Influenssa

Mikä on influenssa?

Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi, jolloin 5─15 % aikuisista ja 20–30 % lapsista sairastuu. Terveet aikuiset toipuvat taudista yleensä 1─2 viikon vuodelevolla. Vanhuksilla ja pienillä lapsilla sekä tiettyjä pitkäaikaissairauksia sairastavilla influenssa saattaa johtaa jälkitauteihin (korvatulehdus, keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume), sairaalahoitoon ja jopa kuolemaan.

Mitä ovat influenssavirusten eri tyypit?

Influenssaviruksia on kolmea päätyyppiä, A, B ja C, joista A- ja B-tyypit aiheuttavat vuosittaisia epidemioita ihmisille. Influenssa A -tyyppi jakautuu useaan alatyyppiin. Näistä influenssaepidemioita aiheuttavat nykyisin tyypit influenssa A(H1N1) sekä A(H3N2). Influenssa A(H1N1) on vuoden 2009–2010 pandemian jälkeläinen (ns. "sikainfluenssa" joskin tätä nimitystä ei suositella käytettäväksi), mutta se on muuttunut normaaliksi kausi-influenssaksi. Influenssa B -epidemiat ovat keskimäärin lievempiä kuin A-tyypin aiheuttamat ja ajoittuvat usein lähemmäs kevättä kuin talvea. Eläimillä (lähinnä linnuilla) esiintyy monia muita influenssa A -tyyppejä, joita ei todeta ihmisillä. 

Miten influenssa tarttuu?

Influenssaan sairastunut henkilö erittää virusta hengitysteihinsä ja voi tartuttaa taudin toiseen henkilöön joko pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa tai kosketustartuntana käsien välityksellä niistäessä. Tauti leviää helposti ahtaissa tiloissa kuten kouluissa, julkisissa liikennevälineissä tai varuskunnissa. 

Tartunnan saanut henkilö voi tartuttaa päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus on suurinta 3─4 ensimmäisen sairauspäivän ajan ja kestää viikon verran. Taudin itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on yleensä 2─3 päivää.

Mitkä ovat influenssan oireet?

Influenssa alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella ja siihen liittyy lihaskipua, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Lisäksi ilmaantuu kuivaa yskää, kurkkukipua, nuhaa ja nenän tukkoisuutta kuten tavallisessa nuhakuumeessa. Lapsilla saattaa lisäksi esiintyä maha- ja suolisto-oireita.

Miten influenssa todetaan?

Talviepidemioiden aikana tyypillisellä influenssan taudinkuvalla hoitoon hakeutuneista valtaosalla on todennäköisesti influenssa. Influenssadiagnoosin varmistaminen vaatii kuitenkin laboratoriokokeita. Influenssavirus ja sen rakenteita voidaan osoittaa ylähengitystie-eritteistä useilla menetelmillä. Pikatesteillä se voidaan todeta 15─30 minuutissa. Pikatestit ovat hyödyllisiä harkittaessa lääkehoidon aloitusta.

Influenssan hoito

Useimmissa tapauksissa hoidoksi riittää oireiden mukainen hoito. Influenssavirusten lisääntymistä estäviä lääkkeitä on käytössä ja ne soveltuvat sekä ennaltaehkäisyyn että hoitoon. Ennaltaehkäisevässä käytössä niillä voidaan mahdollisesti estää influenssan puhkeaminen  tartunnan saaneilla. Influenssalääkkeet saattavat lyhentää taudin kestoa ja lieventää vaikeusastetta. Paras teho saadaan jos lääkitys aloitetaan 48 tunnin sisällä ensimmäisistä oireista. Influenssalääkitystä suositellaan erityisesti potilaille, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa ja henkilöille, jotka ovat vaarassa saada influenssan komplikaatioita eli riskiryhmille.

Miten influenssan tarttuminen ehkäistään?

Influenssatartuntoja ehkäistään rokotuksin, ks. rokotukset. 

Epidemiat

Suomessa kausi-influenssaepidemia käynnistyy tavallisesti vuoden vaihteessa ja se kestää 2─3 kuukautta. Epidemian voimakkuutta kuvaavat mm. poissaolot kouluissa ja työpaikoilla, sekä vastaanottokäynnit terveyskeskuksissa. Vain laboratoriotutkimuksin varmistetut influenssatapaukset ilmoitetaan  valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin. Otsikon "Influenssaseuranta" alla on linkkejä THL:n kansallisessa influenssavirusinfektioiden seurannassa todettuihin influenssaviruslöydöksiin viime vuosina. Tuoreimmat tiedot influenssatilanteesta löytyvät ajantasaisesta influenssakatsauksesta.

Mikä on influenssapandemia?

Influenssapandemiasta on kyse silloin kun muutaman vuosikymmenen välein epätavallisen voimakas uuden influenssa A-virustyypin aiheuttama influenssa-aalto leviää nopeasti ympäri maapallon. Tällöin siihen sairastuu ja mahdollisesti kuolee huomattavasti enemmän ihmisiä kuin jokavuotisissa tavallisissa influenssaepidemioissa. Pandemian jälkeen uusi virustyyppi yleensä syrjäyttää aiemman virustyypin ja siitä tulee kausi-influenssa. Näin on käynyt myös vuoden 2009 pandeemiselle influenssa A(H1N1):lle eli sikainfluenssalle.

Infektiotaudit