Liikenneonnettomuudet ovat 15−29-vuotiaiden yleisin kuolinsyy koko maailmassa. Suomessa liikenteessä kuolleiden nuorten määrä on vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä johtuu muun muassa nopeusrajoituksien paremmasta noudattamisesta sekä turvavyön ja kypärän käytöstä.

Nuorten kuljettajien riski kuolla liikenteessä on kuitenkin yli kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna.

Nuori liikenteessä eri motiivein kuin aikuinen

Nuorten asenne liikenteessä on erilainen kuin vanhemman väestön: ajamisessa korostuu usein hauskanpito, itsenäistyminen ja yhdessäolo. Nuoret eivät koe riskejä yhtä vaarallisina kuin vanhemmat, ja ajokokemusta on vähemmän. 18−24-vuotiaista kuljettajista lähes joka viides kertoo ylittävänsä nopeusrajoituksia joko usein tai hyvin usein. Nuoren kuljettajan onnettomuusriski kasvaa usein silloin, kun kuljettajalla on kyydissään kavereita.

Tyypillisiä piirteitä nuorten liikenneonnettomuuksille ovat

• tieltä suistuminen
• kova vauhti
• turvavyötä ei käytetä
• kuljettaja on alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena
• onnettomuus tapahtuu viikonloppuyönä kesällä tai syksyllä.

Erityisesti nuorten mieskuljettajien riskialttiille ajotavalle ovat ominaista

• suuret ajonopeudet
• lyhyet turvavälit
• liikennesääntöjen vähäinen kunnioittaminen
• ajaminen humalassa
• ajaminen ilman turvavyötä.

Ajonopeus vaikuttaa

• havainnointiin
• ajoneuvon hallintaan
• pysähtymismatkaan
• onnettomuuden seurausten vakavuuteen.

Jos ajokunto mietityttää, kuljettajaksi ei ole asiaa

Juuri ajokortin saaneet 18–19-vuotiaat ovat selkeästi suurin riskiryhmä rattijuopumukselle. Alkoholinkulutuksen muutokset näkyvät nuorten rattijuopumuksissa voimakkaammin kuin muissa ikäryhmissä. Nuorilla kuljettajilla on myös muita suurempi onnettomuusriski jo alhaisilla veren alkoholipitoisuuksilla. Loukkaantumiseen johtaneissa rattijuopumusonnettomuuksissa olleista kuljettajista nuoria on 40 prosenttia.

Toinen ajokuntoon vaikuttava tekijä on väsymys. Unenpuutteen lisäksi väsymystä voivat aiheuttaa sumu, sade, lumi, jonossa ajaminen, pitkät ajo-rupeamat ja yksitoikkoinen ajo.

Tavallisia väsymyksen merkkejä ovat

• haukottelu
• silmien tuntuminen ”hiekkaisilta”
• silmäluomien tuntuminen raskailta
• tiemerkinnät, liikennemerkit ja liittymät väävät huomaamatta.

Rattiin nukahtamisen ehkäisemiseksi kannattaa:

• nukkua edellisenä yönä vähintään kuusi tuntia tai enemmän unta
• ottaa tarvittaessa päiväunet ennen matkaa
• miettiä pidemmillä matkoilla matkan tauotus jo etukäteen
• välttää ajamista sairaana ja huonokuntoisena
• välttää tukevan aterian syömistä ennen ajoon lähtöä
• ajamista aamuyön tunteina kello 01–06, kun riski rattiin nukahtamisesta on suurimmillaan
• ottaa mukaan hyvää matkaseuraa niin matka sujuu helpommin pirteänä.

Turvalaitteiden käyttö pelastaa

Turvavyöttömän takamatkustajan henkilövahinkoriski voi olla jopa kolminkertainen turvavyötä käyttävän vammariskiin verrattuna. Ilman turvavyötä takapenkillä matkustava voi aiheuttaa viisinkertaisen kuolemanriskin myös turvavyötä käyttävälle etumatkustajalle. Tieliikennelain mukaan turvavyön käyttö on pakollista.

Pyöräilijä menehtyy onnettomuudessa usein päävammaan. Vuonna 2009 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä 78 prosenttia pyöräili ilman kypärää. On arvioitu, että kypärä olisi pelastanut heistä joka toisen. Tieliikennelain mukaan pyöräilykypärää tulee yleensä käyttää pyöräillessä, mutta käyttämättämyydestä ei sanktioida.

Liikenneturvallisuus puheeksi

• Kuinka usein kiinnität turvavyön autossa, jos olet etupenkillä, entä jos olet takapenkillä?
• Onko ajotapasi mielestäsi ennakoiva?
• Ajatko ylinopeutta?
• Lähdetkö usein ajamaan väsyneenä?
• Koetko, että sinulla on vastuu muiden autossa matkustavien turvallisuudesta ja muiden tienkäyttäjien turvallisuudesta?
• Oletko joskus ajanut moottoriajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena?
• Oletko ollut päihtyneen kuljettajan kyydissä?
• Miten toimit, jos joku tuttavapiiristäsi on lähdössä ajamaan otettuaan päihteitä?
• Käytätkö aina pyöräillessäsi pyöräilykypärää?
• Käytätkö aina pimeällä heijastinta?