Miksi alkoholihaittojen ehkäisyä kohdistetaan koko väestöön esimerkiksi korkean alkoholiverotuksen muodossa? Miksei toimia voi suunnata vain niihin, joilla on ongelmia juomisen kanssa ja jättää kohtuukäyttäjät rauhaan? Tässä artikkelissa esitetään perustelut koko väestöön suuntautuvalle alkoholipolitiikalle.

Alkoholinkulutus jakaantuu väestössä hyvin epätasaisesti. Vuoden 2008 Juomatapatutkimuksen mukaan eniten juova 10 prosenttia väestöstä juo 50 prosenttia kaikesta alkoholista ja eniten juova viidennes juo 68 prosenttia kaikesta alkoholista. Alkoholia käyttävistä henkilöistä vähiten juova puolikas juo alle kymmenen prosenttia kaikesta alkoholista.

• Väestö voidaan jakaa viiteen kulutusluokkaan
• Vain vähemmistö suomalaisista puhtaita kohtuukuluttajia
• Miten haitat jakaantuvat?
• Suurin haittojen kokonaismäärä suurkuluttajilla
• Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy kohdistuu koko väestöön riskiryhmiä unohtamatta
• Koko väestöön kohdistuvat toimet purevat myös suurkuluttajiin

Väestö voidaan jakaa viiteen kulutusluokkaan

Vuoden 2008 Juomatapatutkimuksessa väestö  jaettiin viiteen ryhmään. Jaottelussa huomioitiin alkoholinkulutuksen kokonaismäärän lisäksi myös humalajuominen.

1. Raittiit eivät ole käyttäneet mitään alkoholijuomaa 12 kuukauteen ennen haastattelua
2. Puhtaat kohtuukäyttäjät eivät täytä suurkulutuksen kriteeriä, eivätkä käytä suuria määriä alkoholia kerralla
3. Silloin tällöin humaltuvat ylittävät humaltumisen rajat 1-11 kertaa vuodessa. Humaltumisen rajana pidettiin miehillä 8 annoksen juomista yksittäisellä juomiskerralla, naisilla 5 annoksen juomista.
4. Usein humaltuvilla humaltumisen rajat ylittyvät 12 kertaa tai sitä useammin vuodessa. 
5. Suurkuluttajilla vuosikulutus ylittää miehillä 40 ja naisilla 20 grammaa päivässä, eli miehillä noin 24 ja naisilla noin 12 annosta alkoholia viikossa.

Vain vähemmistö suomalaisista on puhtaita kohtuukuluttajia

Vain vähemmistö suomalaisista on puhtaita kohtuukuluttajia.  Erilaisille alkoholinkäytön riskeille altistuvista vain vähemmistön vuosikulutus ylittää suurkulutuksen rajan; huomattavasti useammalla riski syntyy humalakulutuksen kautta.

Kymmenesosa sekä aineiston miehistä että naisista oli raittiita. Suurkuluttajia oli jonkin verran vähemmän, mutta koska kyselyt tunnetusti aliarvioivat alkoholin kulutusta, on suurkuluttajien osuus suurella todennäköisyydellä aliarvio.

Puhtaita kohtuukäyttäjiä on miehistä neljännes ja naisista kolmannes. Silloin tällöin humaltuvia on suurin piirtein saman verran. Usein humaltuvia alkoholin käyttäjiä on neljännes miehistä ja 14 prosenttia naisista

Miten haitat jakaantuvat?

Alkoholihaittojen mittareina Juomatapatutkimuksessa:

• Yksittäisellä alkoholin käyttökerralla sattuneet, yleensä humalaan liittyvät haitat, kuten riita, tappelu, tapaturma, rahan kadottaminen, vaatteiden vahingoittuminen, auton ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena tai seksuaalinen kanssakäynti, jota on katunut, sekä
• Alkoholinkäytön hallintaan liittyvät haitat, joita mitattiin kysymällä, käyttikö vastaaja alkoholia useammin ja suurempina määrinä kuin haluaisi ja oliko hän kykenemätön lopettamaan juomista kerran aloitettuaan.

Suurin haittojen kokonaismäärä on humalajuojilla

Miehillä raportoitujen haittojen yhteismäärä oli suurin itsensä usein humalaan juovien ryhmässä, naisilla itsensä silloin tällöin humalaan juovien ryhmässä.Suurkuluttajat toki raportoivat eniten haittoja vastaajaa kohti, ja niinpä suurkuluttajien raportoimien haittojen osuus kaikista raportoiduista haitoista on ryhmän pieneen kokoon verrattuna erittäin suuri.

Miehet ja nuoremmat vastaajat raportoivat lähes kaikkia haittoja enemmän kuin naiset ja vanhemmat vastaajat. Nuoret raportoivat erityisesti humalaan liittyviä haittoja paljon enemmän kuin vanhemmat vastaajat.

Varsin suuri osa kaikista raportoiduista ongelmista siis osuu niille vastaajille, joiden vuosikulutuksen taso ei ylitä suurkulutuksen rajoja, mutta jotka juovat paljon alkoholia kerralla. Samanlaisia tuloksia on saatu myös haastattelun jälkeistä alkoholiehtoista sairaalahoitoa ja kuolleisuutta seuraamalla sekä myös muista maista kuin Suomesta.

Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy kohdistuu koko väestöön riskiryhmiä unohtamatta

Suurkuluttajiin ja alkoholin ongelmakäyttäjiin vaikuttaminen on tärkeää jo pelkästään inhimillisistä syistä. Alkoholihaittojen ehkäisyä ei kuitenkaan tulisi kohdistaa ainoastaan suurkuluttajiin tai alkoholin ongelmakäyttäjiin, vaan haittojen ehkäisytalkoisiin pitää saada mukaan myös tavalliset suomalaiset alkoholinkäyttäjät, jotka eivät välttämättä juo alkoholia kovin usein. Alkoholia juodessaan he kuitenkin usein käyttävät kerralla suurempia määriä kuin haittojen ehkäisyn näkökulmasta olisi toivottavaa.

Haittojen vähentämisen kannalta on tehokkainta, jos voidaan vaikuttaa koko väestön alkoholinkäyttöön: erilaisten alkoholinkulutukseen liittyvien haittojen määrä seuraa yleensä alkoholin keskikulutuksen määrää. Tämä johtuu osittain siitä, että suurkuluttajat muuttavat kulutustaan muiden mukana, ja osittain siitä, että myös muut kuin suurkuluttajat kärsivät haitoista.

Koko väestön kulutukseen vaikuttaminen voi tapahtua esimerkiksi verotuksen, saatavuuden, valvonnan ja terveydenhuollon lyhytneuvonnan kautta, niin kuin Suomessa on tehty.

Koko väestöön kohdentuvat toimet purevat myös suurkuluttajiin

Suurkuluttajat eivät ole irrallinen osa muusta juomiskulttuurista, vaan juomiskulttuuri muodostaa kokonaisuuden, jossa yksittäiset juojat vaikuttavat toisiinsa juomistaan koskevassa päätöksenteossa. Siksi suurkuluttajien osuus väestöstä kasvaa ja vähenee väestön kokonaiskulutuksen kasvaessa ja vähetessä.

Erilaisilla koko väestöön kohdistuvilla toimenpiteillä on ollut suurkuluttajiin vähintään yhtä paljon vaikutusta kuin muihinkin, esimerkkinä Suomen alkoholiveron alennus vuonna 2004: maksakirroosikuolemat lisääntyivät vuodessa noin 30 prosenttia ja kahdessa vuodessa noin 50 prosenttia, mikä on mahdollista vain, jos jo ennalta maksojaan vaurioittaneet ihmiset ovat ryhtyneet laajassa mitassa juomaan aiempaa enemmän. Korkeat verot ovat siis pitäneet suurkuluttajien kulutusta aisoissa.

Kirjoittajat:
Pia Mäkelä (VTT, erikoistutkija, THL)
Heli Mustonen (VTM, erikoistutkija, THL)

Verkkoartikkeli perustuu Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (pdf) -julkaisun lukuun 15. Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?