Perhetyö

Perhetyö tukitoimena
Perhetyön tavoite
Perhetyön monet muodot
Perhetyön organisointi
Esimerkki perhetyön määritelmästä
Korjaava perhetyö

Uuden sosiaalihuoltolain mukaan perhetyötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi (sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 18 §, Finlex). Huhtikuun 1. päivästä 2015 lukien perhetyö ei ole enää lastensuojelulain mukainen avohuollon tukitoimi vaan osa yleisiä sosiaalipalveluja. Sitä voidaan kuitenkin edelleen järjestää myös lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle.

Sen sijaan lastensuojelulaissa säädetään, että lastensuojelun asiakkaana olevalle perheelle on järjestettävä tarvittaessa asiakassuunnitelma huomioon ottaen lastensuojelun avohuollon tukitoimena tehostettua perhetyötä (lastensuojelulaki 36 §, Finlex).

Perhetyö tukitoimena

Perhetyö -nimikkeen alla voidaan tehdä työtä hyvin erilaisin menetelmin ja eri toimintamuotoja apuna käyttäen. Perhetyön yksiselitteinen ja kokonaisvaltainen määrittely on haastavaa. Perhetyön sisältö, toimintamuodot, tavoitteet, tekijät ja organisointi vaihtelevat eri paikkakunnilla. Toimintamuotona perhetyö on vakiintunut osaksi kuntien toimintaa.

Perhetyöllä tarkoitetaan esimerkiksi perheen kotona tehtävää perhetyötä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Perhetyöllä voidaan muun muassa tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, tehdä vanhemmuuden arviointia ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Perhetyö on usein käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä.

Perhetyön tavoite

Perhetyötä tehdään yhteistyössä perheen ja perheenjäsenten kanssa, mutta keskeistä työssä on aina lapsen edun turvaaminen. Osana lastensuojelutyötä perhetyö ei ole pelkästään tukea, vaan kontrollin elementti on aina myös läsnä. Kuitenkin perhetyössä on leimallista lähelle asiakasta viety ja perheen omia voimavaroja tukeva työskentely.

Perhetyöstä tulee aina tehdä päätös ja tukitoimen järjestäminen tavoitteineen on kirjattava myös asiakassuunnitelmaan. Perhetyön tulee olla mahdollisimman tavoitteellista ja suunnitelmallista ja työskentelyn tarve ja tavoitteet kartoitetaan yleensä heti työskentelyprosessin alkaessa. Työskentelyn suunnitelmat laaditaan aina yhdessä perheen kanssa. Tällä pyritään myös motivoimaan ja sitouttamaan perhettä yhteiseen työskentelyyn.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävän perhetyön tavoitteena voi olla esimerkiksi kriisitilanteen laukaiseminen, uusien ongelmien ehkäiseminen tai tilanteen korjaaminen. Joskus tarvitaan lapsen ja perheen pitkäaikaista tukemista ja kannattelua, jotta lapsen kotona asuminen edelleen mahdollistuisi.

Perhetyön kestolle ei ole olemassa selkeitä määräaikoja. Perhetyön tarvetta on kuitenkin syytä arvioida uudestaan, jos esim. noin vuoden työskentelyssä ei tavoitteiden mukaista edistymistä ole tapahtunut.

Perhetyön monet muodot

Perhetyön käsitteen alle mahdutetaan monenlaista toimintaa. Puhutaan esimerkiksi perhetukityöstä, avopalvelutyöstä, perhekuntoutustyöstä ja kenttätyöstä. 

Koska kyseessä on nuori ammattiryhmä täsmällisiä työnkuvauksia ja tehtävänmäärityksiä ei perhetyölle ole asetettu. Työkäytännöt ovat syntyneet paljolti paikallisesti niihin tarpeisiin, joihin kuntien, tai järjestöjen lastensuojelutyössä on ollut erityistä tarvetta. Usein suurin tarve on ollut perheiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen heidän omassa lähiympäristössään ja arjessa mukana elämiseen.

Perhetyön nimikkeellä työskennellään kunnissa mm. kodinhoitajien työssä, päivähoidossa ja lastensuojelun perhetyössä. Perhetyö ja tehostettu perhetyö tulee kuitenkin olla erotettavissa lapsiperheiden kotipalvelusta (sosiaalihuoltolaki 19 §, Finlex)

Perheen tulee olla selvillä siitä, millä työorientaatiolla perheessä työskennellään. Esimerkiksi lapsen ollessa lastensuojelun asiakkuudessa tulee siitä ja siihen sisältyvistä tukitoimista täytyy aina tehdä selkeät päätökset ja huolehtia, että perhekin on niistä tietoinen.

Silloin kun perhetyötä järjestetään lastensuojelun tarvetta ennaltaehkäisevänä toimintana, kohderyhmänä ovat laajasti kuntalaiset ja palvelun piiriin pääsemisen kynnys on matala. Ennaltaehkäisevää tai matalan kynnyksen perhetyötä tehdään myös neuvoloiden ja päivähoidon toimintaan kiinnitettynä. Lisätietoa perhekeskustoiminnasta (Kasvun kumppanit, THL)
Lisätietoa ehkäisevästä työstä eri palveluissa

Perhetyön organisointi

Perhetyön monimuotoisuuden ja erityisosaamisen turvaamiseksi ja kehittämiseksi perhetyö ja sen tukirakenteet on usein tarkoituksenmukaista järjestää yhteistyössä naapuri- tai seutukuntien kanssa. Kuntayhteistyön kautta myös pienten kuntien perhetyöntekijöillä on mahdollisuus saada perhetyöntekijöille räätälöityä ryhmätyönohjausta ja vertaistukea omalta ammattiryhmältään.

Kuntatasollakin perhetyötä voidaan toteuttaa eri toimialoilta käsin. Sosiaali- ja terveystoimeen sijoittuvat lastensuojelun ja kodinhoidon perhetyö sekä terveydenhuollon ja perheneuvoloiden perhetyö. Varhaiskasvatuksen (päivähoidon) perhetyöstä ja kouluissa toteutettavista perhetyön hankkeista vastaa usein sivistystoimi. Myös seurakunnilla ja järjestöillä on tarjolla erilaisia perhetyön muotoja erilaisiin perhetyön tarpeisiin. Tunnetuimmat perhetyön järjestötoimijat ovat Ensi- ja turvakotien liiton Alvari perhetyö ja Mannerheimin lastensuojeluliiton perhetyö. Yleensä kunnat hankkivat järjestöjen tuottamaa perhetyötä ostopalveluina. Perhetyötä tarjoavat nykyisin myös yksityiset lastensuojelualan yritykset.

Perhetyön aloittamista, tavoitteita ja lopettamista koskeva päätöksenteko on lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä. Ostopalvelun tuottaja vastaa perhetyön sisällöstä ja laadusta niiden sopimusten mukaisesti, jotka kunnan ja palveluntuottajan välillä on solmittu. Perhetyötä tehdään lastensuojelupäätösten ja asiakassuunnitelman mukaisesti, riippumatta palvelun tuottajasta.

Kriisityötä tai ohjaavaa ja korjaavaa perhetyötä voidaan järjestää esimerkiksi osana lastensuojelulaitosten tai lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden ja osastojen toimintaa. Perhetyö sopii myös jälkihuollossa käytettäväksi esimerkiksi nuoren itsenäistymisprosessin tukena.

Esimerkki perhetyön määritelmästä

Ennaltaehkäisevällä perhetyöllä tarkoitetaan lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista. Perhettä autetaan kokonaisuutena, mutta myös perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin vastataan. Perhetyö voi olla vapaaehtoisuuteen perustuvaa eikä vaadi lähetettä tai asiakkuutta lastensuojelussa.
Lisätietoa ehkäisevästä työstä eri palveluissa

Ennaltaehkäisevän perhetyön perustehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen.

Perhetyö voi liittyä vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn.

Korjaava perhetyö

Korjaavalla perhetyöllä tarkoitetaan lastensuojelullista, suunnitelmallista ja tavoitteellista perheen tilanteen selvittelyä ja yhdessä sovittuihin muutoksiin tukemista. Perhetyöstä sovitaan lapsen asiakassuunnitelmassa ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee tukitoimesta päätöksen.

Korjaavan perhetyön perustehtävänä on lapsiperheiden tukeminen ja kuntouttaminen vaikeissa elämäntilanteissa lastensuojelun sosiaalityön tukitoimena, kun lapsen huolenpito, tarpeet ja turvallisuus ovat uhattuna.

Korjaava perhetyö on perheen kriisitilanteessa tarjottavaa tehostettua tukea jossa on mukana vahvasti myös kontrolli. Perhe voidaan velvoittaa osallistumaan perhetyöhön lastensuojelun toimesta. Työskentelyn aloittamisesta, työskentelyjakson pituudesta, seurannasta ja arvioinnista päätetään yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa.

Tekstin on laatinut
Mikko Reijonen yhteistyössä verkkotoimituksen kanssa

Lastensuojelun käsikirja