Mietojen viinien kulutus on kasvanut niin ruoka- kuin seurustelujuomana 1990-luvun puolestavälistä lähtien. Mietojen viinien kulutus kasvanut lähes satakertaisesti 60 vuodessa.

Helmeilevä omenaviini 1970-luvun viinisuosikki
Punaviinien osuus kasvanut viime vuosikymmeninä
Maito, piimä ja vesi  yhä yleisimmät ruokajuomat
Viinien käyttö ruokajuomana lisääntynyt
Yli puolet viininjuontikerroista ei liity ruokailuun
Viinit ja alkoholipolitiikka

Helmeilevä omenaviini 1970-luvun viinisuosikki

Mietojen viinien kulutus oli 1950-luvun alkupuolella Suomessa hyvin vähäistä, noin lasillinen viiniä asukasta ja vuotta kohti. Mietojen viinien osuus alkoholin tilastoidusta kulutuksesta oli 1 prosentti. Vuonna 1968 mietojen viinien kulutus oli noussut 6 prosenttiin tilastoidusta alkoholinkulutuksesta.

Vuodesta 1968 vuoteen 1974 mietojen viinien kulutus lähes kolminkertaistui. Se perustui vuonna 1973 markkinoille tulleen edullisen Helmeilevän omenaviinin kulutuksen erittäin nopeaan kasvuun. Vuonna 1975 Helmeilevän omenaviinin osuus oli lähes puolet koko mietojen viinien myynnistä, mutta osuus väheni, kun juoman hintaa nostettiin.

Mietojen viinien kulutus kääntyi uuteen kasvuun 1970-luvun jälkipuoliskolla. Se kääntyi väliaikaiseen laskuun 1990-luvun talouslaman aikana, mutta kasvu jatkui taas 1990-luvun puolessavälissä. Vuoteen 2008 mennessä mietojen viinien vuosikulutus oli lisääntynyt 1,4 litraan sataprosenttista alkoholia asukasta kohti. Viinilitroina tämä on 13 litraa henkilöä kohden, kaksi lasillista viikossa, eli noin satakertainen määrä 60 vuoden takaiseen tasoon verrattuna.

Punaviinien osuus kasvanut viime vuosikymmeninä

Valkoviinien osuus oli 1990-luvun alussa hieman yli puolet mietojen viinien kulutuksesta ja punaviinien osuus noin neljännes. Parina viime vuosikymmenenä punaviinien kulutus on lisääntynyt, niin että vuonna 2009 punaviinien osuus oli puolet ja valkoviinien osuus 37 prosenttia mietojen viinien koko kulutuksesta.

Kuohuviinien myynti on lisääntynyt 25-kertaiseksi vuodesta 1990 vuoteen 2009, jolloin niiden osuus mietojen viinien kokonaismyynnistä oli 7 prosenttia. Marja- ja hedelmäviinien myynti on samana ajanjaksona vähentynyt, ja niiden osuus mietojen viinien kokonaismyynnistä on romahtanut noin 20 prosentista 4 prosenttiin. Rosé-viinien kulutus on edelleen vähäistä, noin 1 prosentti mietojen viinien kokonaiskulutuksesta.

Maito, piimä ja vesi yhä  yleisimmät ruokajuomat

Maitotuotteiden valta-asema suomalaisten sunnuntain pääaterian ruokajuomana on pienentynyt huomattavasti vuosien 1968 ja 2008 välillä.

Tästä huolimatta maito tai piimä on yhä suomalaisten miesten yleisin ruokajuoma. Naisilla maitotuotteiden käyttö on vähentynyt nopeammin ja aiemmin kuin miehillä.

Selvästi eniten maitotuotteita suomalaisissa ruokapöydissä on korvannut vesi tai kivennäisvesi. Näitä käytti vuonna 2008 sunnuntain pääaterian ruokajuomana noin joka kolmas mies ja joka toinen nainen.

Viinien käyttö ruokajuomana lisääntynyt

Myös viinien osuus ruokajuomana on lisääntynyt. Vuonna 2008 miehistä 5 prosenttia ja naisista 4 prosenttia ilmoitti käyttäneensä viiniä ruokajuomana sunnuntain pääaterialla. Oluen kulutuksessa muutoksia ei juuri ole. Arkipäivän pääaterialla alkoholijuomia ruokajuomana käyttäviä oli selvästi vähemmän kuin sunnuntaina.

Vuonna 2008 viiniä vähintään kerran viikossa ruokajuomana juovia oli noin 10 prosenttia sekä miehistä että naisista (Taulukko 2). Oluen viikoittainen käyttö ruokajuomana oli selvästi yleisempää miehillä kuin naisilla. Naisilla oluen käyttö ruokajuomana on tullut selvästi harvinaisemmaksi vuoden 1992 jälkeen.

Viinin käyttö ruokajuomana ei jakaannu tasaisesti väestössä. Käyttö on sitä yleisempää mitä vanhempi ja paremmin koulutettu vastaaja on, ja mitä etelämpänä ja kaupunkimaisemmassa ympäristössä hän asuu. Oluen osalta yhteydet ovat samansuuntaiset, mutta eivät yhtä voimakkaat.

Yli puolet viininjuontikerroista ei liity ruokailuun

Linkki ruokailun ja mietojen viinien välillä näyttää mielikuvatasolla olevan voimakkaampi kuin todellisuudessa. Noin joka kymmenennessä kaikista miesten ja lähes kolmasosassa kaikista naisten ilmoittamista alkoholinkäyttökerroista käytettiin vain viiniä. Yli puolessa viinin juomiskerroista käyttö ei liittynyt ruokailuun.

Naisilla sellaisten kertojen, jolloin juotiin vain viiniä, pääasiallisena tarkoituksena oli noin puolessa tapauksista seurustelu tai juhliminen. Miehillä näitä tilanteita oli neljännes. Neljäsosa kerroista, jolloin juotiin vain viiniä, sai miehiltä määreen "ei mikään erityinen tilanne".

Kaikista miesten alkoholijuomien käyttökerroista reilu kymmenesosa ja naisten kerroista noin kuudennes oli sellaisia, joissa käytettyihin alkoholijuomiin kuului sekä viinejä että muita alkoholijuomia. Kolmanneksessa näistä käyttökerroista pääasiallinen tarkoitus oli seurustelu. Juhliminen oli toinen yleisesti ilmoitettu pääasiallinen tarkoitus, erityisesti naisilla. Kolmanneksessa kerroista, jolloin oli juotu viiniä, tilanne katsottiin (ainakin) ruokailukerraksi.

Miehillä lähes neljässä viidestä ja naisilla reilussa puolessa alkoholijuomien käyttökerroista ei nautittu lainkaan viiniä. Kerroilla, joilla ei juotu viiniä, seurustelu oli yleinen tarkoitus.

Viiniä juotaessa käyttömäärät yleensä vähäisiä

Silloin kuin juodaan vain viiniä, käyttömäärät ovat suhteellisen vähäisiä. Naisilla 93 prosentissa ja miehillä 84 prosentissa käyttökerroista annosmäärä jäi alle viiden. Yli seitsemän annoksen juominen on yleisempää silloin, kun juodaan vain väkeviä tai vain olutta. Yli seitsemän annoksen kertojen osuus on kaikkein suurin silloin, kun samalla juomiskerralla juodaan useampia eri juomalajeja.

Viinit ja alkoholipolitiikka

Kieltolain kumoamisen jälkeen on pyritty alkoholihaittojen minimointiin sekä rajoittamalla alkoholijuomien käytön määrää että muuttamalla alkoholijuomien käyttötapoja. Jälkimmäinen pyrkimys on Suomessa samoin kuin useimmissa muissa Pohjoismaissa yhdistynyt mietojen alkoholijuomien suosimiseen väkevien alkoholijuomien kustannuksella.

Mietoja viinejä suosivalla alkoholipolitiikalla voidaan edistää viinien käyttöä sekä ruokajuomana että muissa käyttötarkoituksissa. Tiettyjen juomalajien suosiminen ei kuitenkaan kahdesta syystä vähennä alkoholihaittoja.

Ensinnäkin aiempien kokemusten mukaan juomatavat ovat vaikuttaneet juomalajin valintaan enemmän kuin juomalajin valinta juomatapaan. Toiseksi Suomen kokemukset viininkulutuksen lisääntymisestä edustavat pikemmin kasautumista, uusien juomatapojen kerrostumista vanhojen päälle, kuin vanhojen juomatapojen korvautumista uusilla.

Kirjoittajat:
Esa Österberg (VTM, erikoistutkija, THL)
Pia Mäkelä (VTT; erikoistutkija, THL)

Verkkoartikkeli perustuu Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (pdf) -julkaisun lukuun 8. Kuinka suomalaiset juovat viiniä?