Kunnat laativat parhaillaan suunnitelmia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi nykyistä asukaspohjaa laajemmalla alueella (seutukunnat, kuntayhtymät, alueet). Päihdepalveluiden kehittymistä ohjaavat mm. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Paras (2007-2012) sekä Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (2009-2015).

Paras-hanke painottaa ongelmien ehkäisyä

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras) tavoitteena on taata kaikille suomalaisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä vahvistaa palveluiden taloudellisen pohjan kestävyyttä.

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva laki tuli voimaan helmikuussa 2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Tämän puitelain mukaan perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät tulee järjestää vähintään noin 20 000 asukkaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella.

Terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen, sosiaalisten ongelmien ehkäisy sekä kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen ovat tärkeimpiä näkökulmia, kun pyritään väestön yleisen hyvinvoinnin parantamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen ja kustannusten kasvun hallintaan.

Lisätietoja:
Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras-hanke). Sosiaali- ja terveysministeriö

Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiakkaan valinnanvapautta

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä uusitaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä. Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011 ja se lisää kuntalaisten valinnanvapautta terveyspalveluiden käytössä. Ensivaiheessa asiakkaan on mahdollista valita käyttämänsä terveyskeskus kunnan sisällä ja erikoissairaanhoidon yksikkö hoitavan lääkärin kanssa.

Lisätietoja:

Terveydenhuoltolaki 1.5.2011. Sosiaali-ja terveysministeriö

Sosiaalihuoltolain uudistetuksessa korostetaan lähipalveluja ja kuntien yhteistyötä

Meneillään on myös sosiaalihuoltolainsäädännön uudistaminen. Päihdepalvelut ovat luonteva osa tätä kokonaisuutta. Uudistuksessa korostetaan lähipalvelujen turvaamista ja kuntien yhteistyötä erityispalvelujen järjestämisessä. Palveluiden seudullinen kehittäminen haastaa uudenlaisten yhteistyömuotojen kehittämiseen. Se luo haasteita myös johtamiselle: tarvitaan moniammatillista muutosjohtamista. Uuden lainsäädännön on tarkoitus valmistua viimeistään vuoden 2012 aikana.

Lisätietoja:

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmisteleva työryhmä
Itsemääräämisoikeuden rajoituksista sosiaali- ja terveydenhuollossa suunnitellaan yhteistä lainsäädäntöä. Sosiaali-ja terveysministeriö. Verkkouutinen 01.02.2010

Kysely sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta vuonna 2009

Maaliskuussa 2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tehtiin kysely, jossa kartoitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tilannetta kaikissa kunnissa. Kyselyssä selvitettiin myös kuntien tapoja päihdepalvelujen järjestämisessä.

Kyselyn tulokset on koottu THL:n julkaisemaan raporttiin:
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuminen. Kuntakysely sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta (pdf, 1,75 Mt). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 36/2009

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma tavoittelee ehjää palvelukokonaisuutta

Vuonna 2009 sosiaali- ja terveysminiteriön julkaisemassa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa painotetaan kunnan koordinaatiovastuuta palveluiden järjestämisestä asiakkaan kannalta ehjäksi kokonaisuudeksi.

Mielenterveys- ja päihdeosaamisen hyödyntäminen avopalveluissa

Suunnitelmassa korostetaan erityisesti matalakynnyksisiä avopalveluita, joissa yhdistyvät mielenterveys- ja päihdeosaaminen.  Tämä voisi tapahtua kehittämällä päihdesairaanhoitajan, depressiohoitajan ja sosiaalityöntekijän palveluita sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa.

Yhdistettyjä mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköitä ehdotetaan

Suunnitelmassa ehdotetaan lisäksi erikoistason psykiatristen avohoitoyksiköiden ja päihdehuollon erityispalveluiden avohoitoyksiköiden yhdistämistä. Yhdistetyt mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköt voisivat olla joko kuntien peruspalvelujen tai laajan väestöpohjan kuntien alaisia.

Yksiköt voivat sijaita esimerkiksi yhdistetyssä sosiaali- ja terveyskeskuksessa, terveyskeskuksessa, sosiaalitoimessa vaikka nykyisen A-klinikan tiloissa, yleissairaalanpoliklinikalla tai täysin erillisenä. Palvelujen yhdistämisen perusteena on mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikainen esiintyvyys, jolloin niitä on syytä hoitaa yhdessä.

Esimerkkejä yhdistetyistä mielenterveys- ja päihdetyön yksiköistä peruspalveluissaä

Espoon mielenterveys ja päihdepalvelukeskus Emppu
Imatran mielenterveys- ja päihdepalvelut

Lisätietoja:

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (pdf, 322 kt)
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano: Mieli ja päihde -sivut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos