Terapeuttisen yhteisön tavoitteena on yksilön elämäntavan, arvojen ja minäkuvan muutos, jota tuetaan hyödyntämällä yhteisöä menetelmänä.

Terapeuttina toimii itse yhteisö

Terapeuttisessa yhteisössä vastuu yksilöllisen muutoksen tukemisesta on osaltaan jokaisella yhteisön jäsenellä - sekä asiakkailla että henkilökunnalla. Ensisijaisena terapeuttina toimii yhteisö itse. Yhteisön arki ja käytännöt on organisoitu nin, että se tukee yksilöllisen muutoksen syntymistä mahdollisimman tehokkaasti.

Henkilökunnan keskeisenä tehtävänä on kannatella yhteisön rakenteita ja kulttuuria. Tärkeässä roolissa on yhteisön ja vertaistuen hyödyntämisen kautta syntyvä sosiaalisen oppimisen prosessi.

Terapeuttista yhteisöä on hyödynnetty päihteiden ongelmakäyttäjien hoidossa eri maissa ja useissa erilaisissa sovellutuksissa.

Yhteisöjä on kehitetty muun muassa

• alaikäisille käyttäjille
• asunnottomille käyttäjille
• kaksoisdiagnoosipotilaille
• korvaus- ja ylläpitohoitojen asiakkaille
• huumeita käyttäville äideille ja heidän lapsilleen

Menetelmää on toteutettu  myös perinteiseen laitosmuotoiseen kuntoutukseen nähden erilaisissa olosuhteissa, kuten avohoidossa, ensisuojissa, opioidiriippuvuuden hoitoyksiköissä ja vankiloissa.

Yhteisöhoito yleensä pitkäkestoista

Hoito-ohjelmien kesto vaihtelee, mutta tyypillisesti terapeuttisessa yhteisössä vietettävä aika on melko pitkä verrattuna muihin päihdehoito-ohjelmiin. Käytännössä ohjelmien kestot vaihtelevat muutamasta viikosta yli kahden vuoden hoitoprosesseihin.

Päihteiden käyttäjien terapeuttisia yhteisöjä koskevaa arviointitutkimusta on tehty erityisesti Yhdysvalloissa, missä yhteisöhoitoa on toteutettu jo vuosikymmenten ajan. Menetelmä on todettu erilaisilla arviointiasetelmilla vaikuttavaksi useissa yhteyksissä.