Haitat ja riippuvuus ovat kaksi erillistä päihteiden käyttöön liittyvää ulottuvuutta. Perinnölliset tekijät eivät näytä vaikuttavan nuorten päihteiden käytön aloittamiseen, mutta niillä on merkitystä etenkin päihteiden käytön jatkumiseen ja riippuvuuden kehittymiseen.

Perintötekijät altistavat jatkamaan päihteidenkäyttöä

Nuori, jolla on päihderiippuvuuden kehittymiselle altistavat perintötekijät,on taipuvaisempi jatkamaan päihteiden käyttöä ja kokeilemaan erilaisia päihteitä. Hänen päihteiden käyttönsä kehittyy todennäköisemmin ja nopeammin riippuvuudeksi kuin henkilöillä, joilla altistavia perintötekijöitä ei ole.Varhaiseen päihteidenkäytön aloittamiseen vaikuttavat ensisijaisesti sosiaaliset tekijät ja alkoholin helppo saatavuus. Perheellä on tärkeä merkitys. (Kaprio 2000; Terveyssanomat 3/2005)

Varhainen alkoholinkäyttö vaikuttaa myöhempään päihdekäyttäytymiseen

Alkoholinkäytön aikaisen aloittamisen on huomattu vaikuttavan keskeisesti päihdekäyttäytymiseen myöhemmällä iällä. Kun varhaisnuori alkaa käyttää alkoholia, hän omaksuu samalla elämäntapaa, johon kuuluu alkoholin käyttö. Alkoholinkäytöstä voi kehittyä tapa, joka vie aikaa esimerkiksi harrastuksilta. Myös kotioloissa varhaisnuorelle tarjottu alkoholi alentaa nuorten kynnystä käyttää alkoholia keskenäänkin. (Pulkkinen & Pitkänen 2002.)

Mitä nuorempana altistutaan, sitä suurempi riski riippuvuuteen

Varhainen alkoholin käyttö ennustaa tutkimusten mukaan myöhempää alkoholiriippuvuutta. Mitä nuorempana päihteille altistutaan, sitä suurempi on päihderiippuvuuden riski. Nuorten päihteiden käytön aloittamiseen vaikuttavat ennen kaikkea ulkoiset tekijät, kuten ystäväpiiri. (Marttunen & Kiianmaa 2003.)

Psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen riippuvuus

Riippuvuus päihteisiin voi syntyä monella tavalla. Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen, ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman päihdettä. Sosiaalinen riippuvuus liittyy päihteen käyttötilanteisiin tai päihteen käytön sosiaaliseen merkitykseen: nuori voi käyttää päihdettä kaveripiirin hyväksynnän tai ryhmän yhteenkuuluvuuden tunteen vuoksi.

Fyysisessä riippuvuudessa elimistö reagoi päihteen puuttumiseen jo vieroitusoirein. Vieroitusoireita ovat mm. pahoinvointi, vapina, kouristukset ja hermostuneisuus. (Aalto-Setälä ym. 2003.)

Mielihyvämuisti tallentaa varhaisenkin päihteidenkäytön

Nuoret aivot voivat näin ollen tehokkaasti oppia myös päihteidenkäyttöä, jos niin annetaan tapahtua. Päihderiippuvuus kehittyy nuorilla aikuisia helpommin, mikä johtuu ns. addiktio- eli mielihyvämuistin herkkyydestä murrosiässä. Puberteetissa aivojen otsalohkot kehittyvät toiminnallisesti hyvin paljon. Aivot on ohjelmoitu tässä kehitysvaiheessa oppimaan uudessa ympäristössä selviytymiselle keskeisiä taipumuksia ja taitoja.

Koska mielihyväjärjestelmä on ollut erittäin merkityksellinen lajin säilymisellemme, on siihen liittyvä oppimisjärjestelmä ja muisti hyvin tehokas. Jo hyvin varhaisista mielihyvän kokemuksista syntyy läpi elämän kestävä muisti, jota on nimitetty ns. addiktiomuistiksi eli mielihyvämuistiksi.

Varhaiset päihdekokemukset säilyvät pitkään muistissa

Varhaiset päihdemuistikokemukset saattavat siis säilyä läpi elämän, varsinkin jos ne muodostuvat aivojen oppimiseen suuntautuneena aikana, eli 9-25-vuotiaana. Näin ollen jokainen päihteidenkäytön aloitusikää siirtävä vuosi on voitto nuoren kehittyvien aivojen päihdealtistumisen estämisessä. (Kemppinen 2004.)