Suomalaiset alkoholinkäyttötilanteet ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet huomattavasti. Alkoholin käyttö on levinnyt juhla- ja erityistilanteista arkisempiin ja tavanomaisempiin tilanteisiin.

Suomalaisten juominen ajoittuu edelleen pääosin viikonloppuihin, mutta käyttö on levittäytynyt entistä enemmän myös arkipäiville. Alkoholia myydään eniten  joulukuussa sekä kesä- ja heinäkuussa.

Alkoholin käyttöajankohtia ja -määriä on tarkasteltu Valviran ja Alkon rekisteritietojen sekä Juomatapatutkimuksen tietojen avulla.

• Alkoholia myydään eniten jouluna ja kesä-heinäkuussa
• Juominen keskittyy viikonloppuihin
• Alkoholinkäyttö ajoittuu iltaan

Alkoholia myydään eniten jouluna ja kesä-heinäkuussa

Alkoholin myyntitilastot osoittavat, että alkoholia myydään Suomessa eniten joulukuussa ja lomakuukausina, kesä- ja heinäkuussa. Alkoholijuomien myynti on vähäisintä tammikuussa, mikä voi johtua useistakin syistä. Silloin voidaan nauttia varastoon kertyneitä  joululahjajuomia tai tietoisesti vähentää kulutusta, esimerkiksi tipatonta tammikuuta viettämällä, joko rahan säästämiseksi tai koska joulukuun juhlakausi on antanut siihen aihetta.

Yleisten juhlapyhien ja lomien vaikutus kuukausittaiseen myyntiin on huomattava. Juhannus on joulun jälkeen alkoholijuomien vilkkain myyntihuippu ja seuraavana tulee vappu. Pääsiäisen vaikutus myyntilukuihin on vähäisempi.

Juominen keskittyy viikonloppuihin

Juomatapatutkimus osoittaa, että suomalaisten juominen keskittyy edelleenkin selvästi viikonlopun päiviin, perjantai-illan ja sunnuntain väliseen aikaan. Vuonna 2008 kaksi kolmasosaa kaikista käyttökerroista ja neljä viidestä humalakerrasta (jolloin haastattelutietojen perusteella arvioitu veren alkoholipitoisuus ylittää yhden promillen) ajoittuu viikonloppuun. Viikonlopun aikana kulutetaan vajaat 80 prosenttia suomalaisten viikon aikana nauttimasta alkoholista.

Naisten ja nuorten alkoholinkäyttö sekä humalakulutus keskittyvät voimakkaammin loppuviikkoon kuin miesten ja vanhempien kulutus. Vanhempien miesten alkoholinkäyttö on muuttumassa säännöllisemmäksi alkuviikon käyttökertojen lisääntyessä. Tämä on merkittävä muutos maassa, jossa juominen on perinteisesti keskittynyt viikonloppuihin.

Alkoholin käyttökertojen lisääntyminen ja niiden levittäytyminen entistä suuremmassa määrin myös arkipäiville luo yhdessä korkean kulutustason kanssa pohjaa pitempiaikaisen säännöllisen alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen lisääntymiselle.

Suomessa alkoholiehtoisten maksasairauksien väestöön suhteutettu kasvu onkin ollut huomattavasti nopeampaa kuin alkoholin kulutuksen kasvu (Karlsson 2009, 24). Osasyynä tähän lienee se, että aiemmin alkoholinkäyttö keskittyi harvoihin kertoihin rasittaen maksaa vähemmän kuin yleistymässä oleva säännöllinen kulutus.

Alkoholinkäyttö ajoittuu iltaan

Vuoden 2008 juomatapatutkimuksen tiedot kertovat, että suomalaisten alkoholinkäyttö ajoittuu pääosin illan tunteihin, ja juomisen vuorokausirytmi on jokaisena viikonpäivänä yleisilmeeltään samanlainen. Arviolta eniten suomalaisia on lasin ääressä lauantai-iltana noin kello 21. Silloin alkoholia oli nauttimassa noin 900 000 suomalaista. Seuraavaksi eniten suomalaisia istuu lasin ääressä perjantai-iltaisin.

Suomalaisten alkoholinkäyttö on myöhentynyt

Suomalaisten alkoholinkäyttö on myöhentynyt ja erityisesti myöhään aamuyöhön jatkuva humalajuominen on yleistynyt voimakkaasti 2000-luvun taitteeseen saakka.

Alkoholin käyttö on myöhentynyt sekä kotiympäristössä että eritoten anniskelupaikoissa. Molemmissa ympäristöissä aamuyön tunneille jatkuva juominen on tyypillisesti humalajuomista.

Kirjoittajat:
Heli Mustonen (VTM, erikoistutkija, THL)
Leena Metso (FK, erikoistutkija, THL)
Pia Mäkelä (VTT, erikoistutkija, THL)

Verkkoartikkeli perustuu Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (pdf) -julkaisun lukuun 5. Milloin suomalaiset juovat?