Etusivu > Tilastot > Tapaturmatilastointi

 

Tunne tapaturmatilastoinnin tietolähteet

Tilastoja tarvitaan tapaturmien ehkäisytyön suunnitteluun.
Aineistot sisältävät tietoa:

  • tapaturmien ilmaantuvuudesta – paljonko tapaturmia sattuu
  • tapaturmien seuraamuksista – miten paljon kustannuksia, työajan menetyksiä, sairaalahoitoa, vakuutuskorvauksia tapaturmat aiheuttavat
  • tapaturmien riskitekijöistä – miten yleisiä ovat tapaturmille altistavat tekijät tai tapaturmilta suojaavat tekijät. Esimerkiksi tasapaino-ongelmat altistavat kaatumisille, pelastusliivi suojaa hukkumiselta.
  • toteutetusta tapaturmien ehkäisytyöstä – mitä ja millaista työtä tehdään ja kuinka paljon resursseja käytetään tapaturmien ehkäisemiseksi.

Tiedot perustuvat rekistereihin tai kyselyihin. Monet tapaturmatilastointiin soveltuvat aineistot ovat kapea-alaisia. Ne kuvaavat koko tapaturmailmiön kannalta rajattua osa-aluetta, esimerkiksi tieliikenteessä loukkaantuneita. Osa aineistoista rajautuu iän perusteella, esimerkiksi peruskouluikäisiin tai eläkeläisväestöön.

Aineistot

Hoitoilmoitusrekisteri
Kansallinen UHRI -tutkimus
Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK)
Eläkeläisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK)
Kouluterveyskysely
Alueellinen terveys- ja hyvinvointi -tutkimus (ATH)
Terveys 2011-tutkimus
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (MAAMU)
Terveyden edistämisen aktiivisuus kunnissa

Hoitoilmoitusrekisteri (HILMO)

Keskeisin tapaturmien seurantaan käytetty THL:n aineisto on hoitoilmoitusrekisteri – eli HILMO-aineisto.

Aineisto kuvaa

  • tapaturmapotilaita
  • tapaturmaa
  • saatua hoitoa
  • hoidon kustannuksia.

Vuodeosastohoitojen osalta aineisto on kattava. Myös yhä suurempi osa käynneistä ensiapuvastaanotolla on aineistossa.

Tapaturmat poimitaan perusaineistosta ICD-10 -luokituksen vammakoodin (S00 – T98) ja ulkoinen syy (V00-X59) -koodin perusteella.

Vammakoodin perusteella tapaturmassa syntynyt vamma luokitellaan esimerkiksi aivotärähdykseksi, murtumaksi, ruhjevammaksi tai sijoiltaanmenoksi. Ulkoisen syyn perusteella, esimerkiksi jalankulkijan liikennetapaturmiin, pyöräilytapaturmiin, kaatumisiin ja putoamisiin.

Aineiston tapaturmatyyppi –muuttujan avulla tapaturmat voidaan luokitella tapahtumapaikan ja tapahtumaan liittyvän toiminnon mukaan luokkiin:

  • Kotitapaturma
  • Palveluasumiseen liittyvä tapaturma
  • Urheilu- tai liikuntatapaturma
  • Tapaturma liikennealueella
  • Ravintolatapaturma
  • Muu vapaa-ajan tapaturma
  • Tapaturma sairaalassa tai laitoksessa
  • Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä
  • Tapaturma koulussa tai päiväkodissa

Aineistosta voidaan laskea hoidettujen potilaiden määrät, hoitojaksojen määrät, hoidosta kertyneiet hoitopäivät ja hoidon kustannukset. Tapaturmat voidaan luokitella taustamuuttujien suhteen, esimerkiksi iän, kotikunnan tai sukupuolen mukaan.

Kansallinen UHRI - tutkimus

Aineisto on kerätty haastattelemalla lähes 10 000:tta 15 vuotta täyttänyttä suomalaista. Aineistosta voidaan muodostaa tilastoja suomalaisille sattuneista tapaturmista, toiminnasta tapaturman sattumishetkellä sekä tapaturmien seuraamuksista esimerkiksi työstä poissaolosta tai vaikeudesta selviytyä arkitoiminnoista.

Aineistossa tapaturmat jaotellaan viiteen pääryhmään: koti-, liikunta-, liikenne-, työ- ja muut vapaa-ajan tapaturmat.

Aineisto on kerätty seitsemän kertaa: 1980, 1988, 1993, 1997, 2003, 2006 ja 2009. Verrattuna HILMO aineistoon, tämä aineisto sisältää tietoa myös niistä tapaturmista, joiden vuoksi ei ole käyty sairaalassa, mutta joista on aiheutunut haittaa vastaajan arki- tai työelämässä.

Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK)

Aineisto kerätään postikyselynä 15 – 64 -vuotiailta suomalaisilta. Tiedonkeruu toteutetaan joka vuosi. Kyselyyn vastaa noin 2500.

AVTK -tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa työikäisen väestön elintavoissa tapahtuneita muutoksia. Aineisto sisältää tietoja suomalaisille sattuneista tapaturmista ja turvallisuuskäyttäytymisestä. Tapaturmat luokitellaan:

  • liikennetapaturma
  • työtapaturma
  • kotitapaturma
  • urheilutapaturma
  • muu vapaa-ajan tapaturma
  • muu tapaturma.

Turvallisuuskäyttäytymisestä kerättävät tiedot:

  • heijastimen tai heijastavien vaatteiden käyttö
  • pyöräilijöiden kypärän käyttö
  • turvavyön käyttö.

Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013

Eläkeläisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK)

Aineisto kerätään postikyselynä joka toinen vuosi. Kyselyyn vastaa lähes 2000 65 – 84 -vuotiasta suomalaista.

Aineisto sisältää tietoja elintavoista:

  • heijastimen ja heijastavien vaatteiden käyttö
  • kypärän käyttöä pyöräillessä.

Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2011 ja niiden muutokset 1993-2011

Kouluterveyskysely

Kouluterveyskyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Tiedot kerätään joka toinen vuosi. Aineisto on maan kattava.

Aineisto on maan kattava ja mahdollistaa koulukohtaisen tarkastelun koulussa ja koulumatkalla oppilaille sattuneista tapaturmista.

Peruskoulun oppilailta kysytään tapaturmista, jotka ovat sattuneet kouluajan ulkopuolella. Tapaturmat luokitellaan:

  • liikennetapaturma moottoriajoneuvolla
  • liikennetapaturma kävellen tai pyörällä
  • urheilu- tai liikuntatapaturma
  • tapaturma kotona tai kotipihalla
  • muu vapaa-ajan tapaturma
  • työtapaturma.

Oppilailta kysytään tietoja elintavoista:

  • heijastimen tai heijastavien vaatteiden käyttö
  • kypärän käyttö pyöräillessä
  • turvavyön käyttöä autossa
  • pelastusliivien käyttö vesillä liikuttaessa.

Alueellinen terveys- ja hyvinvointi –tutkimus (ATH)

ATH –tutkimus tarjoaa kunnille mahdollisuuden seurata väestönsä hyvinvointia ja terveyttä. Kuntakohtaisessa kyselyssä voi selvittää kuntalaisille sattuneita tapaturmien yleisyyttä, riskitekijöitä ja turvallisuuskäyttäytymistä.

Terveys 2011 - tutkimus

Terveys 2011 –tutkimuksessa kerätään tietoa suomalaisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Tutkimukseen osallistuvalta kysytään pysyvästä tapaturman aiheuttamasta.

Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (MAAMU)

MAAMU –tutkimuksessa selvitetään työikäisten venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajien terveyttä, hyvinvointia ja palvelujen käyttöä sekä elinoloja Suomessa. Tutkimukseen osallistuvalta kysytään pysyvästä tapaturman aiheuttamasta vammasta.

Terveyden edistämisen aktiivisuus kunnissa

Terveyden edistämisen aktiivisuutta kunnissa mitataan kyselyin. Kyselyillä, joihin vastaavat eri hallintokuntien johtavassa asemassa olevat työntekijät, kartoitetaan kunnan toimintaa kansalaisten terveyden edistämiseksi. Tulokset julkaistaan TEAviisari  –järjestelmässä. Kartoituksissa on mukana kysymyksiä tapaturmien ehkäisytyöhön sitoutumisesta, osallistamisesta ja systemaattisesta tapaturmaseurannasta.

Muualla verkossa Muualla verkossa