© THL 2012 - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | PL 30, 00271 Helsinki | puhelin 029 524 6000 | Palaute | Tietoa sivustosta
Lasten seurassa tapahtuvaan juomiseen liittyviä asenteita tutkittiin vuoden 2008 Juomatapatutkimuksessa. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että lasten läsnä ollessa ei saisi humaltua. Kaikkein useimmin tätä mieltä olivat alaikäisten lasten äidit. Yleensäkin pienten lasten vanhemmat olivat tiukimmin sitä mieltä, ettei pienten lasten seurassa saa käyttää alkoholia lainkaan.
Kuitenkin yli kolmasosa sekä miehistä että naisista − riippumatta siitä, oliko heillä lapsia vai ei – vastasi, että pienten lasten läsnä ollessa voi humaltua, jos joku seurueesta on selvä ja huolehtii lapsista. Ne, jotka ilmoittivat juovansa alkoholia vähintään kerran viikossa, suhtautuivat lasten läsnä ollessa juomiseen suvaitsevammin kuin harvemmin juovat.
Tulosten mukaan raittius on hieman yleisempää naisilla, joilla on alaikäisiä lapsia kuin naisilla, joilla lapsia ei ole. Pienten lasten äidit olivat selvästi useammin raittiita kuin ne, joiden lapset olivat kouluikäisiä.
Miehillä tilanne oli päinvastainen: eniten raittiita oli niiden miesten joukossa, jolla ei ollut kotona asuvia alaikäisiä lapsia. Vähiten raittiita oli pienten lasten isien keskuudessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että vielä näitäkin ryhmiä vähemmän raittiita oli yksinelävien miesten keskuudessa.
Miehet ja naiset, joilla oli lapsia, joivat vuodessa vähemmän kuin ne, joilla ei ollut lapsia. Eroja on enemmän kerralla juodussa määrässä kuin juomisen useudessa. Useimmin kertoivat humaltuvansa ne, joilla ei ollut lapsia. Harvimmin ja vähiten joivat ne, joiden lapset olivat alle 7-vuotiaita.
Tulosten mukaan noin joka kymmenennellä alkoholin käyttökerralla on mukana alle 15-vuotiaita lapsia. Miesten veren alkoholipitoisuus on naisia useammin yli puoli promillea kaikenlaisissa juomistilanteissa, oli lapsia läsnä tai ei.
Lasten läsnä ollessa alkoholia juodaan useimmin kotona, ja useimmin aterian tai saunassa käynnin yhteydessä. Saunomisen yhteydessä juodaan useimmin myös silloin, kun lapsia ei ole paikalla.
Lasten läsnä ollessa miesten juomiskerrat painottuvat naisia useammin kotiin. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että kotona lasten läsnä ollessa naiset eivät juo yhtä usein kuin miehet.
Naiset myös ottavat miehiä useammin lapset mukaansa erilaisiin seurustelutilaisuuksiin ja juhliin − myös sellaisiin, joissa nautitaan alkoholia. Kaiken kaikkiaan niin miehet kuin naisetkin juovat kerralla enemmän alkoholia julkisilla kuin yksityisillä paikoilla riippumatta siitä, onko lapsia paikalla vai ei.
Tulosten perusteella voidaan karkeasti arvioida, että vuosittain tilanteita, joissa aikuiset ovat selkeästi humalassa lasten läsnä ollessa, on väestötasolla melko paljon, noin 2,2 miljoonaa. Tämä luku on todennäköisesti aliarvio.
Tulokset avaavat kiinnostavia näkymiä siihen, mitä oikeasti pidetään tuomittavana lasten seurassa juomisessa ja humaltumisessa. Humalaa ei sinänsä pidetä kaikkein haitallisimpana asiana lapsille, vaan sitä, jos lapsista ei huolehdita.
Humala siis hyväksytään yleisesti niin kauan, kun siitä ei ole haittaa muille. Lasten hoitoa ja turvallisuutta koskeva normi jättää alleen muut normit. Jos joku huolehtii lapsesta, vanhemman humalassa näkemistä ei pidetä lapselle pahana asiana. Suomalaiset vanhemmat eivät siis ehkä ole huolestuneita siitä, millaisen mallin he antavat lapsilleen tai siitä, miten lapsi kokee aikuisen humalatilan.
Tuloksilla on merkitystä myös ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta. Lasten hoidon laiminlyönti ja tapaturmavaaran aiheuttaminen ovat vanhempien liian juomisen vakavimpia seurauksia. Näistä asioista olisi hyvä puhua nykyistä enemmän.
Selkeämmin pitäisi nähdä, että myös ns. ongelmaton juominen voi olla lapsen näkökulmasta pelottavaa tai huolestuttavaa. Nämä pelot voivat jopa haitata lapsen myöhempää kehitystä.
Kuten muussakin elämässä, lapset ottavat vanhemmistaan mallia juomisessa. Yhtä lailla hyvät kuin huonotkin juomatavat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Siksi jokaisen aikuisen olisi hyvä pohtia, miten käyttää alkoholia lasten seurassa.
Tätä nykyä pienten lasten vanhemmat käyttävät merkittävän osan kaikesta kulutetusta alkoholista. Erityisesti on lisääntynyt nuorten ja keski-ikäisten naisten juominen (Mäkelä ym. 2010).
On arvioitu, että jopa kolmannes suomalaisista pienten lasten isistä on alkoholin riskikäyttäjiä (Halme 2009). Yleensäkin alkoholinkulutus on meillä kolminkertaistunut vuosien 1968 ja 2009 välillä.
Lasinen lapsuus -tutkimuksen mukaan joka viidennessä suomalaisessa lapsiperheessä alkoholia käytetään liikaa ja noin joka kymmenes lapsi kärsii siitä ainakin jossain määrin (Peltoniemi 2005; Roine ym. 2010).
Kirjoittaja:
Kirsimarja Raitasalo (YTT, tutkija, THL)
Verkkoartikkeli perustuu Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (pdf) -julkaisun lukuun 13. Saako lasten seurassa juoda? Alkoholinkäyttö lasten seurassa ja asenteet sitä kohtaan.
Suomi juo -julkaisu
Verkkoaineisto perustuu julkaisuun:
Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset
1968-2008 (pdf) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Teema 8/2010.
Julkaisusta löytyy artikkeleita havainnollistavia graafeja, taulukoita ja tarkka lähdeluettelo