Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK)

AVTK-tutkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa työikäisen väestön elintavoissa tapahtuneita muutoksia. Elintavoilla, kuten tupakoinnilla, alkoholin kulutuksella ja ruokatottumuksilla, on tärkeä merkitys terveyden edistämisessä ja kansantautien ehkäisyssä.

Työikäisten (15−64-vuotiaat) terveyttä ja elintapoja on seurattu vuosittaisten AVTK-postikyselytutkimuksien avulla vuodesta 1978 alkaen vuoteen 2014 saakka. Eri vuosien tulokset ovat olleet keskenään vertailukelpoisia, joten tutkimuksien avulla voidaan seurata sekä pitkän että lyhyen aikavälin muutoksia.

AVTK-tutkimus on ollut tärkeä työväline terveyspoliittisessa suunnittelussa, ja sitä hyödynnetään myös monissa tieteellisissä tutkimuksissa. Väestöryhmittäin kerättyä tietoa on käytetty lisäksi muun muassa erilaisten terveyttä edistävien ohjelmien suunnittelussa. 

Vuodesta 2015 alkaen AVTK-tutkimus tuli osaksi Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimusta (ATH), jonka avulla seurataan hyvinvoinnin ja terveyden muutoksia väestössä ja eri väestöryhmissä.

Miten elintavat ovat muuttuneet?

Monet elintavat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Miesten tupakointi on vähentynyt koko tutkimusjakson ajan (1978-2014). Naisten tupakointi puolestaan pysyi pitkään samalla, noin 20 prosentin tasolla, mutta kääntyi laskuun 2000-luvun vaihteen jälkeen.

Myös ruokatottumuksissa on tapahtunut myönteisiä muutoksia, esimerkiksi kasvisten päivittäissyönti ja rasvattoman maidon juonti ovat lisääntyneet. Viime vuosina voi-kasviöljyseoksien käyttö on kasvanut, ja kasvirasvalevitteiden käyttö vähentynyt. Vuonna 2013 näiden rasvojen käyttö kuitenkin tasaantui.

Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt pitkällä aikavälillä, mutta työmatkaliikunta on vähentynyt.

Ylipainoisten (BMI  25 kg/m2) osuus on kasvanut Suomessa muutamien vuosikymmenten ajan, mutta viime vuosina kasvu on pysähtynyt. Ylipainoisten osuus väestöstä on kuitenkin edelleen suuri.

Elintavoissa on eroja koulutusryhmittäin ja alueittain

Elintavoissa on suuria koulutusryhmittäisiä eroja. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat merkittävät, päivittäistupakoinnin ollessa yleisintä alimmassa koulutusryhmässä. Tupakointi on kuitenkin lähtenyt laskuun kaikissa koulutusryhmissä. Ravitsemussuosituksia noudatetaan parhaiten ylimmässä koulutusryhmässä. Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä, mutta miehillä ylimmässä koulutusryhmässä harrastetaan vapaa-ajan liikuntaa jonkin verran enemmän kuin alemmissa koulutusryhmissä. Naisilla taas koulutusryhmien väliset erot vapaa-ajan liikunnassa ovat edelleen pieniä.

Työikäisten elintavoissa on myös alueellisia eroja. Ruokatottumukset ovat parantuneet kaikilla alueilla tutkimusjakson aikana (1978−2014), mutta osalla alueista kehitys ei jatkunut myönteisenä viimeisellä tutkimusjaksolla (2010−2014).  Alkoholinkulutus on edelleen suurempaa Uudellamaalla kuin muualla Suomessa.

AVTK-tutkimuksen raportit