Nuorten raittius on lisääntynyt ja humalajuominen on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Myös olutta, viiniä ja väkeviä juomia nuoret kokeilevat vanhempina kuin aikaisemmat ikäryhmät. Oluen juonnin aloitusikä on noussut huomattavasti vuodesta 1995 vuoteen 2007 (Metso et al. 2009).

• Vuonna 1995 pojista 69 prosenttia ja tytöistä 52 prosenttia oli maistanut olutta vähintään lasillisen 13-vuotiaana tai sitä nuorempana.  

• Vuonna 2007 vastaava osuus oli pojilla 40 prosenttia ja tytöillä 29 prosenttia. Viinin ja väkevien maistamisessa näkyy samanlainen trendi.

Ensimmäinen humala koetaan myöhemmin kuin ennen
16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien juomisessa ei ole eroja
Nuorten alkoholinkäyttö muuttuu ajan myötä
Suomalaiset nuoret edelleen humalajuomisessa Euroopan nuorten kärkijoukossa
Merkkejä polarisaatiosta toistaiseksi vähän
Päihtymys ja alkoholimyrkytys tavallisimmat hoidon syyt

Ensimmäinen humala koetaan myöhemmin kuin ennen

Myös ensimmäisen humala koetaan myöhemmin kuin ennen.  Vuonna 2007 tytöistä ja pojista noin yksi viidesosa oli kokenut ensimmäisen humalansa alle 13-vuotiaana tai sitä nuorempana, ja vastaamishetkeen mennessä, jolloin vastaajat olivat 15–16-vuotiaita, reilu 60 prosenttia sekä tytöistä että pojista oli ollut humalassa elinaikanaan ainakin kerran.

16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien juomisessa ei ole eroja

Kuudentoista iässä tyttöjen ja poikien välillä ei ole eroja raittiiden osuuksissa,  eikä juuri humalajuomisessakaan (Metso et al. 2009).
Sen sijaan 18-vuotiailla tosi humalaan itsensä juominen on pojilla huomattavasti yleisempää kuin tytöillä. Valtaosa nuorista tutustuu alkoholijuomiin ennen lainsäädännössä mainitun täysi-ikäisyyden saavuttamista.

Kansainvälisessä vertailussa 16-vuotiaitten tyttöjen juomatavat muistuttavat Suomessa samanikäisten poikien juomatapoja paljon enemmän kuin esimerkiksi Ranskassa, Portugalissa ja Kreikassa (Ahlström 2007).

Nuorten terveystapatutkimuksen (NTTT) mukaan vuonna 2009 91 prosenttia 12-vuotiaista pojista ja tytöistä ilmoitti olevansa raittiita, 14-vuotiaista runsaat puolet, 16-vuotiaista reilu viidesosa ja 18-vuotiaista vajaa kymmenen prosenttia (Rainio et al. 2009).

Nuorten alkoholinkäyttö muuttuu iän myötä

Eri ikäryhmien välillä on suuria eroja humalajuomisen yleisyydessä. Vuoden 2009 NTTT:n tulosten mukaan 14-vuotiaista viisi prosenttia ilmoitti juoneensa itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa, 16-vuotiaista noin viidennes, 18-vuotiaista pojista 43 prosenttia ja tytöistä 36 prosenttia (Rainio et al. 2009). 

18-vuotiaiden parissa humalajuominen on huomattavasti yleisempää poikien kuin tyttöjen parissa, varsinkin, kun otamme huomioon, että poikien alhaisempi vastausprosentti (36 %, tytöt 61 %) tuottanee liian alhaisen luvun.

Suomalaiset nuoret edelleen humalajuomisessa Euroopan nuorten kärkijoukossa

Vaikka suomalaisten koululaisten humalajuominen on vähentynyt selvästi 2000-luvulla, se on edelleen yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin (Hibell ym. 2009 ). Myös Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa humalajuominen väheni. Aikaisemmilla tutkimuskerroilla Suomi kuului koululaisten humalajuomisessa Euroopan kärkimaiden joukkoon yhdessä Tanskan, Ison-Britannian ja Irlannin kanssa.

Näissä maissa humalajuominen ei vähentynyt kuten Suomessa. Myös Itävallasta ja Saksassa nuorten humalajuominen näyttää olevan vähintään yhtä yleistä kuin Suomessa. Humalajuominen on lisääntynyt Tšekissä ja Slovakiassa niin paljon, että ne ovat ohittaneet jo Suomen.

Merkkejä polarisaatiosta toistaiseksi vähän

Oletettuja merkkejä sosiaalisen taustan mukaisesta polarisaatiosta on havaittavissa hyvin vähän. Toistaiseksi mistään kovin voimakkaasta sosiaalisesta kahtiajakautumisesta ei voi puhua. Vaikka jo nuorilla sosiaalinen tausta erottelee selvästi alkoholin käyttötapoja, suurin osa eroista on pysynyt ennallaan.

Raittius yleistyy hitaammin koulussa huonosti menestyvillä

Koulumenestyksen mukaisten erojen kasvu poikien raittiudessa voi ennustaa tulevia sosiaalisia eroja.  Raittius yleistyi koulumenestyksestä riippumatta, mutta hitaimmin koulussa huonosti menestyvillä.

Koulumenestyksen mukaisten erojen kasvu tyttöjen runsaassa kertakulutuksessa voi myös ennustaa tulevaa luokkapolarisaatiota. Alueellisesta polarisaatiosta ei liioin ollut näyttöä; tytöillä erot maaseudun ja kaupunkimaisuuden välillä ovat vähentyneet ja pojilla pysyneet ennallaan.

Esimerkiksi käyttövarojen ja perhemuodon mukaisissa eroissa ei ollut juurikaan muutoksia: alkoholia käyttävät useimmin ja runsaimmin yksinhuoltajaperheistä peräisin olevat ja nuoret, joilla on runsaasti käyttövaroja. Myös koulumenestyksen ja asuinalueen mukaiset erot pysyivät ennallaan lähes kautta linjan.

Tyttöjen raittius yleistynyt Pohjois-Suomea lukuunottamatta

Polarisaatiota vastaan puhuu sekin, että osa nuorten juomisen eroista näyttää selvästi kaventuneen ja osin jopa hävinneen. Esimerkiksi käy kaupungin ja maaseudun tyttöjen ero runsaassa kertakulutuksessa.

Tytöillä myös maantieteelliset raittiuserot ovat selvästi kaventuneet, edeltävän kuun raittiuden mukaan tarkastellen jopa tyystin hävinneet. Tulos perustuu ennen kaikkea raittiuden vähenemiseen Pohjois-Suomen tyttöjen keskuudessa, samaan aikaan kun muilla alueilla raittius on yleistynyt.

Päihtymys ja alkoholimyrkytys tavallisimmat hoidon syyt

Vaikka kyselytiedot antavat suhteellisen johdonmukaisen kuvan nuorten alkoholin käytön kehityksestä, hieman toista tarinaa alkoholin käytön muutoksista kertoo haittojen kehitys. THL:n hoitoilmoitusjärjestelmään kertyy tietoa alkoholiin liittyvistä hoitojaksoista. Sen mukaan alkoholiehtoiset hoitojaksot ovat vuodesta 1996 lähtien säilyneet lapsilla ja nuorilla jokseenkin ennallaan (Karvonen 2010).

Tytöillä hoitojaksoja poikia enemmän

Tavallisimmat hoitojaksot ovat alkoholin aiheuttama päihtymystila ja alkoholimyrkytys. 15–19 -vuotiailla tytöillä hoitojaksot ovat kuitenkin yleistyneet selvästi vuosina 2005–2008 niin, että hoitojaksot olivat vuonna 2008 ensimmäistä kertaa yleisempiä 15–19 -vuotiailla tytöillä (98 jaksoa) kuin pojilla (85).

Hoitojärjestelmän tiedot kuvaavat kuitenkin vain äärimmäistä päätä alkoholin käytön jatkumolla. Näiden tietojen pohjalta ei vielä tiedetä, mihin tekijöihin mahdollinen haittojen polarisoituminen ankkuroituu

Kirjoittajat:
Salme Ahlström (VTT, tutkimusprofessori, THL)
Sakari Karvonen (VTT, osastojohtaja, THL)

Verkkoartikkeli perustuu Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (pdf) -julkaisun lukuun 10. Miten nuoret juovat?