Suomalaisten henkeä kohti juoma alkoholin määrä on neljänkymmenen vuoden aikana noin kolminkertaistunut. Miten tämä on heijastunut Suomen alkoholikulttuuriin? Keiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt – nuorten vai vanhojen, miesten vai naisten? Millaiset alkoholinkäyttötavat ovat yleistyneet?

Keskeisiä kysymyksiä, joilla juomatapojen muutoksia voidaan analysoida: Onko raittius vähentynyt? Selittääkö alkoholin käyttökertojen lisääntyminen kulutuksen kasvua? Onko humalakulutus lisääntynyt enemmän kuin muu alkoholin käyttö?

• Naisten alkoholinkäytössä suurempi suhteellinen ja kulttuurinen muutos
• Haittanäkökulmasta miehillä naisia suurempi muutos
• Alkoholia käyttäviä sukupolvia on tullut raittiiden sukupolvien tilalle
• Säännöllinen alkoholinkäyttö lisääntynyt sekä naisilla että miehillä
• Nuorilla voimakkaimmin lisääntynyt kännäysjuominen

Naisten alkoholinkäytössä suurempi suhteellinen ja kulttuurinen muutos

Naisten alkoholin käyttö lisääntyi vuosien 1968 ja 2008 välillä 5,8-kertaiseksi, miehillä 2,2-kertaiseksi. Naiset kuluttivat vuonna 1968 kaikesta juodusta alkoholista 12 prosenttia ja miehet kuluttivat yli seitsemänkertaisesti naisiin verrattuna. Mutta vuoteen 2008 mennessä naisten osuus oli kasvanut 26 prosenttiin ja miehet siis kuluttivat alkoholia enää noin kolme kertaa sen verran kuin naiset.

Vuonna 2008 noin 12,5 litran alkoholin vuosikulutus 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti tarkoittaa, että 15 vuotta täyttäneet naiset kuluttivat alkoholia keskimäärin reilut 6 litraa ja miehet noin 19 litraa.

Osin naisten suurempi suhteellinen muutos voi johtua siitä, pienikin kasvu näyttäytyy isona prosentuaalisena kasvuna, jos lähtötaso on riittävän matala. Kyseessä on kuitenkin myös naisten elämän kannalta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna merkittävä muutos.

Haittanäkökulmasta miehillä naisia suurempi muutos

Vaikka kulttuurinen muutos lienee merkittävämpi naisten kuin miesten elämässä, terveyden kannalta litramäärät ratkaisevat. Miesten alkoholinkäytön 2,2-kertaistuminen merkitsee 10,3 litran kasvua keskimääräisen kulutuksen kasvuun, naisten 5,8-kertaistuminen tarkoittaa ”vain” 5,3 litran lisäystä.

Siten miehet ovat kärsineet kasvusta enemmän: 100 000 miestä kohden alkoholiehtoisia kuolemia tuli lisää 34 vuosina 1969-2007 (20:stä 54:ään), naisilla lisäkuolemia tuli 13 (1:stä 14:ään).

Alkoholia käyttäviä sukupolvia on tullut raittiiden sukupolvien tilalle

1960-luvulle asti alkoholinkäyttö ei ollut eri väestöryhmien yhteisesti jakama vapaa-ajankäyttötapa, vaan alkoholinkäyttö kuului lähinnä aikuisille miehille. Nykyään suomalaista valtaosa käyttää alkoholia vähintään silloin tällöin. 

Vielä vuonna 1968 merkittävä osa suomalaisista oli raittiita. Vuoden 1969 alkoholilain voimaantulon jälkeen raittiiden osuus väheni jyrkästi muilla kuin 30–49-vuotiailla eli ennen sotia syntyneillä miehillä. Heillä raittiiden osuus oli jo vuonna 1968 hyvin pieni.

Nuoret oppivat juomatapansa aiempaa märemmässä kulttuurissa

Uusia juojia on ensinnäkin tullut nuorista sukupolvista, jotka ovat nuoruudessaan oppineet alkoholin käyttötapansa aiempia sukupolvia märemmässä alkoholinkäyttökulttuurissa. 1960-luvulta alkaen nämä uudet märät nuoret sukupolvet ovat vanhetessaan vähentäneet raittiiden osuutta aina niissä ikäryhmissä, joihin he ovat vanhetessaan siirtyneet. Tämän ryhmän vaikutus näkyy erityisen voimakkaasti vanhemmilla naisilla.

Raittius vähentynyt rajusti

Lisäksi myös monet aiemmin raittiit henkilöt ovat ryhtyneet käyttämään alkoholia ympärillä olevan yhteiskunnan muuttuessa, erityisesti vuonna 1969. Yhdessä nämä muutokset ovat vaikuttaneet niin, että erityisesti 30 vuotta täyttäneiden naisten – mutta myös 50 vuotta täyttäneiden miesten – raittius on vähentynyt erittäin paljon.

Säännöllinen alkoholinkäyttö lisääntynyt sekä naisilla että miehillä

Säännöllinen, vähintään viikoittain tapahtuva alkoholinkäyttö on viimeisten neljän vuosikymmenen aikana lisääntynyt erittäin huomattavasti sekä miehillä että naisilla. Suhteellisesti – matala lähtötaso huomioon ottaen – naisilla muutos on ollut miehiäkin dramaattisempi: vuonna 1968 vain vajaa kymmenesosa, mutta vuodesta 1992 alkaen jo reilu kolmasosa naisista käytti alkoholia viikoittain.

Miehillä vastaava osuus kasvoi reilusta kolmasosasta vajaaseen 60 prosenttiin vuoteen 1992 mennessä. Naisten raportoima käytön useus vuonna 1968 kääntyy keskimäärin 14 käyttökerraksi vuodessa ja 45 kerraksi vuonna 2008. Edellinen on noin kerran kuussa, jälkimmäinen tarkoittaa lähes viikoittaista käyttöä.

Sekä miehillä että naisilla kasvu on jatkunut vuoteen 2008 asti vanhimmassa, 50–69-vuotiaiden ikäryhmässä. Tutkimuksen nuorimman ikäryhmän eli 15–29-vuotiaiden alkoholinkäytön useus ei ole lisääntynyt sitten tutkimusvuoden 1976.

Nämäkin ikäryhmittäiset tulokset kertovat ikäryhmävaikutuksesta: vanhimman ikäryhmän muutoksessa on vähintään yhtä paljon kyse siitä, että ikäryhmässä ”märät” vuosiluokat ovat korvanneet ”kuivia”, kuin siitä, että tämän ikäiset yksilöt juovat nykyään useammin kuin nuorempina.

Nuorilla voimakkaimmin lisääntynyt kännäysjuominen

Kerralla kulutetun alkoholin määrä on keskimäärin sitä suurempi, mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse. Vuonna 2008 15–29 -vuotiaiden miesten keskiarvo oli 8,0 annosta ja samanikäisten naisten 5,2 annosta, kun taas 50–69 -vuotiailla keskiarvot olivat 4,7 ja 2,7.

Nuorten keskimääräisten annosmäärien kasvu johtuu etenkin siitä, että suurkulutuskerrat ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisten 40 vuoden aikana. Nuorilla naisilla yli viiden annoksen ja erityisesti yli kahdeksan annoksen kerrat ovat lisääntyneet eniten, nuorilla miehillä erityisesti yli 13 alkoholiannoksen käyttökerrat. Sen sijaan nuorten pienkulutuskerrat eivät juurikaan ole vuosikymmenien aikana lisääntyneet.

Nuorilla keskimääräinen alkoholiannosten määrä on myös lisääntynyt eniten. Yli 30-vuotiaiden miesten annosmäärät eivät ole vuoden 1976 jälkeen sanottavasti kasvaneet. Juomiskertojen määrä on heillä kyllä lisääntynyt, mutta koska sekä pienten että suurten alkoholimäärien juomiskerrat ovat lisääntyneet tasaisesti, ei tällä ole ollut vaikutusta keskimääräiseen annosmäärään.

Naisilla kerralla kulutetut määrät ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä, ja sekä pienten että suurten alkoholimäärien käyttö lisääntyi naisilla suhteellisesti enemmän kuin miehillä.

Kirjoittajat:
Pia Mäkelä (VTT, erikoistukija, THL)
Heli Mustonen (VTM, erikoistutkija, THL)
Petri Huhtanen (KTM, tutkija, THL)

Verkkoartikkeli perustuu Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (pdf) -julkaisun lukuun 4. Miten Suomi juo? Alkholinkäyttötapojen muutokset 1968-2008