© THL 2012 - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | PL 30, 00271 Helsinki | puhelin 029 524 6000 | Palaute | Tietoa sivustosta
Kotiympäristö ja erityisesti oma koti on vahvistanut asemaansa suosituimpana juomisympäristönä. Kotiympäristöllä tarkoitetaan omaa tai toisen kotia, saunaa, mökkiä tai muuta vapaa-ajan asuntoa.
Vuonna 2008 yli kolme neljästä suomalaisten juomiskerroista tapahtui kotiympäristössä.
Usein alkoholinkäyttö alkaa yhdessä paikassa ja jatkuu toisessa. Alkoholin ravintolahintojen suhteellisen kalleuden takia ravintolajuomiseen liittyy usein alkoholin nauttimista eli pohjien ottamista ennen anniskelupaikkaan siirtymistä.Pohjien ottaminen on hyvin yleistä nuorimmissa ikäryhmissä. Näin tapahtuu joka toisessa 15–29-vuotiaiden nuorten anniskelukerroista.
Kotiin sijoittuneissa käyttökerroissa juotiin keskimäärin yksi alkoholiannos vähemmän kuin anniskeluympäristössä. Kotona yhden tai kahden alkoholiannoksen juominen oli selvästi yleisempää kuin anniskeluympäristössä. Ero kotona ja anniskelupaikoissa juotujen annosmäärien välillä oli suurin keski-ikäisillä.
Naisilla yli seitsemän alkoholiannoksen juomiskerrat kotona ovat lisääntyneet huomattavasti. Tällaisten suurkertojen osuus kaikista naisten kotiympäristökerroista on kasvanut 40 vuodessa parista prosentista kymmeneen prosenttiin. Tästä kasvusta neljä prosenttiyksikköä ajoittui jaksolle 2000–2008. Myös viikonloppujen merkitys naisten kotijuomisessa on kasvanut.
Miehillä kotiympäristöön sijoittuneiden pariskuntien keskinäisten juomiskertojen osuus on kasvanut huomattavasti. Vuonna 1968 noin 20 prosentissa miesten kotona tapahtuneista alkoholin käyttökerroista juomiskumppanina oli puoliso tai seurustelukumppani.
Vuonna 2008 tämä osuus oli noussut 45 prosenttiin. Anniskelupaikoissakaan miehet eivät enää juo samassa määrin miesseurueissa kuin aiemmin.
Pariskuntien keskinäisten juomiskertojen lisääntymistä kotiympäristössä selittää naisten juomisen lisääntyminen. Samalla naiset ovat entistä suuremmassa määrin hyväksyneet miestensä juomisen. Tämä on helpottanut huomattavasti miesten juomista kotona.
Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelumyynnin osuudet pysyivät suurin piirtein samoina 1960-luvulta aina 1990-luvun loppupuolelle. Vuonna 1997 anniskelumyynnin osuus alkoholin kokonaismyynnistä oli 26 prosenttia. Puhtaana alkoholina asukasta kohden se oli 1,8 litraa (Elmeland ym. 2008).
Vuoden 1997 jälkeen alkoholijuomien anniskelumyynti on alentunut. Vuoteen 2008 mennessä se oli laskenut 1,2 litraan asukasta kohti. Anniskelukulutuksen osuus alkoholin tilastoidusta kulutuksesta oli vähentynyt 15 prosenttiin.
Ravintolat on Suomessa nähty paikkoina, joissa opitaan hallittua alkoholin käyttöä ja hyviä juomatapoja vastakohtana yksityisten tilojen vähemmän kontrolloidulle juomiselle. Vuonna 2008 humalakertojen osuus oli anniskeluympäristössä 27 prosenttia.
Kotiympäristössä humalakertojen osuus oli 18 prosenttia. Kotikertoja on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin anniskelukertoja. Siksi humalakertojen enemmistö sijoittuu kotiin.
Nuorten juomiskerroista selvästi suurempi osa sijoittuu ravintolaympäristöön kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Naisten juomiskerroista ja erityisesti humalajuomiskerroista suurempi osuus kuin miehillä sijoittuu ravintolaympäristöön.
Suomalaisten alkoholin käyttö on myöhentynyt ja aamuyön tunneille jatkuva juominen on yleistynyt. Ravintoloiden aukioloaikojen pidentyminen on ollut omiaan houkuttelemaan myöhäiseen juomiseen ravintoloissa (Holmila ym. 2003).
Aamuyön juominen on lisääntynyt myös kotiympäristössä, mutta selvästi vähemmässä määrin kuin ravintoloissa.
| Alkamis- ja päättymisaika | 1976 | 2008 |
| klo 07-17 | 19 % | 8 % |
| klo 17-24 | 74 % | 78 % |
| klo 24-02 | 4 % | 8 % |
| klo 02-07 | 2 % | 6 % |
| Alkamis- ja päättymisaika | 1976 | 2008 |
| klo 07-17 | 22 % | 11 % |
| klo 17-24 | 57 % | 52 % |
| klo 24-02 | 19 % | 16 % |
| klo 02-07 | 2 % | 20% |
Sekä kotiympäristössä että anniskeluympäristössä humalajuominen on siirtynyt pidemmälle aamuyöhön ja tämä kehitys on ollut erityisen voimakasta vuosien 1984 ja 2000 välillä. Anniskelupaikoissa humalajuomisen siirtyminen myöhemmäksi on ollut voimakkaampaa kuin kotiympäristössä.
Vuonna 1976 ravintolaympäristössä tapahtuneista humalakerroista 6 prosenttia päättyi kello kahden jälkeen. Vuonna 2008 peräti 55 prosenttia ravintolassa humaltumiseen johtaneista käyttökerroista jatkui yli kello kahden.
Vuonna 1976 kotiympäristön humalakerroista 88 prosenttia päättyi ennen kello 24 ja 5 prosenttia vasta kello 2 jälkeen. Vuonna 2008 enää 54 prosenttia kotiympäristön humalakerroista päättyi ennen kello 24 ja 19 prosenttia jatkui kello 2 jälkeen.
| Alkamis- ja päättymisaika | 1976 | 2008 |
| klo 07-17 | 11 % | 4 % |
| klo 17-24 | 77 % | 50 % |
| klo 24-02 | 8 % | 26 % |
| klo 02-07 | 5 % | 19 % |
| Alkamis- ja päättymisaika | 1976 | 2008 |
| klo 07-17 | 6 % | 4 % |
| klo 17-24 | 64 % | 20 % |
| klo 24-02 | 25 % | 21 % |
| klo 02-07 | 6 % | 55 % |
Alkoholin voimallinen tulo koteihin viime vuosikymmenien aikana on ollut eräs merkittävimmistä muutoksista suomalaisten alkoholin käytössä. Siihen liittyy pariskuntien keskinäisten juomiskertojen osuuden huomattava kasvaminen sekä miesten keskinäisten juomiskertojen osuuden väheneminen. Alkoholin käytöstä on tullut osa miesten ja naisten yhteistä elämänpiiriä.
Alkoholin käytössä tasa-arvoistuminen alkoi vuonna 1968 hyväksytystä alkoholilainsäädännön muutoksesta. Aluksi naisten alkoholin käyttökerrat lisääntyivät vain kodeissa ja silloin seurana oli useimmiten oma puoliso (Mustonen & Sund 2002). Sittemmin naisten alkoholin käyttö on lisääntynyt moninkertaisesti ja lisääntyminen on koskenut niin anniskelu- kuin kotiympäristössä juomista.
Kirjoittajat:
Heli Mustonen (VTM, erikoistutkija, THL)
Esa Österberg (VTM, erikoistutkija, THL)
Verkkoartikkeli perustuu Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (pdf) -julkaisun lukuun 6. Missä juodaan? Alkoholinkäyttö koti- ja anniskeluympäristössä.
Suomi juo -julkaisu
Verkkoaineisto perustuu julkaisuun:
Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset
1968-2008 (pdf) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Teema 8/2010.
Julkaisusta löytyy artikkeleita havainnollistavia graafeja, taulukoita ja tarkka lähdeluettelo