Tapaturmainen menehtyminen nuorten johtava kuolinsyy

Suomalaisilla nuorilla tapaturmat ovat ehkä merkittävin alkoholin käyttöön liittyvä yksittäinen haitta. Pohjoismainen humalahakuinen juomatapa yhdistettynä nuorten kokeilevaan alkoholin käyttöön altistaa nuoret erityisesti akuuteille haitoille. (Marttunen & Kiianmaa 2003.)

Kansainvälisissä tutkimuksissa alkoholin on laskettu aiheuttavan 30 prosenttia yleisimmistä kuolemaan johtavista onnettomuuksista ja tapaturmista (liikenneonnettomuudet, hukkumiset, kaatumiset ja tulipalot). Esimerkiksi liikenteessä veren alkoholipitoisuuden kohotessa 0,2 promillella, kuolemaan johtavan onnettomuuden riski kaksinkertaistuu. Nuorten kohdalla tapaturmainen menehtyminen on johtava kuolinsyy. Valtaosa alkoholin aiheuttamista kuolemaan johtavista tapaturmista ja onnettomuuksista tapahtuu vähän tai kohtuullisesti juoville. (Andréasson & Allebeck 2005.)

Akuutti humalatila altistaa aivovammoille

Suomalainen humalahakuinen juomistyyli on voimakas riskitekijä pään tapaturmaiselle loukkaamiselle. Yli 1,5 promillen humala lisää riskiä yli kolminkertaiseksi ja kahden promillen humala yli kymmenkertaiseksi muihin vammapotilaisiin verrattuna.
(Savola 2004.)

Akuutti humalatila on etenkin nuorten kohdalla aivovamman aiheuttaja. Aivovammoista seuraa mm. halvauksia, aistien tylsistymistä, luonteen muutoksia, puhehäiriöitä ja tajuttomuuskohtauksia. Pahimmillaan terveyshaitat johtavat työkyvyttömyyteen sekä kalliiseen pysyvään laitoshoitoon. (Hillbom 1998.)

Väkivalta ja alkoholi

Alkoholi on osatekijä suurimmassa osassa väkivaltarikoksia. Alkoholi aiheuttaa tietyissä ihmisissä (joista valtaosa miehiä) impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä. Tämän tyypin alkoholin väärinkäyttäjät syyllistyvät erilaisiin rikoksiin usein nimenomaan humalassa. Alkoholi sinänsä ei aiheuta vihamielisyyttä - se vaikuttaa eri yksilöihin eri tavoin. Humalassa kuitenkin niin fyysisen kuin henkisenkin toiminnan säätely aina heikentyy. (Kiianmaa, Kalervo: Alkoholi ja väkivaltaisuus. Päihdelinkki-verkkopalvelu.)

Alle 12-vuotiaiden kohdalla käytöshäiriöiden ja päihteiden väärinkäytön on todettu olevan vahvoja riskitekijöitä 15-18-vuotiaana tehdyille väkivaltateoille. (U.S. Department of Health and Human Services 2001)