Miten salliva suomalainen alkoholikulttuuri on kun alkoholin kokonaiskulutus on jatkanut kasvuaan lähes yhtäjaksoisesti puolen vuosisadan ajan? Siedämmekö alkoholihaittoja liian paljon? Tutkimme miten yhtäältä alkoholipoliittiset mielipiteet ja toisaalta suhtautuminen alkoholinkäyttöön ovat muuttuneet viimeisten 40 vuoden aikana.

Suhtautuminen alkoholipoliittisiin rajoituksiin on vaihdellut
Enemmistö kannattaa keskioluen myyntiä kaupoissa ja väkevien myyntiä Alkossa
Vapaamielisempi suhtautuminen kohtuukäyttöön yleistynyt
Suhtautuminen humalaan vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan
Tiukempi alkoholipolitiikka saa enemmän kannatusta
Miten alkoholiasenteita tutkitaan?

Suhtautuminen alkoholipoliittisiin rajoituksiin on vaihdellut

Vallitsevien alkoholipoliittisten rajoitusten kannatus väheni 1980-luvun puolenvälin jälkeen samaan aikaan kuin Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi ja alkoholipoliittiset rajoitukset lievenivät.

Lieventämisen kannatus säilyi myös lamavuosien aikana 1990-luvun alkupuoliskolla: noin 40 prosenttia vastaajista oli valmis lieventämään vallitsevia alkoholipoliittisia rajoituksia, noin 40 prosenttia oli valmis pitämään ne ennallaan ja noin 15 prosenttia halusi niitä kiristettävän.

Vuodesta 1995 alkoholipoliittinen mielipide-ilmasto alkoi kiristyä, mikä yhdistynee ennen muuta julkisen juopottelun ja näkyvien alkoholihaittojen lisääntymiseen sen jälkeen, kun uusi alkoholilaki salli julkisilla paikoilla juomisen.
Vuoden 2009 alussa alkoholipolitiikan lieventäjiä oli enää hieman yli kymmenesosa väestöstä, kun taas 30 prosenttia väestöstä olisi ollut valmis kiristämään niitä.  Lähes 60 prosenttia väestöstä oli vallitsevan alkoholipolitiikan kannattajia (Österberg 2009).

Enemmistö kannattaa keskioluen myyntiä kaupoissa ja väkevien myyntiä Alkossa

viimeisen kahden vuosikymmenen ajan väestön valtaenemmistö on ollut sitä mieltä, että keskiolutta tulee olla myynnissä päivittäistavarakaupoissa. Yli 22 tilavuusprosenttia sisältävät väkevät alkoholijuomat tulee enemmistön mielestä pitää vain Alkon myymälöissä. Viinien päivittäistavarakauppamyynnin kannatus on kääntynyt nousuun vuoden 2008 jälkeen.

Yhä useampi vastaaja hyväksyy viinien myynnin aloittamisen elintarvikeliikkeissä. Vahvan oluen kannatus kuin myyntikin ovat olleet laskusuunnassa (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009). Väestön mielipiteet siitä, missä keskiolutta, vahvaa olutta, viiniä ja väkeviä alkoholijuomia tulee olla myytävänä, ovat kehittyneet samansuuntaisesti kuin näkemykset vallitsevista alkoholipoliittisista rajoituksista.

Vapaamielisempi suhtautuminen kohtuukäyttöön yleistynyt

Vuonna 1968 lähes kaksi kolmesta miehestä katsoi alkoholin kohtuukäytön kuuluvan tavalliseen elämään, mutta naisista vain alle puolet hyväksyi väittämän.

Tämän jälkeen alkoi selvä muutos kohti vapaamielisempää suhtautumista alkoholin kohtuukäyttöön. Koska naisten asenteet muuttuivat nopeammin kuin miesten, ei miesten ja naisten asennoituminen kohtuukäyttöön 2000-luvulle tultaessa poikennut kovin olennaisesti toisistaan.

Vuosina 2000 ja 2008 eroa oli enää vain noin kymmenen prosenttia. Vuoden 2000 jälkeen vapaamielistymisen trendi on taittunut. Silti vuonna 2008 noin neljä viidestä suomalaisesta piti kohtuullista alkoholinkäyttöä tavalliseen elämään kuuluvana.

Enemmistön mielestä alkoholi kuuluu arjesta poikkeaviin tilanteisiin

Viimeisten 16 vuoden aikana muutokset tilannekohtaisissa asenteissa ovat olleet suuria suhtautumisessa väittämään ”alkoholin käyttö kuuluu vain erikoistilanteisiin, juhliin ja viikonloppuun”. Vuonna 1992 väittämä jakoi suomalaiset tasan puolesta ja vastaan. Vuonna 2008 miehistä enemmistö, 60 prosenttia vastanneista, ja naisista selvä enemmistö, 72 prosenttia vastanneista, oli samaa mieltä väittämästä.

Suurin osa suomalaisista hyväksyy alkoholijuomien kohtuukäytön osana tavallista elämää. Juomisen tilannekohtaiseen sopivuuteen asennoidutaan kuitenkin siten, että alkoholin katsotaan kuuluvan arjesta poikkeaviin tilanteisiin.

Suhtautuminen humalaan vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan

Kun humala-asenteita katsottiin yleisellä tasolla, huomion arvoista oli suomalaisten miesten suhteellinen humalamyönteisyys. 42 prosenttia kaikista miehistä ja yli puolet 21–30-vuotiaista oli sitä mieltä, että humaltuminen on vain viaton tapa pitää hauskaa.

Kaiken kaikkiaan naiset suhtautuivat miehiä kriittisemmin kuhunkin humalaan liittyvään väitekohtaan. Tulokset vaihtelivat selvästi iän mukaan, mutta yhteys iän ja asennoitumisen välillä oli erilainen kysymyksestä riippuen.

Asennoituminen väittämään ”humaltuminen on vain viaton tapa pitää hauskaa” kiristyi iän mukaan siten, että naisilla samaa mieltä olevien osuus oli korkeimmillaan 40 prosenttia 15–20-vuotiaiden ryhmässä ja alimmillaan 20 prosenttia vanhimmassa 61–69-vuotiaiden ryhmässä.

• Miehet olivat pääsääntöisesti myötämielisempiä: korkeimmillaan kannatus oli 55 prosenttia 21–30-vuotiailla ja alimmillaan noin 30 prosenttia yli 50-vuotiailla miehillä.
• Nuoret 15–20-vuotiaat miehet kuitenkin poikkesivat iän kiristävästä vaikutuksesta, sillä heistä vain 30 prosenttia oli väittämästä samaa mieltä.

Tiukempi alkoholipolitiikka saa enemmän kannatusta

Viimeisten 15 vuoden aikana alkoholin kokonaiskulutus on jälleen ollut nousujohteista ja muutokset suhtautumisessa alkoholiin ovat olleet kahtalaisia. Yhtäältä alkoholipoliittisten mielipiteiden muutokset osoittavat, että vuoden 1995 jälkeen Suomessa alettiin peräänkuuluttaa tiukempaa alkoholipolitiikkaa ja vuoden 2004 jälkeen tämä trendi vielä hieman vahvistui.

Vuosina 2008 ja 2009 veroja palautettiin vähittäin lähemmäs ennen vuotta 2004 vallinnutta tasoa. Silti viimeisimmät gallupit ovat osoittaneet, että tiukempi alkoholipolitiikka saa edelleen yhä lisääntyvää kannatusta.

Alkoholiin itseensä suhtaudutaan sallivammin

Paradoksaalisesti, alkoholiin sinänsä suhtaudutaan sallivammin kuin aikaisemmin. Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan ovat vapaamielistyneet 1960-luvulta saakka, vaikka trendi onkin taittunut vuoteen 2008 tultaessa.

Kohtuukäyttöön ja humalajuomiseen vapaa-ajantilanteissa suhtaudutaan sallivammin kuin koskaan aiemmin, mutta samaan aikaan enemmistö suomalaisista katsoo, että alkoholinkäyttö kuuluu vain erityistilanteisiin, juhliin ja viikonloppuun.

Alkoholipoliittiset mielipiteet ovat kiristyneet 2000-luvun Suomessa, mutta suhtautuminen alkoholiin on ambivalenttia. Viimeisen vuosikymmenen aikana alkoholin lieveilmiöistä on alettu keskustella julkisuudessa yhä enemmän ja ihmiset ovat alkaneet huolestua alkoholihaitoista. Asennetasolla alkoholihaittoja ei siedetä kovin hyvin, mutta alkoholinkäyttöön suhtaudutaan kuitenkin vapaamielisemmin kuin aiemmin.

Toisten juomiseen helpompi suhtautua kriittisemmin

Alkoholipoliittiset mielipiteet suuntautuvat usein kuviteltujen ”toisten” juomiseen, johon on lähtökohtaisesti helpompaa suhtautua kriittisemmin kuin omaan juomiseen. Samalla omaan alkoholinkäyttöön suhtaudutaan sallivammin. Tätä kuvastaa kohtuukäytön hyväksyminen. Koska kyse on kahdesta eri asennoitumisen ulottuvuudesta, niiden muutokset voivat näyttää ristiriitaisilta.

Miten alkoholiasenteita tutkitaan?

Yksi tapa arvioida kulttuurin kykyä sietää alkoholihaittoja on tutkia väestön alkoholiasenteita. Alkoholiasenteita tutkimalla saamme myös tietoa alkoholipolitiikan hyväksyttävyydestä, mikä toimii demokraattisen päätöksenteon tukena.

Alkoholipoliittiset rajoitukset
Vuodesta 1984 alkaen on vuosittaisissa galluptutkimuksissa kysytty suomalaisten mielipidettä vallitsevista alkoholipoliittisista rajoituksista: ovatko ne sopivia vai pitäisikö niitä tiukentaa tai väljentää?

Kohtuullisen alkoholinkäytön hyväksyttävyys
Vuodesta 1968 asti juomatapakyselyissä on esitetty väittämä ”kohtuullinen alkoholikäyttö kuuluu tavalliseen elämään”. Kysymyksellä on pyritty kartoittamaan ihmisten arkielämään liittyviä alkoholikäsityksiä ja sitä, millainen moraalinen lataus alkoholiin liittyy.

Humalaan liittyvät väittämät
Vuoden 2008 juomatapatutkimuksessa esitettiin ensimmäisen kerran myös kolme humalaan liittyvää väittämää. Tarkoituksena oli kartoittaa humalaan liitettyjä positiivisia ja negatiivisia mielikuvia ja tuoda esille, miten humaltuneisiin ihmisiin suhtaudutaan.

Edellisistä tuloksista poiketen tässä humala-asenteita tarkastellaan suhteessa ikään, koska ajallista vertailua ei voitu tehdä ja koska ikä on merkittävä humala-asenteisiin vaikuttava tekijä.

Suhtautuminen alkoholiin on vahvasti sidoksissa tilanteisiin, joissa alkoholia juodaan. Tilannekohtaiset normit liittyvät juomisen sosiaaliseen ympäristöön, joka on usein unohdettu näkökulma alkoholiasenteita tutkittaessa. Normit kehystävät juomistilanteita sen mukaan, kuinka paljon, millä tavoin ja kenen on soveliasta käyttää alkoholijuomia.

Kirjoittajat:
Janne Härkönen (VTM, tutkija, Alkoholitutkimussäätiö)
Esa Österberg (VTM, erikoistutkija, THL)

Verkkoartikkeli perustuu Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (pdf) -julkaisun lukuun 12: Miten alkoholiin on suhtauduttu ennen ja nyt?