Suurkuluttajille kasautuu keskimääräistä huomattavasti enemmän sekä alkoholihaittoja että erilaista huono-osaisuutta. Suurkuluttajien osuus kaikista alkoholihaitoista on kuitenkin yllättävän pieni.

Mikäli siis vähennetään vain suurkuluttajien kokemia haittoja, on toimenpiteiden todennäköinen vaikutus väestötasolla ilmenevien alkoholihaittojen määrään suhteellisen vähäinen.

• Vastuullinen alkoholipolitiikka vähentää haittoja väestötasolla
• Kohdennettuja toimia tarvitaan jo ennen haittojen ilmenemistä
• Elämäntilanteiden erot erilaisten juomatapojen taustalla
• Alkoholipolitiikkaa ei voi korvata vain huono-osaisiin kohdistuvilla toimilla
• Suhtautuminen päihtymiseen ja alkoholihaittoihin merkittävässä roolissa
• Juomisen kokeminen ongelmattomana ei takaa haitattomuutta
• Juomatavat muuttuvat hitaasti
• Valistus ja omaehtoinen juomisen säätely voivat tukea muuta alkoholipolitiikkaa
• Alkoholin fyysisen ja taloudellisen saatavuuden rajoittaminen haittojen säätelyn kivijalka
• Suomalaisten alkoholiasenteet tukevat nykyisiä rajoituksia

Vastuullinen alkoholipolitiikka vähentää haittoja väestötasolla

Suuri osa yhteiskuntaa kuormittavista alkoholihaitoista syntyy valtaväestön alkoholinkulutuksesta, vaikka sosiaaliset ongelmat ja vakavat terveyshaitat kasautuvatkin alkoholia keskimääräistä enemmän käyttäville suurkuluttajille. Tästä syystä alkoholihaittojen tehokas ehkäiseminen yhteiskunnassa edellyttää toimenpiteitä, jotka vähentävät haittariskiä koko väestön tasolla.

Alkoholipolitiikkaa liberalisoitu, mutta samaan aikaan kulutus ja haitat lisääntyneet

Väestötasolla alkoholihaittoja on Suomessa perinteisesti ehkäisty alkoholipoliittisin toimenpitein. Alkoholipolitiikkaa on maassamme kuitenkin liberalisoitu viimeisten vuosikymmenien aikana erittäin paljon. Samaan aikaan kun alkoholin saatavuutta kontrolloivia toimia on lievennetty tai ne on poistettu yksi toisensa jälkeen, alkoholin kulutus ja alkoholihaitat ovat jatkuvasti lisääntyneet.

Kohdennettuja toimia tarvitaan jo ennen haittojen ilmenemistä

Alkoholihaittojen vähentämisen mahdollisuudet paranevat, jos kohdennetut toimet suunnataan ennalta ehkäisevästi suuremmalle määrälle ihmisiä jo ennen kuin vakavia haittoja on ehtinyt ilmetä. Tällainen varhainen puuttuminen on terveydenhuollossa käyttöön otettujen lyhytneuvonnan ja mini-interventioiden tavoite.

Terveydenhuollon ulkopuolella voidaan tukea laajemman kohderyhmän omaehtoista alkoholinkäytön kontrollia vaikkapa erilaisten vinkkien tai omaa juomista arvioivien testien avulla.

Elämäntilanteiden erot erilaisten juomatapojen taustalla

Elinolojen ja elämäntilanteiden muutokset, kuten muutokset taloudellisissa resursseissa, huono-osaisuudessa, yhteiskunnallisissa oloissa, ajankäytössä, ihmissuhteissa, harrastuksissa ja hyvinvoinnissa, vaikuttavat erityisesti alkoholinkäytön pitkän aikavälin trendeihin.

Vuosikymmenien varrella suomalaisten elinoloissa ja elämäntilanteissa on tapahtunut suuria muutoksia ja suhteellisen homogeenisesta kansasta on tullut aikaisempaa heterogeenisempi. Tällaiset elinolojen ja elämäntilanteiden erot voidaan nähdä keskeisenä syynä siihen, miksi sosioekonomisten ryhmien tai ikäryhmien alkoholinkäyttötavat poikkeavat toisistaan.

Vaikka elinolosuhteet ovat tärkeitä alkoholinkäytön ja alkoholiongelmien esiintyvyyden sekä niiden muutoksen ymmärtämisen kannalta, ne eivät välttämättä ole keskeisiä eri toimenpiteitä punnittaessa.

Alkoholipolitiikkaa ei voi korvata vain huono-osaisiin kohdistuvilla toimilla

Vaikka alkoholiongelmat yhdistyvät usein huono-osaisuuteen , ei nykyisenkaltaista alkoholipolitiikkaa voida korvata huono-osaisiin kohdistuvilla toimilla. Alkoholispesifissä hoidossa ja huono-osaisten palveluissa on kyse ennemminkin kansalais- ja ihmisoikeuskysymyksestä kuin väestötasolla tehokkaasta strategiasta vähentää suomalaisten alkoholihaittoja.

Suhtautuminen päihtymiseen ja alkoholihaittoihin merkittävässä roolissa

Haittojen synnyn ja niiden vähentämisen kannalta oleellista on, miten kulttuurissa suhtaudutaan päihtyneenä käyttäytymiseen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja miten alkoholihaittoja siedetään.

Etenkin miehet suhtautuvat humalaan sallivasti

Suomalaisen alkoholikulttuurin olennaisimpiin piirteisiin kuuluu etenkin miesten hyvin salliva suhtautuminen humalaan.. Nuoria ja nuoria aikuisia koskevien laadullisten tutkimusten mukaan ongelmallisena koetaan sosiaalisiin sääntöihin sitoutumaton juominen.

Alkoholihaittojen ehkäisyn kannalta on merkittävää, että ihmisten sosiaalisissa tilanteissa kokemat haitat ja tilastoissa ilmenevät haittariskit noudattavat eri logiikkaa.

Juomisen kokeminen ongelmattomana ei takaa haitattomuutta

Niinpä juomisen kokeminen ongelmattomana ei ole tae etenkään pidemmän aikavälin haitattomuudesta, koska vain hyvin harvassa juomistilanteessa alkoholin käytön vakavat riskit tulevat todellisiksi ja koska riskialttiisti juovilla ongelmakuluttajilla juominen voi jatkua vuosia ilman koettuja haittoja.

Lisäksi haittoja voivat joutua kokemaan ulkopuoliset ihmiset siinä missä juoja itsekin, mutta muille aiheutetut haitat eivät todennäköisesti välity omaan humalakokemukseen yhtä suorasti ja voimakkaasti kuin itselle aiheutetut haitat.

Juomatavat muuttuvat hitaasti

Melko yleinen ajatus alkoholihaittojen vähentämisestä on, että jos kaikkinainen holhous vain poistettaisiin, haitat vähenisivät alkoholikulttuurin kehittyessä. Koska alkoholikulttuuri vaikuttaa siihen, miten paljon haittoja tietty määrä alkoholia saa yhteiskunnassa aikaan , haittojen määrä varmasti vähenisi, mikäli humalaa ja haittoja siedettäisiin vähemmän ja käyttäytymistä opittaisiin laajemmin säätelemään.

Tällaisessa päättelyssä kuitenkin aliarvioidaan kulttuurierojen ja -tapojen syvyys. Kulttuurit ja myös juomatavat muuttuvat, mutta se tapahtuu yleensä melko hitaasti ja omalakisesti. Niinpä juomatapojen muuttaminen keskusjohtoisesti on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Suomalaisen juomiskulttuurin muutos on vielä avoin kysymys.

Valistus ja omaehtoinen juomisen säätely voivat tukea muuta alkoholipolitiikkaa

Yksilövapautta vaalivassa liberaalissa ajatteluperinteessä suureen yleisöön kohdistettu valistus on suosittu vastaus siihen, miten alkoholihaittoja pitäisi hallita. Tutkimustiedot eivät kuitenkaan tue valistustoimien vaikuttavuutta silloin kun ne toteutetaan erillisinä.. Valistus ja yksilön juomisen omaehtoisen säätelyn tukeminen voivat kuitenkin lisätä muiden alkoholipoliittisten keinojen tehokkuutta ja luoda väestön keskuudessa tukea kontrollipoliittisille toimenpiteille.

Alkoholin fyysisen ja taloudellisen saatavuuden rajoittaminen haittojen säätelyn kivijalka

Korkea alkoholinkulutuksen taso ja siihen liittyvät haitat eivät ongelmattomasti sovi tehokasta tuotantoa ja laadukasta palvelua arvostavaan kilpailuyhteiskuntaan. Niinpä yhteiskunta ei välttämättä siedä korkeaa alkoholihaittojen tasoa.

Alkoholin taloudellisen ja fyysisen saatavuuden rajoittaminen voi myös tulevaisuudessa osoittautua alkoholihaittojen sääntelyn tehokkaaksi kivijalaksi.

Alkoholipolitiikasta vastuulliset tahot eivät voi piiloutua sen argumentin taakse, että kulttuurin ja elinolojen muutokset omalakisesti, ilman heidän aktiivista panostaan, vähentävät alkoholiongelmia yhteiskunnastamme.  Vallitsevan alkoholijärjestelmän toiminnan tehostaminen alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on hyvinvointia edistävää vastuullista alkoholipolitiikkaa.

Suomalaisten alkoholiasenteet tukevat nykyisiä rajoituksia

Alkoholihaittoja ehkäisevät tehokkaat toimet edellyttävät kuitenkin kansalaisten hyväksyntää ja tukea. Suomi Juo -kirjan tulosten valossa näin näyttäisi myös olevan: suomalaisten alkoholipoliittiset asenteet tukevat laajalti nykyisiä rajoituksia, joten julkisen vallan alkoholijärjestelmä ei mielipideilmaston kannalta ole välittömästi kyseenalaistettuna.

Kirjoittajat:
Pia Mäkelä,Katariina Warpenius, Esa Österberg