Parissa sukupolvessa tapahtunut alkoholinkulutuksen tuntuva kasvu ja juomiskulttuurin muuttuminen herättävät monia kysymyksiä. Suomi juo -verkkoaineiston tavoitteena on vastata muun muassa näihin kysymyksiin.

• Ketkä Suomessa juovat?
• Miten ja missä yhteyksissä juodaan?
• Milloin ja kuinka paljon juodaan? 
• Miten muuttuvia tai muuttumattomia juomatapamme ovat?
• Mikä sija humalajuomisella on nykysuomalaisten alkoholinkäytössä?
• Mihin alkoholinkäyttömme sijoittuu Euroopan kartalla tällä hetkellä? 

Tieto suomalaisesta juomiskulttuurista välttämätöntä tehokkaalle haittojen ehkäisylle

Alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen vähentämisen edellytys on, että ymmärrämme suomalaisten juomiskulttuurin ominaispiirteitä. Alkoholinkäytöstä aiheutuu Suomessa inhimillisesti ja julkistaloudellisesti kestämätön määrä erilaisia sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia haittoja sekä käyttäjille itselleen että heidän läheisilleen ja koko yhteiskunnalle.

Alkoholinkulutuksen aiheuttamien yksilöllisten ja yhteiskunnallisten haittojen syntyminen ja kasautuminen perustuvat monimutkaisiin prosesseihin. Haittojen runsaudesta huolimatta useimmat alkoholinkäyttötilanteet ovat ongelmattomia tai ainakin tilanteiden tuottamat sosiaaliset, psykologiset ja gastronomiset elämykset ylittävät niihin liittyvät haitat – muutenhan lasiin tuskin tartuttaisiin.

Alkoholinkäyttö jatkumo, jossa mahdoton löytää selkeää rajaa riskijuomiselle

Usein toistuva väärinkäsitys on, että alkoholihaitat koskevat vain väestön pientä ääriryhmää, alkoholisteja. Väestötasolla haittojen vähentämisen kannalta ei kuitenkaan ole ratkaisevaa jakaa ihmisiä alkoholisteihin ja ei-alkoholisteihin, ongelmakäyttäjiin ja ongelmattomiin käyttäjiin.

Alkoholinkäyttö on nimittäin osoittautunut väestötasolla jatkumoksi, josta on mahdotonta löytää katkaisukohtaa, joka erottaisi riskijuojat riskittömistä juojista. Ongelmien hallitsemiseksi on hahmotettava juomisilmiön kokonaisuus, jonka osana myös näkyvimmät alkoholiongelmat syntyvät.

Sekä alkoholiin liittyvien haittojen määrä että suurkuluttajien osuus väestöstä ovat kiinteässä yhteydessä väestön kokonaiskulutuksen tasoon. Myös siitä syystä perustiedot koko väestön alkoholinkulutuksesta ja sen dynamiikasta ovat tarpeellisia haittojen vähentämisestä kiinnostuneille ammattilaisille ja asiantuntijoille.

Kirjoittajat:
Pia Mäkelä (VTT, erikoistutkija THL)
Heli Mustonen (VTM, erikoistutkija, THL)
Christoffer Tigerstedt (VTT, yksikön päällikkö, THL)