Minkälaiseksi alkoholinkäyttäjä kokee oman hyvinvointinsa? Hyvinvoinnin yhteyttä alkoholinkäyttöön tutkittiin Juomatapatutkimuksen 2008 aineistoja hyödyntämällä. Kysyimme muun muassa voivatko raittiit paremmin kuin kohtuukäyttäjät. Tarkasteltavaksi otettiin taloudellinen ja terveydellinen hyvinvointi, yksinäisyys sekä yleinen tyytyväisyys elämään.

Hyvinvoinnin ongelmat vaikuttavat alkoholinkäyttöön ja päinvastoin

Alkoholinkäytön ja hyvinvoinnin yhteyksissä on todennäköisesti kyse kaksisuuntaisista vaikutusprosesseista: toisaalta hyvinvoinnin ongelmat voivat lisätä alkoholinkulutusta ja toisaalta suuri alkoholinkulutus voi vaikuttaa kielteisesti hyvinvointiin. Lisäksi alkoholinkulutuksella ja koetulla hyvinvoinnilla voi olla yhteisiä taustatekijöitä.

Taloudelliset ongelmat lisääntyvät alkoholinkäytön kasvaessa

Taloudelliset ongelmat lisääntyvät alkoholinkäytön kasvaessa. Raitistuneiden tilanne on kuitenkin hieman huonompi kuin kohtuukäyttäjillä. Suurkuluttajissa on myös hyvin toimeentulevia melko paljon. Tämä koskee erityisesti suurkuluttajamiehiä. 16 prosenttia suurkuluttajamiehistä ja 8 prosenttia suurkuluttajanaisista vastaa myöntävästi kysymykseen: ”Onko alkoholinkäyttösi aiheuttanut taloudellisia ongelmia viimeisen vuoden aikana?”

Toimeentulotuen hakeminen oli harvinaisinta kohtuukäyttäjien ja yleisintä suurkuluttajien keskuudessa. Tämä vastaa tuloksia koetusta taloudellisesta hyvinvoinnista.

Suurkuluttajilla ja raitistuneilla eniten terveysongelmia

Alkoholinkäytön tiedetään olevan yhteydessä muun muassa monenlaisiin terveysongelmiin, kohonneeseen kuolleisuusriskiin (esim. Mäkelä 1999) sekä väkivaltaan ja onnettomuuksiin (esim. Ramstedt 2002; Poikolainen ym. 2007).

Suurkuluttajilla ja raitistuneilla on selvästi eniten terveysongelmia. Raittiina aina olleiden koettu terveys on muita ryhmiä parempi. Raitistuneiden terveys on muita ryhmiä huonompaa nimenomaan vanhemmissa ikäryhmissä. Kyse on varmasti osaksi siitä, että terveysongelmat ovat pakottaneet raittiuteen.

Raitistuneista 29 prosenttia katsoo, että väite: “En käytä alkoholia, koska se pahentaa sairauttani tai ei sovi minulle sairauteni tai k käyttämieni lääkkeiden takia” kuvaa heidän suhdettaan alkoholin käyttöön erittäin tai melko hyvin. Vanhimmassa ikäryhmässä 44 prosenttia on tätä mieltä.

Raitistuneiden joukossa niitä, joille alkoholi aiheuttanut aiemmin terveysongelmia

Suurkuluttajamiehistä 19 prosenttia ja suurkuluttajanaisista 15 prosenttia katsoo alkoholinkäytön aiheuttaneen terveysongelmia viimeisen vuoden aikana. Tämä osuus kasvaa iän noustessa. Näitä lukuja voidaan pitää aliarvioina siksi, että raitistuneiden joukossa voidaan olettaa varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä olevan henkilöitä, joille alkoholi on aiemmin aiheuttanut terveysongelmia.

Suurkuluttajien muita huonompi koettu terveys näyttää liittyvän muuhun kuin todettuihin pitkäaikaissairauksiin.

Suurkuluttajamiehillä yksinäisyys muita yleisempää

Suurkuluttajat ovat selvästi muita ryhmiä yksinäisempiä. Vähiten yksinäisyyttä on silloin tällöin itsensä humalaan juovien joukossa. Yksinäisyys liittyy nimenomaan suurkuluttajamiehiin. Suurkuluttajamiehistä 44 prosenttia on kokenut yksinäisyyttä, kun muissa miesten alkoholinkäyttöryhmissä osuus vaihtelee 18–27 prosentin välillä.

Sekä mies- että naissuurkuluttajista 13 prosenttia katsoi alkoholin aiheuttaneen ongelmia ystävyyssuhteissa ja sosiaalisessa elämässä. Osuudet muissa alkoholinkäyttöryhmissä olivat 1–6 prosenttia. Vastaavasti miessuurkuluttajista 26 prosenttia ja naisista 21 prosenttia katsoi alkoholin aiheuttaneen ongelmia kotona tai parisuhteessa, kun muissa ryhmissä osuudet olivat 2–12 prosenttia.

Suurkuluttajamiehillä avioliitto purkautunut muita useammin

Erityisesti miehillä suurkuluttajat asuvat muita useammin yksin (49 prosenttia suurkuluttajamiehistä, 29 prosenttia naisista). Suurkuluttajamiehillä on myös avioliitto purkautunut eron tai puolison kuoleman myötä useammin kuin muissa ryhmissä. Naisilla liitto on purkautunut muita useammin raitistuneiden ryhmässä.

Aina raittiina olleet tyytyväisimpiä elämäänsä

Raittiina aina olleet ovat selvästi tyytyväisimpiä elämäänsä. Tämän ryhmän naisista jopa puolet on erittäin tyytyväisiä. Tyytyväisyys vähenee siirryttäessä aina raittiista kohti suurkuluttajia, ja vähiten tyytyväisiä ovatkin suurkuluttajat

Alkoholinkäyttöryhmien profiilit

Suurkuluttajien ryhmä on miesvaltainen ja ikärakenteeltaan keskimääräinen. Naimattomien ja eronneiden osuus on korostunut. Suurkuluttajilla koulutus- ja tulotaso ovat hieman matalampia kuin kohtuukäyttäjillä. Vuokra-asuminen ja kaupungeissa asuminen ovat yleisempiä kuin muilla.

Aina raittiina olleiden omaleimaisimpina piirteinä ovat ikärakenteen painottuminen nuorimpiin ja vanhimpiin, eronneiden osuus on pienempi ja muita ryhmiä yleisemmin he asuvat maaseudulla.Raitistuneiden tulotaso on samanlaisesta ikärakenteesta huolimatta selvästi matalampi kuin kohtuukäyttäjillä.

Humalajuomista usein harrastavien ikärakenne taas on erityisen nuori, varsinkin verrattuna raitistuneisiin ja kohtuukäyttäjiin. Silloin tällöin itsensä humalaan juovilla on eniten koulutuksellista ja taloudellista pääomaa.

Kirjoittaja:
Timo M. Kauppinen (VTT, erikoistutkija, THL)

Verkkoartikkeli perustuu Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (pdf) -julkaisun lukuun 16. Voiko juomari hyvin?