Iällä on vaikutusta alkoholinkäyttötapoihin muun muassa biologisten prosessien vuoksi. Tämä näkyy erityisesti elämänkaaren alku ja loppupäässä: pienten lasten elimistö ei kestä alkoholia, ja vanheneva keho ja sairaudet saavat ikääntyvät vähentämään kulutustaan.

Myös sosiaalisen kanssakäymisen luonne ja merkityksen vaihtelu elämänkaaren eri vaiheissa vaikuttavat alkoholinkäytön eroihin.

Perheellistyminen rauhoittaa alkoholinkäyttötapoja
Eniten raittiita vanhimmissä ikäryhmissä
Eniten alkoholinkäyttökertoja keski-ikäisillä
Vanhimmilla ikäryhmillä suurin osa käytöstä pienkäyttökertoja
Kulutus huipussaan 50-vuotiaana
Säännöllinen alkoholinkäyttö ei vähenekään vanhetessa
Ikäluokkien erot erityisen suuret naisilla
Miehillä viikoittain juovien osuus pysynyt lähes samana eri ikäluokissa
Ajatus märästä ikäpolvesta lavenee

Perheellistyminen rauhoittaa alkoholinkäyttötapoja

Perheellistyminen ja lasten saanti vähentävät sekä mahdollisuuksia että tarvetta juhlimiseen ja parin hakuun.Tämä näkyy myös alkoholinkäyttötapojen rauhoittumisena.

Myös taloudellisten resurssien muutokset vaikuttavat elämänkaaren aikaisiin vaihteluihin alkoholinkäytössä. Elämänkaaren alun alkoholinkäyttöön vaikuttaa merkittävästi lainsäädäntö, jonka pitäisi periaatteessa estää alkoholinkäyttö alle 18-vuoden iässä.

Eniten raittiita on vanhimmissa ikäryhmissä

Sekä miehillä että naisilla raittiuden ja iän suhde on pääpiirteissään sama: raittius on yleisintä yhtäältä niillä nuorilla, jotka eivät ole vielä ehtineet aloittamaan alkoholinkäyttöä, ja toisaalta vanhoissa ikäryhmissä.

Vanhemmissa ikäluokissa kohorttivaikutus on voimakas. (Kohortti tarkoittaa tilastollisessa tutkimuksessa tietyllä lailla valittua ihmisryhmää eli tässä tapauksessa tiettynä vuonna syntyneitä)

Eri ikäisiä vastaajia vertaamalla nähty iän ja raittiuden yhteys ei tarkoita sitä, että nykyiset 50-vuotiaat ryhtyisivät tulevina vuosina raittiiksi ainakaan samassa määrin kuin nykyiset 70-vuotiaat ovat. Raittiuden jyrkkä kasvu vanhemmissa ikäryhmissä johtuu siitä, että vanhemmat vuosiluokat ovat ”kuivempia”, useammin ikänsä raittiita olleita, kuin nyt keski-iässä olevat vuosiluokat.

Eniten alkoholinkäyttökertoja on keski-ikäisillä

Myös alkoholin käyttökertojen lukumäärä on nuorissa ja vanhoissa ryhmissä pienin. Nuorilla miehillä alkoholin käyttökertojen lukumäärä kasvaa iän mukana nopeammin kuin nuorilla naisilla. Miehillä käyttökertojen lukumäärä pysyy huipussaan noin 30–55 vuoden ikävälillä, kun naisilla taas huippu osuu kapeammalle ikävälille 45–50 vuoden tuntumassa, jonka jälkeen kulutuskertojen lukumäärä vähenee taas iän myötä paljon nopeammin kuin miehillä.

Vanhimmilla ikäryhmillä suurin osa käytöstä pienkäyttökertoja

Raittiuden ja kaikkien alkoholinkäyttökertojen lisäksi myös pienten alkoholimäärien käyttökerrat ovat harvinaisempia nuorilla ja vanhoilla kuin keski-ikäisillä. Humalakulutuksen tai suurten annosmäärien käytön yhteys ikään taas on toisenlainen.

Yli 50-vuotiailla suuren käytön kertoja on kyllä muita vähemmän, mutta suuria alkoholimääriä kerralla juovat useimmin nuorimmat, erityisesti naisten keskuudessa; miehillä suurten alkoholimäärien käyttö on yhtä yleistä nuoruudesta noin viisikymmenvuotiaaksi.

Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi osuus alkoholin käyttökerroista on pienkäyttökertoja ja sitä pienempi osuus suuren käytön kertoja. Naisilla tämä näkyy vielä korostetummin kuin miehillä.

Kulutus huipussaan noin 50 vuoden iässä

Sekä naisilla että miehillä suurimman vuosikulutuksen ovat raportoineet 50 ikävuotta lähestyvät vastaajat. Naisilla kulutuksen määrä ikävälillä 15-30-vuotta vähenee iän myötä ja miehillä taas lisääntyy. Tämä erilainen kehitys voi perustua siihen, että tytöt kehittyvät poikia nopeammin ja he myös vakiintuvat ja perheellistyvät poikia aiemmin. Pienet lapset todennäköisesti myös rajoittavat nuorten äitien juomista enemmän kuin nuorten isien.

Säännöllinen alkoholinkäyttö ei vähenekään vanhetessa

Tarkemman kuvan eri ikäluokkien ajallisia muutoksista alkoholinkäytössä saadaan tutkimalla, mikä osa ikäluokista käyttää alkoholia säännöllisesti eli vähintään viikoittain.

Ikäluokkien sisällä päti, että säännöllinen alkoholin käyttö lisääntyy nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Vain naisten nuorimmat, 1970- ja 1980-luvuilla syntyneet ikäluokat poikkeavat tästä. Heillä säännöllinen kulutus on korkeimmillaan nuorimmassa (15-22-vuotiaiden) ikälryhmässä, mutta laskee jo seuraavaan, 23–30 vuotiaiden ikäryhmään siirryttäessä.

Säännöllinen kulutus ei laske iän myötä ainakaan tämän aineiston 69 vuoden ikään mennessä päinvastoin kuin poikkileikkausaineistossa eli vain yhden tutkimusvuoden aineistoa käytettäessä. Poikkileikkausaineistossa vertaamme samalla toisiinsa eri vuosiluokkia, siis erilaisissa historiallisissa oloissa kasvaneita sukupolvia.

Ikäluokkien erot erityisen suuret naisilla

Naisilla muutos alkoholinkäyttötavoissa yhdestä vuosiluokasta tai sukupolvesta toiseen on ollut paljon suurempaa kuin miehillä. Vastaavia tuloksia on saatu myös humalajuomisen osalta.

Mitä mitä myöhempänä vuonna nainen on syntynyt, sitä suurempi osuus vuosiluokasta käyttää viikoittain alkoholia jossakin tietyssä iässä, esimerkiksi 20- tai 40-vuotiaana.Tämä pätee aina vuosina 1962–69  syntyneisiin saakka. Sen jälkeen on tapahtunut muutos. Ainakaan nykyisten havaintojen mukaan nuoremmat eivät enää juo useammin kuin heitä edeltäneet ikäluokat.

Miehillä viikoittain juovien osuus pysynyt suunnilleen samana eri ikäluokissa

Miehillä ikäluokkien erot eivät siis ole olleet yhtä suuret kuin naisilla, mutta ne olivat silti selvät aina vuosina 1946–53 syntyneisiin ikäluokkiin asti. Myöhemmin syntyneillä ei ole nähtävissä mitään systemaattista eroa suuntaan tai toiseen verrattuna 1946–53 vuosina syntyneeseen ikäluokkaan. Viikoittain juovien osuus on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla kaikissa sotien jälkeen syntyneissä ikäluokissa.

Ajatus märästä sukupolvesta lavenee

Pekka Sulkunen (1979 ja 1985) on tehnyt tunnetuksi termin ”märkä sukupolvi”. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat edustavat ”märkiä” vuosiluokkia eli ikäluokkia, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi alkoholinkäyttöön myönteisemmin suhtautuvassa yhteiskunnassa. Ennen sotia syntyneet vuosiluokat edustavat  taas ”kuivaa” ikäluokkaa, joiden nuoruudessa alkoholia käytettiin hyvin vähän.

Uudempien analyysien perusteella voidaan sanoa,että naisilla sukupolvet muuttuivat märemmiksi aina vuosina 1962–1969 syntyneeseen ikäluokkaan asti, ja miehillä märimpinä sukupolvina taas näyttäytyvät kaikki vuoden 1946 jälkeen syntyneet.

Kirjoittajat:
Pia Mäkelä (VTT,erikoistutkija, THL)
Janne Härkönen (VTM, Alkoholitutkimussäätiö)

Verkkoartikkeli perustuu Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (pdf) -julkaisun lukuun 9. Miten juominen muuttuu iän myötä?