Vuoden 2008 Juomatapatutkimuksessa verrattiin eri sosiaaliryhmien eli ylempien ja alempien toimihenkilöiden, erikoistuneiden ja erikoistumattomien työntekijöiden sekä yrittäjien alkoholinkäyttötapoja.

Humala- ja suurkulutus kulutus yleisintä erikoistumattomilla työntekijämiehillä

Ylemmät toimihenkilömiehet käyttivät alkoholia kaikkein useimmin. He joivat muita useammin pieniä määriä alkoholia kerralla. Sekä kohtuujuojien että itsensä humalaan silloin tällöin juovien osuus oli heillä suurin.

Haitallisimmiksi katsottavat kulutustavat eli pidemmän aikavälin suurkulutus ja humalakulutus olivat yleisimpiä ja kokonaiskulutus oli suurinta erikoistumattomilla työntekijöillä. Kun siis ylemmät toimihenkilöt joivat useammin pieniä alkoholimääriä kerralla, erikoistumattomat työntekijämiehet joivat muita useammin hyvin suuria määriä eli yli 13 annosta alkoholia kerralla.

Erikoistumattomien ja erikoistuneiden työntekijämiesten välinen ero suurkulutuksessa ja kokonaiskulutuksessa oli suurempi kuin vastaava ero erikoistuneiden työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden välillä. Alkoholikuolleisuudessa erot miesten kahden työntekijäryhmän välillä ovat olleet huomattavasti vähäisemmät

Naisilla ammattiryhmien väliset erot pienempiä, mutta samasuuntaisia kuin miehillä

Ammattiryhmien erot eri alkoholinkulutuksen ulottuvuuksien välillä olivat naisilla samansuuntaiset kuin miehilläkin, mutta vähäisemmät. Naisilla työntekijöiden muita yleisempi humalakulutus näkyi jo yli viiden alkoholiannoksen kerroissa. Osaksi naisten miehiä pienemmän erot saattoivat johtua siitä, että työntekijäryhmät ovat naisilla kooltaan pienemmät kuin miehillä ja siksi erikoistumattomat ja erikoistuneet työntekijät piti yhdistää yhdeksi ryhmäksi.

Ylemmät toimihenkilöt kuluttavat viiniä muita enemmän

Viinin kulutus erottelee eri ammattiryhmiä toisistaan kaikkein voimakkaimmin. Ylemmät toimihenkilöt kuluttavat muita huomattavasti enemmän viiniä, kun taas työntekijäryhmissä sitä kulutetaan kaikkein vähiten. Työntekijäryhmissä, myös naisilla, painopiste on oluessa, ja miehillä myös väkevissä alkoholijuomissa.
2000-luvulla kulutustaan lisäsivät eniten työntekijät

Vuosien 2000 ja 2008 asukasta kohti lasketun kokonaiskulutuksen on arvioitu nousseen 21 prosenttia (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009). Haastatteluissa itse ilmoitettu vuosikulutus lisääntyi samaan aikaan 14 prosenttia.

Eniten kulutustaan ovat lisänneet erkoistumattomat työntekijät

Eniten kulutustaan lisäsivät (erikoistumattomat) työntekijät. Miehillä erikoistumattomien työntekijöiden kulutuksen lisäys oli haastattelujen mukaan 42 prosenttia, kun se oli muissa ryhmissä 6–20  prosenttia. Alhaisin kuuden prosentin lisäys oli erikoistuneilla työntekijöillä. Naisilla työntekijäryhmässä kulutus lisääntyi 38 prosenttia, kun toimihenkilöryhmissä kulutuksen lisäys oli 13–21 prosenttia.

Juomalajikohtaiset muutokset 2000-luvulla

Ylempien toimihenkilöiden ero muihin ryhmiin viinin juonnissa kasvoi 2000-luvulla entisestään, kun heidän viinin kulutuksensa lisääntyi vielä muita enemmän. Myös väkevien kulutus lisääntyi jonkin verran ylemmillä toimihenkilömiehillä, mutta kaikkein voimallisimmin väkevien kulutus lisääntyi erikoistumattomilla työntekijämiehillä.

Naisten suurimmat muutokset 2000-luvulla olivat toisaalta ylempien toimihenkilöiden viininkulutuksen lisäys ja toisaalta työntekijöillä painopisteen muutos siidereistä olueen.

Sosiaaliryhmien erot alkoholinkäyttötavoissa ovat kasvaneet 2000-luvulla

Ammattiryhmien väliset erot alkoholinkulutuksessa ovat olleet aiemmin huomattavasti pienemmät kuin 2000-luvulla. Vuosien 1968 ja 1984 Juomatapatutkimusten perusteella on päätelty, että vallitsi jonkinlainen yhtenäiskulttuuri, jossa humalakulutus yhdisti suurin piirtein samassa mitassa kaikkia kansanosia. Tämän päälle pienempien alkoholimäärien kulutusta harrastivat ne, joilla oli siihenkin varaa.

Nykyiseen eriytyneempään tilanteeseen on voinut vaikuttaa yhtäältä se, että alkoholinkäyttö on tullut taloudellisesti aiempaa huomattavan paljon paremmin kaikkien väestöryhmien saataville, ja toisaalta yhtenäiskulttuurin yleisempi sirpaloituminen.

Haitat lisääntyneet eniten vähiten koulutetuilla

2000-luvulla kokonaiskulutuksen ja humalakulutuksen määrä, suurten viikkoannosmäärien kulutus, sekä alkoholikuolleisuus ovat lisääntyneet eniten alimmassa koulutusryhmässä. Samoin alkoholikuolemien lukumäärä on lisääntynyt eniten työvoiman ulkopuolella olevilla sekä työntekijäammateissa.

Kirjoittaja: Pia Mäkelä (VTT, erikoistutkija, THL)

Verkkoartikkeli perustuu Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (pdf) -julkaisun lukuun 19. Miten yhteiskunnallinen asema vaikuttaa juomiseen?