Kannabiskokeilujen taso on selvästi korkeampi kuin 1990-luvun alussa.Vuoden 2006 huumekyselyn mukaan miehistä 16 %:a ja naisista 11 %:a ilmoitti kokeilleensa joskus kannabista. Kyselyä edeltävän vuoden aikana kannabista kokeilleiden osuus oli kolme prosenttia. Tulos on pysynyt melkein samanlaisena koko 2000-luvun ajan.

Samana ajanjaksona 15-34-vuotiaiden elinaikaisissa ja viimeisen vuoden aikaisissa kannabiskokeiluissa ei tapahtunut systemaattisia muutoksia, mutta käyttäjäryhmän sisällä 15-24-vuotiaiden osuus väheni.

Lääkkeitä päihtymistarkoituksessa käyttänyt 7 %:a

Lääkkeitä päihtymistarkoituksessa oli käyttänyt elinaikana 7 %:a ja viimeksi kuluneen aikana noin 3 %:a prosenttia aikuisväestöstä. Amfetamiineja oli joskus kokeillut 2 ja ekstaasia 1,5 %:a aikuisväestöstä. Kokaiinia, LSD:tä ja sieniä on kokeillut 1 % väestöstä.

Koululaisiin kohdistuneen vuoden 2007 ESPAD-tutkimuksen mukaan 15-16-vuotiaista nuorista 8 %:a oli joskus elämänsä aikana kokeillut kannabista. Osuus oli 10 %:a ESPAD-tutkimuksessa vuonna 1999 ja 11 %:a vuonna 2003.

Lappia sekä Itä- ja Etelä-Suomea koskevan kouluterveyskyselyn perusteella vuosina 2008−2010 kannabiskokeilujen tasossa näyttäisi olevan kasvua varsinkin lukiolaisten ja ammattikoululaisten osalta. Sen sijaan muiden laittomien huumeiden kokeiluissa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia.

Liimojen ja liuottimien haistelu lisääntynyt

Poikkeuksena myönteiseen kehitykseen on lisääntynyt liimojen ja liuottimien haistelu (10 % nuorista elämänsä aikana), sekä tyttöjen rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden kokeilut (10 % kokeillut elämänsä aikana päihtymistarkoituksessa)

Buprenorfiinin käytössä voimakasta kasvua

Huumeiden käytön kasvu on lisännyt päihdepalvelujen kysyntää. Päihdehuollon huumeasiakkaiden keskuudessa merkittävä muutos 2000-luvulla on ollut ensisijaisesti buprenorfiinin päihdekäytön vuoksi hoitoon hakeutuneiden osuuden voimakas kasvu. Vuonna 2009 buprenorfiini oli ensisijainen päihde 33 %:lla päihdehuollon huumeasiakkaista, kun vastaava luku vuonna 2000 oli vain 7 %:a (Huumehoidon tietojärjestelmä).

Huumeongelma "normalisoitunut" osaksi laajempaa päihdeongelmien kokonaisuutta

 75 %:a suomalaisista arvioi vuonna 2007, että huumausaineiden käyttö on vakava tai erittäin vakava ongelma. Asiaa kysyttiin aikuisväestön terveyteen vaikuttavien elintapojen seurantatutkimuksessa. Luku on laskenut tasaisesti vuodesta 2001, jolloin vastaajista 90 %:a oli tätä mieltä.

Vuosituhannen vaihteen luvut heijastivat käytön nopeaa lisääntymistä 1990-luvun lopulla. Arvioiden lievenemiseen on vaikuttanut se, että huumeiden läsnäoloon on jossain määrin totuttu, kun käytön ja haittojen kasvu on pysähtynyt ja huumetilanne vakiintunut. Huumeongelma on jossain määrin "normalisoitunut" ja asettunut osaksi päihdeongelmien laajempaa kokonaisuutta.

Huumehoitojärjestelmässä keskitytty matalan kynnyksen palveluihin

Huumehoitopalvelujen kehittämislinjassa on painottunut matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja siihen  liittyvä koulutus.

Ensimmäinen huumausaineiden käyttäjin pistosvälineiden vaihtoon tarkoitettu terveysneuvontapiste perustettiin Suomessa vuonna 1997. Ylläpito- sekä korvaushoito tulivat viralliseksi osaksi päihdepalvelujärjestelmää vuonna 2000. Erityisen vaikeahoitoisia kuten kaksois- tai kolmoisdiagnoosipotilaita pyritään hoitamaan keskitetysti erityispalveluyksiköissä.

Vuoden 2009 lopussa korvaushoidossa arveltiin olleen 1800 henkilöä.

Huumehoidon tietojärjestelmään tietoja toteutetuista hoidoista

Huumeiden käyttäjien hoitotietoja on kerätty vuodesta 1998 lähtien anonyymillä ja hoitoyksiköille vapaaehtoisella tiedonkeruulla, jota kutsutaan huumehoidon tietojärjestelmäksi. Vuonna 2009 tiedonkeruuseen osallistui 92 päihdehuollon yksikköä ja tietoja saatiin 3 321 asiakkaasta.

Mukana olleet yksiköt edustivat A-klinikoita, nuorisoasemia, katkaisu- ja kuntoutusyksiköitä, huumehoitoon erikoistuneita avo- ja laitoshoitoyksiköitä sekä psykiatrisia yksiköitä. Tietoja saatiin runsaimmin avohoitoyksiköiltä ja Etelä-Suomen läänistä.

Opiaattien käyttö syynä hoitoon hakeutumiselle 55 %:lla

Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneilla huumeasiakkailla useammalla kuin joka toisella oli opiaattien (55 %) käyttö ensisijaisena hoitoon hakeutumiseen johtaneena syynä.

Opiaattiryhmään kuuluvan buprenorfiinin päihdekäytön vuoksi ensisijaisesti hoitoon hakeutuneiden osuus pysyi edellisvuoden tasolla 33 %:ssa vuonna. 2009. Heroiinin vuoksi hoitoon hakeutuneiden osuus oli 2 %:a. Amfetamiinin tai muiden stimulanttien käyttö oli hoitoon hakeutumiseen johtanut syy joka lähes joka kuudennella (16 %) huumausaineiden tai lääkeaineiden käytön vuoksi päihdehoitoon hakeutuneista asiakkaista.

Huumeiden käyttö pistämällä yleisintä

Suomalaiselle päihdekulttuurille ominaista on myös se, että valtaosa amfetamiinien ja opiaattien käyttäjistä on käyttänyt ainetta pistämällä. Sekakäyttö oli yleistä ja 61 prosenttia asiakkaasta oli ilmoittanut ainakin kolme hoitoon hakeutumiseen liittyvää ongelmapäihdettä.

Hoitoon hakeutuneet nuoria aikuisia

Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan vuonna 2009 huumehoitoon hakeutuneet olivat aikaisempaan tapaan nuoria aikuisia. Ikäkeskiarvo oli 30 vuotta, naiset olivat yli kaksi vuotta miehiä nuorempia.

Asiakkaat olivat yleensä joko syrjäytymisriskin alla tai jo syrjäytyneitä. Heidän koulutustasonsa oli matala ja lähes kaksi kolmasosaa (65 %) oli työttömiä. Asiakkaista 12 prosenttia oli asunnottomia.

Terveysnevontapistessä asioi noin 13 000 asiakasta vuodessa

Terveysneuvontapisteitä on noin 40 kunnassa. Anonyymin tiedonkeruun perusteella terveysneuvontapisteissä asioi noin 13 000 asiakasta vuonna 2007. Asiakkaita kävi eniten Helsingin (noin 8 000 asiakasta), Vantaan (noin 1 550 asiakasta), Turun (noin 850 asiakasta), Espoon (noin 700 asiakasta) ja Tampereen (noin 550 asiakasta) terveysneuvontapisteissä.

Huumehoitojaksojen määrä kasvoi 7 %:lla edellisestä vuodesta

Vuonna 2009 terveydenhuollon vuodeosastoilla rekisteröitiin 7 117 huumehoitojaksoa, joissa huumesairaus oli päädiagnoosina ja
10 044 hoitojaksoa,joissa huumesairaus oli pää- tai sivudiagnoosina.

Huumehoitojaksojen määrä kasvoi lähes 7 %:a edelliseen vuoteen verrattuna. Huumausaine- ja lääkeainemyrkytysten hoitojaksot kasvoivat edelleen voimakkaasti. Huumausaineisiin liittyvien myrkytysten hoitojaksot kasvoivat 36 %:a ja uni- ja rauhoittaviin lääkeaineisiin liittyvä myrkytysten hoito kasvoi noin 34 %:a edelliseen vuoteen verrattuna. Valtaosa hoidetuista oli alle 35-vuotiaita.

C-hepatiittitartunnat vähentyneet

Tartuntataudeista etenkin C-hepatiitti liittyy useimmiten pistämällä tapahtuvaan huumausaineiden käyttöön. Vuosittain todettujen uusien C-hepatiittitartuntojen määrä on kuitenkin viime vuosien aikana vähentynyt. Vuonna 2009 uusia tartuntoja oli ennakkotietojen mukaan kaikkiaan 1 061 tapausta.

Huumeidenkäyttäjine HIV-epidemia saatiin taltutettua 2000-luvulla

Huumeiden pistoskäyttövälitteisten tartuntojen määrä on ollut laskussa koko 2000-luvun. Vuonna 2009 uusista HIV-tartunnoista 6 %:a johtui huumeiden pistoskäytöstä, kun vuonna 1999 osuus oli yli puolet. (THL:n tartuntatautirekisteri.)

Huumekuolemat lisääntyneet

Viime vuosina sekä huumausainelöydösten määrä että kuolinsyyrekisterin mukaiset huumekuolemat (169 vuonna 2008) ovat lisääntyneet. Huumausainelöydöksiä tehtiin 244 kuolemantapauksessa vuonna 2008. Peruskuolemansyynä oli myrkytys noin puolessa kuolemantapauksista.

Päihdetarkoituksessa käytetty buprenorfiini on myrkytyskuolemissa tärkein löydös noin joka kolmannessa tapauksessa. Heroiini- ja kokaiinimyrkytyskuolemat ovat edelleen harvinaisia. (Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos.)

Huumausainerikokset kasvaneet

Vuonna 2009 poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä kasvoi. Poliisin tietoon tuli 17 454 huumausainerikosta, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 15 482. Huumausainerikoksista 64 %:a oli huumausaineen käyttörikoksia ja 31 %:a huumausainerikoksia. Törkeiden huumausainerikosten osuus oli 4 %:a kaikista huumausainerikoksista. Suomen huumausainemarkkinoilla esiintyy erityisesti
kannabistuotteita, synteettisistä huumausaineista amfetamiinia ja ekstaasia, buprenorfiinia sekä bentsodiatsepiinilääkevalmisteita.

Väkivaltarikollisuus

Väkivaltarikollisuus on edelleen paljon yleisempää alkoholin kuin huumeiden vaikutuksen alaisena. Vuonna 2009 kaikista pahoinpitelyrikoksista (pahoinpitely, lievä pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely) 59 %:a tehtiin alkoholin vaikutuksen alaisena ja 0,4 %:a tehtiin muiden päihteiden, lähinnä huumausaineen, vaikutuksen alaisena ja 1 % alkoholin ja huumeiden yhteisvaikutuksen alaisena.

Tieliikennerikokset

Vuonna 2009 huumaantuneena ajaneiden (3 073) ja sekakäyttötapausten (769) määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Vuonna 2009 kaikista rattijuopumuksista alkoholitapauksia oli 83 %:a, huumetapauksia 14 %:a ja sekakäyttötapauksia 3 %:a.

Huumehaittakustannukset

Vuonna 2008 huumausaineiden ja lääkeaineiden väärinkäyttö aiheutti noin 0,2-0,3 miljardin euron välittömät haittakustannukset ja 0,5-1,2 miljardin euron välilliset haittakustannukset.Vuoteen 2007 verrattuna välittömät kustannukset kasvoivat lähes 8 %:a

Välittömistä kustannuksista reilu kolmannes aiheutui sosiaalitoimen menoista ja neljännes yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta.

Terveydenhuoltokulujen osuus kustannuksista oli noin 15 %:a. Välilliset haittakustannukset kasvoivat vuoteen 2007 verrattuna noin
8 %:a . Kasvu johtui sekä huumeisiin liittyvien kuolemien että huume-ehtoisten sairauspäivien määrän lisääntymisestä.