Koulumatkat ovat tärkeä osa lasten ja nuorten päivittäistä liikkumista. Kouluteiden viihtyisyydellä, miellyttävyydellä ja turvallisuudella edistetäänkin lasten ja nuorten liikkumista.

Koulumatkojen tapaturmat ovat suurimmaksi osaksi pyörällä tai jalan liikuttaessa sattuneita kaatumisia. Kouluterveyskyselyn mukaan kuusi prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista ilmoitti joutuneensa vähintään kerran terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä vaatineeseen tapaturmaan koulumatkalla. Toisella asteella koulumatkatapaturmat ovat hieman harvinaisempia (2–4 prosenttia).
Lähde: Kouluterveyskysely 2009/2010 (THL)

Poistamalla ympäristössä olevia vaaroja voidaan varmistaa myös kaikkein pienimpien koululaisten turvallisuus. Heille koulumatka voi olla haastava vielä kehittyvien taitojen ja pienen koon vuoksi. Paras ratkaisu ei ole se, että vanhemmat tuovat lapsen tai nuoren autolla koulun ovelle asti, sillä silloin vilkastuu autoliikenne koulun ympäristössä ja turvallisuus vastaavasti heikkenee.

Hyvä ja turvallinen koulutie

• ei vaarallisia risteämiä autoliikenteen kanssa
• ei pimeitä katvealueita, vaan valaistu reitti
• ei liikaa melua
• ei pakokaasuja
• ei näkymä- tai kulkuesteitä
• ympäristö siisti ja hyvin hoidettu – myös talvella.

Koulun ja oppilaitosten pihalle on varattava eri kulkuneuvoille riittävästi telineitä ja pysäköintipaikkoja, ja nämä alueet on erotettava selvästi välituntipihasta ja leikkipaikoista.

Huoltoajo, koulukuljetukset ja vanhempien saatto- ja hakuliikenne tulisi olla järjestetty niin, ettei se ohjaudu varsinaiselle välituntipiha-alueelle.

Liikenneturva on koonnut verkkosivuilleen materiaalia liikenneympäristön vaaroista. Sivuilta löytyy muun muassa opettajille tarkastuslista koulun liikenneturvallisuustoimien kartoittamiseksi. Oppilaille ja vanhemmille on omat listansa.
Liikenneympäristö (Liikenneturva)