Pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö

Tähän osioon on koottu ohjeet lapsen pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn selvittämiseksi.

Lastensuojelulain 25 § 3 mom (Finlex) säätää, että lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvoitettujen (myös lastensuojeluviranomaisten) on tehtävä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu

  1. rikoslaissa (20 luku) seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko tai
  2. henkeen tai terveyteen kohdistunut rikos, jos sen enimmäisrangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta. Pahoinpitelyn enimmäisrangaistus on kaksi vuotta ja törkeän pahoinpitelyn 10 vuotta (rikoslaki 21 luku 5 §, Finlex).

Lisäksi on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Lisätietoa ilmoitusvelvollisuudesta ja sen toteuttamisesta

Sosiaalihuollon järjestäjällä tai toteuttajalla on oikeus ilmoittaa salassapitovelvollisuuden estämättä poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot. Edellytyksenä on, että henkilö on sosiaalihuollon tehtäviä hoitaessaan saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Lakia sovelletaan sekä yksityiseen että julkiseen sosiaalihuoltoon. Sama oikeus koskee useaa muutakin viranomaista ja toimijaa (lisätietoa: Viranomaisten mahdollisuus tiedonvaihtoon perheväkivallan uhasta paranee). Ilmoitusoikeus koskee sekä lapsiin että aikuisiin kohdistuvaa väkivallan uhkaa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto tutkii oma-aloitteisesti vain akuutit tilanteet. Rikosten selvittäminen kuuluu poliisille. Akuuteissa tilanteissa tehdään lapsen ensivaiheen tutkimukset päivystyksenä. Muutoin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikat alkavat selvittää epäilyjä ainoastaan poliisin pyytäessä virka-apua.

Poliisin virka-apuna pyytämät selvitykset keskitetään suuriin sairaaloihin. Selvityksen tekee virkavastuulla toimiva työryhmä, jossa on vähintään kaksi työntekijää. Selvitystä varten laaditaan tutkimussuunnitelma, jonka avulla pyritään tasapuolisesti tarkastelemaan erilaisia epäilyn tai vammojen syntyä koskevia vaihtoehtoisia selityksiä.

Lapsen haastattelu videoidaan

Jotta lapsen haastattelu olisi pätevä oikeuskäsittelyssä, siinä käytetään strukturoitua haastattelurunkoa, joka ei sisällä johdattelevia kysymyksiä tai muita tulosten luotettavuutta vähentäviä tekijöitä. Esitutkintalain mukaisesti haastattelut videoidaan. Esitutkintalaki 9 luku 4 § (Finlex).

Poliisin pyytämät selvitykset tehdään kiireellisinä. Selvitykset saatetaan päätökseen vähintään kahden kuukauden sisällä ja lausunto kolmen kuukauden sisällä poliisin esittämän selvityspyynnön päivämäärästä.

Edunvalvojan määrääminen lapselle

Mikäli epäiltynä on lapsen vanhempi tai muu huoltaja, lapselle tulee määrätä oma edunvalvoja. Tarve edunvalvojan määräämiseen voi olla myös, kun huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn (avio- tai avopuoliso).  Lisätietoa osiossa Rikosprosessi.

Lähestymiskiellon hakeminen

Lähestymiskieltoa voidaan hakea tilanteissa, joissa on olemassa vaara, että lapsen henkeä, terveyttä, rauhaa tai vapautta uhataan tai että häntä muutoin vakavasti häiritään.  Laki lähetymiskiellosta 2 § (Finlex).

Kirjallisuutta

  • Taskinen, Sirpa (toim.). 2003. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakes. Oppaita 55. Saarijärvi.
Lastensuojelun käsikirja