Strategiatyöryhmä tarvitsee työnsä tueksi tarkoituksenmukaisen ja realistisen työsuunnitelman. Siinä tehdään johtopäätökset paikallisesta päihdetilanteesta ja sen tuottamista haasteista päihdetyölle, jotta itse strategian työstämisessä voidaan keskittyä vastaaamaan haasteisiin.

Stretegiaprosessin työsuunnitelma

Ensin määritellään strategiadokumentin luonne ja päätetään strategian sisällöstä. Hankitaan realistinen kuva strategian toteutuksen edellyttämistä resursseista ja luodaan edellytyksiä tulevalle yhteistyölle.

• Päätetään työnjako
• Sovitaan työskentelyn dokumentointitapa
• Huolehditaan tiedonkulusta
• Sovitaan aikataulusta: miten kauan prosessi kestää ja miten laaja se on
• Päätetään strategian voimassaolokausi

Strategiadokumentin sanoma: tämä tehdään

Strategiadokumentin pääsanomana tulee olla "tämä tehdään" eikä "tätä kaikkea pitäisi tehdä". Tavoitteita tukevan toimintasuunnitelman kirjaaminen on tärkeää. Painopisteiden mukaisia yksityiskohtaisia toimenpideohjelmia sisällytetään toimintasuunnitelman osaksi.

Kehityksen ennakointi

Tärkeitä pohdittavia kysymyksiä strategian laatimisessa

• Mitkä muutossuunnat ovat vahvistumassa?
• Mitä uusia huolta herättäviä ilmiötä on näköpiirissä?
• Mitä päihteidenkäytössä seuraa, jos ei tehdä mitään?

Työssä voidaan hyödyntää erilaisia työvälineitä kuten ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia (IVA) ja ennakointidialogeja.

Eri osapuolien osallistaminen

Kuntalaisia on mahdollisuuksien mukaan osallistettava strategiaprosessiin. Olemassa olevia osallistumisareenoja kannattaa hyödyntää ja avata myös uusia keskustelujen laajentamiseksi.

Esimerkkejä mahdollisista areenoista: päihdefoorumit, vanhempainillat, nettikeskustelut kuntien verkkosivuilla. Vanhempien ja muiden aikuisten huolestuneisuus lasten ja nuorten päihteiden käytöstä kannattaa valjastaa strategian voimavaraksi.

Erilaisten tietolähteiden hyödyntäminen

Erilaiset kyselyt ja tutkimukset auttavat strategian suuntaamisessa (esim. kouluterveyskyselyt, nuorten terveystapatutkimus). Myös tilastot (mm. Sotkanet, kunnan ja poliisin tilastot) antavat tarpeellista taustietoa strategialle. Ehkäisevän päihdetyön laatuaineistoista ja päihdepalvelujen laatusuosituksista saa suuntaviivoja toimenpiteiden suunnitteluun.

Toimintamallien kehittäminen ja valinta

Toimintaehdotusten kehittämisessä voi käyttää myös osallistujia aktivoivia ja osallistavia tekniikoita kuten työpajoja, ideariihiä, tulevaisuusverstaita. Aiempia kokemuksien hyödyntäminen ja opiksi ottaminen on tärkeää.

Pohtikaa yhdessä:

• Mitä on jo tehty omassa kunnassa? Millaisin tuloksin?
• Mitä on tehty muualla? Millaisin tuloksin?
• Käytetäänkö koeteltuja ja hyviksi todettuja keinoja vai otetaanko riski ja kokeillaan uusia ja kiinnostavia keinoja?

Toisten mekaanisen matkimisen sijasta paikalliset lähtökohdat ja tilanteet kannattaa ottaa huomioon.

Selkeä muotoilu

Strategiaa kirjoittaessa huomioidaan lukija: kielen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää ja strategian laajuudeltaan tarkoituksenmukainen. Strategian painotukset ja vastaukset haasteisiin tulee kirjata selvästi näkyviin. Strategia voidaan dokumentoida eri tavoin (kirjallinen tuotos, juliste, kuva jne.)

Julkisuuden hyödyntäminen

Strategiaprosessin alusta saakka on suunnitelmallisesti ja aloitteellisesti hallittava ja hyödynnettävä prosessiin liittyvää julkisuutta. Tiedotussuunnitelman tekeminen helpottaa julkisuuden hallintaa.

Strategiaa tehdään tunnetuksi tiedottamalla siitä niin päihdetyössä toimiville tahoille kuin yhteistyökumppaneille sekä kuntalaisille. Yleinen mielipide on hyvä saada taustatueksi muutospyrkimyksille. Kuntien verkkosivuja ja paikallismediaa voi hyödyntää tässä työssä.

Seuranta- ja arviointisuunnitelma

Strategian toteutuminen varmistetaan määrittelemällä strategialle seuranta- ja arviointisuunnitelma ja vastuutaho sen toteuttajaksi.