista nettiviesteistä, ei lapsen somaattiselle tutkimukselle ole ehkä lainkaan tarvetta eikä sitä ainakaan tarvitse tehdä kiireellisenä. Mikäli epäily perustuu havaintoihin lapsen käyttäytymisestä, havainnot tulee kirjata huolellisesti ja ilmoitus poliisille pitää tehdä heti kun mahdollista.

Toiminta suhteessa lapseen

  1. Pyri suhtautumaan rauhallisesti, lasta hyväksyvästi ja asiallisesti.
  2. Vältä vähättelyä, ylireagointia ja tuomitsemista. Kysy mahdollisimman vähän.
  3. Jos kysyt, käytä mahdollisimman neutraaleja ja avoimia kysymyksiä tarkentamaan lapsen jo kertomaa asiaa, esimerkiksi, "mitä tarkoitat x:llä?".
  4. Älä tuo itse keskusteluun uusia asioita. Kirjaa mahdollisuuksien mukaan tarkasti, mitä lapsi kertoo. Kirjaa myös esittämäsi kysymykset.
  5. Käytä lapsen omia ilmaisuja, pitäydy tosiasioissa, älä tulkitse.
  6. Älä keskustele lapsen kuullen epäilyyn liittyvistä asioista muiden aikuisten kanssa.

Kaikissa tilanteissa lapsen kertomus tai muut epäilyn heräämiseen johtaneet havainnot, on kirjattava välittömästi ja mahdollisimman tarkasti. Myös työntekijän omat kysymykset ja kommentit pitää dokumentoida.

Kuka ilmoituksen tekee?

Ilmoitusvelvollisuus koskee laajasti kaikkia lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia ja luottamustoimissa olevia henkilöitä riippumatta siitä ovatko he julkisen tai yksityisen työnantajan palveluksessa, toimivatko he itsenäisinä ammatinharjoittajina tai toimeksiantosuhteessa.
Ilmoitusvelvolliset 

Ilmoitusvelvollisuus on ensisijaisesti sillä henkilöllä, jonka tietoon seksuaalirikosepäily on tullut. On tärkeää, että poliisi saa tiedot henkilöltä, jolla on eniten ensikäden tietoa tapahtumista, joita ilmoitus koskee. Tästä syystä ilmoituksen tekemistä ei saa delegoida pelkästään hallinnollisen aseman tai työtehtävien perusteella. Mitä enemmän epäilyä koskevia tietoja joudutaan siirtämään tai käsittelemään ennen ilmoituksen tekemistä, sitä suurempi on riski ilmoituksen tekemisen viivästymiselle ja tietojen vääristymiselle tai katoamiselle.

Miten ilmoitus tehdään?

Akuuteissa tilanteissa ilmoitus tehdään puhelimitse yleisen hätänumeron kautta tai paikallisesti erikseen sovitulla tavalla. Hätäkeskuksen päivystäjä välittää tiedon ja soittopyynnön asianomaiselle poliisille. Rikosten selvittämisen kannalta ajan kulumisella on tärkeä merkitys. Mitä nopeammin esitutkinta pääsee käynnistymään, sitä paremmat mahdollisuudet poliisilla on epäilyn selvittämiseen. Puhelimitse tehtävässä ilmoituksessa on varauduttava antamaan ilmoituslomakkeessa kysyttävät tiedot.
Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosepäilyjen ilmoituslomake

Muissa tapauksissa ilmoitus poliisille voidaan tehdä kirjallisesti erillisellä lomakkeella. Ilmoitus tulee aina tehdä viipymättä.
Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosepäilyjen ilmoituslomake

Jos työntekijä on epävarma siitä, onko tilanne sellainen, että ilmoitus pitää tehdä, hän voi konsultoida poliisia mainitsematta lapsen tai nuoren nimeä. Vastaava konsultointimahdollisuus koskee myös lastensuojeluilmoitusta.

Ilmoitus lastensuojelulle

Jos lapsen epäillään joutuneen seksuaalirikoksen uhriksi, hänestä on tehtävä ilmoitus lastensuojeluun. Ilmoitus voidaan tehdä puhelimitse tai erillisellä lastensuojeluilmoituslomakkeella. Lastensuojeluilmoitus tehdään salassapidon estämättä. 
Lastensuojelulaki 25 § 1 mom. (Finlex)

Lastensuojeluilmoitus

Mitä lapselle ja hänen huoltajilleen kerrotaan?

Pääsääntöisesti lapsen huoltajille ilmoittamisesta on hyvä keskustella poliisin kanssa. Jos rikoksesta epäilty kuuluu lapsen lähipiiriin, perheeseen tai sukuun, poliisin ja lastensuojelun kanssa neuvottelu on erityisen tärkeää. Riskinä on lapsen joutuminen vaaraan rikosepäilyn paljastumisen vuoksi. Rikoksesta epäilty voi painostaa tai uhkailla lasta tai tuhota mahdollista todistusaineistoa.

Mikäli lapsen huoltajille ei tutkinnallisista syistä voida heti kertoa rikosepäilyistä eikä ilmoituksen tekemisestä, on lastensuojelun yhteistyössä poliisin kanssa selvitettävä, miten lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehditaan.Lastensuojelulla on velvollisuus kertoa lapselle ja hänen huoltajilleen, jos lapsesta tulleen lastensuojeluilmoituksen perusteella ryhdytään johonkin toimenpiteisiin. 
Lastensuojelulaki 26 § 3 mom. (Finlex) 
Asiakkuuden alkaminen

Mikäli lastensuojeluilmoitus koskee lapseen kohdistunutta seksuaali- tai pahoinpitelyrikosepäilyä ja epäilty tekijä kuuluu lapsen lähipiiriin, lastensuojelun pitää neuvotella huoltajille ilmoittamisesta poliisin esitutkinnasta vastaavan tutkinnanjohtajan kanssa. Tällöin voidaan sopia milloin ja miten huoltajille kerrotaan tehdystä lastensuojeluilmoituksesta.

Jos teosta epäilty on perheen ulkopuolinen, lapsen huoltajille voidaan yleensä kertoa heränneistä epäilyistä sekä työntekijän velvollisuudesta ilmoittaa asiasta poliisille ja lastensuojeluun. Epäillyn rikoksen uhriksi joutuneen lapsen kannalta vanhempien antama turva on ensiarvoisen tärkeää. Tästä syystä on tärkeä huolehtia siitä, että vanhemmat saavat tukea ja apua järkyttävässä tilanteessa selviytymiseen.

Tärkeintä on huolehtia siitä, että lapsen olosuhteet ovat turvalliset. Työntekijä kertoo lapselle, että kirjoittaa ylös lapsen kertomat asiat ja muut tärkeät tiedot. Jos mahdollista, lapselle kerrotaan iän ja kehitystason mukaisella tavalla, miten asia etenee ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Lapselle annettavan tiedon pitää olla todenmukaista ja luotettavaa. Työntekijä ei voi esimerkiksi luvata, että lapsen kertomat asiat jäävät vain hänen tietoonsa tai että niistä ei tarvitse enää myöhemmin puhua. Itse tapahtumien käsittelyä lapsen kanssa tulee välttää, sillä siitä käydyt keskustelut saattavat vaikeuttaa lapsen kertomuksen luotettavuuden arviointia myöhemmin.

Miten ja mihin rikosepäilyä koskevat tiedot kirjataan?

Tieto siitä, että epäilystä on tehty ilmoitus poliisille, kirjataan lasta koskeviin asiapapereihin. Terveydenhuollossa merkintä tehdään lapsen potilaskertomukseen ja lastensuojelussa lapsen asiakaskertomukseen. Koulussa merkintä tehdään joko oppilaskohtaisen oppilashuoltotyön rekisteriin tai tietyn oppilashuollon ammattihenkilön (terveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori) ylläpitämään rekisteriin riippuen siitä, kuka ilmoituksen on tehnyt ja miten sitä on käsitelty.

Työskentely lapsen kanssa ja siihen liittyvät tiedot kirjataan normaalisti ja perustehtävän mukaisesti lapsen asiakirjoihin.

Varsinainen ilmoitus epäillystä lapseen kohdistuneesta rikoksesta tallentuu poliisin rekisteriin.

Mitä tietoja poliisille pitää ja saa luovuttaa?

Poliisilla on oikeus saada epäillyn rikoksen selvittämisen kannalta olennaiset tiedot. Säännöksen mukaan ilmoitus on tehtävä salassapitosäädösten estämättä (lastensuojelulaki 25 §). Ilmoitusvelvollisuuden säätämisen tarkoituksena on ollut tutkinnan mahdollisimman nopea ja tehokas käynnistyminen. Tästä syystä ilmoituksen tekemisen yhteydessä annettavien tietojen tulisi olla mahdollisimman kattavia. Tutkintavaiheessa lasten oikeuspsykiatrisilla yksiköillä on laaja tietojen saantioikeus.
Lastensuojelulaki 25 § (Finlex)

Voiko tutkintapyynnön tekemisestä olla seuraamuksia, jos epäily osoittautuu aiheettomaksi

Aiheettomasta seksuaalirikosepäilystä ja sen perusteella tehdystä tutkintapyynnöstä ja mahdollisesti käynnistyvästä esitutkinnasta voi olla vakavia seurauksia aiheettomasti epäillylle henkilölle ja tutkinnan kohteeksi joutuvalle lapselle sekä hänen lähipiirilleen. Tästä syystä epäily lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta on tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä perusteltava eli ilmoittajalla pitää olla jokin tai joitain selkeitä syitä ilmoituksen tekemiseen ja nämä on ilmoitettava poliisille.

Ilmoittajalla ei kuitenkaan tarvitse olla varmaa näyttöä rikoksen tapahtumisesta tai sen tekijästä. Näiden selvittäminen on poliisin tehtävä. Jos ilmoittaja on epävarma perusteiden riittävyydestä, hänen on hyvä konsultoida poliisia ilman asianosaisten nimien mainitsemista.

Yhteydenotto poliisiin on hyvä dokumentoida. Myös epäilyn syntymiseen johtaneet tekijät ja lapsen kanssa mahdollisesti käydyt keskustelut pitää dokumentoida. Mikäli epäilyn syntymiselle on riittävät perusteet, ilmoitus on lain velvoittamana tehtävä. Tällöin kunnianloukkaussyytteet tai muut vastaavat seuraamukset ovat epätodennäköisiä. Ilmoituksen tekemisen laiminlyöminen on teko, josta saattaa olla rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Paikallinen yhteistyö

Lapsiin kohdistuvien rikosepäilyjen tutkinta edellyttää poliisin, lastensuojelun ja terveydenhuollon yhteistyötä. Lisäksi lasten arkisissa ympäristöissä (neuvolassa, päivähoidossa, koulussa, nuorisotoimessa ja vastaavissa paikoissa) työskentelevien ammattilaisten on tunnettava vastuunsa ilmoitusten tekemisessä. Tästä syystä on paikallisesti luotava rakenteet ja yhteistyömallit, joiden pohjalta kaikki toimijat tietävät oman roolinsa ja siihen liittyvät tehtävät sekä muiden roolit ja niihin liittyvät tehtävät.

Paikallisesti on sovittava ainakin

  1. Miten ilmoitukset tehdään? Miten ilmoitusten vastaanotto ja käsittely on paikallisessa poliisissa järjestetty?
  2. Miten lapsiin kohdistuviin seksuaalirikosepäilyihin liittyvien lastensuojeluilmoitusten käsittely lastensuojelussa on järjestetty?
  3. Miten lastensuojelun ja poliisin yhteistyö on järjestetty?
  4. Miten mahdollisesti kiireellisesti tarvittavien somaattisten tutkimusten tekeminen on järjestetty? Erityisesti päivystysluonteisesti tehtävien tutkimusten osalta on varmistettava konsultaatiomahdollisuus.

Sisältö
Ohjeistus on tuotettu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa

Lastensuojelun käsikirja