Vuonna 2009 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli asukaslukuun suhteutettuna 10,2 litraa. Vuonna 2008 luku oli 10,4 litraa eli alkoholin kokonaiskulutus väheni noin 2 %:a.

Alkoholijuomien tilastoitu kulutus väheni vuonna 2009

Vuonna 2009 alkoholijuomien tilastoitu kulutus väheni 1,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Asukasta kohti laskettu alkoholin tilastoitu kulutus oli 8,3 litraa eli 0,2 litraa edellisvuotta pienempi. Tilastoidun alkoholin kulutuksen väheneminen heijastaa sekä alkoholijuomien hintojen että alkoholijuomien tilastoimattoman kulutuksen kasvua.

Mietojen viinien ja long drink -juominen kulutus lisääntyi

Väkevien alkoholijuomien kulutus väheni 7,2 %:a, väkevien viinien kulutus 3,2 %.a ja siiderien kulutus 9,8 %:a vuoteen 2008 verrattuna. Oluen kulutus väheni 1,1 %:a. Mietojen viinien kulutus lisääntyi  1 %:lla ja long drink -juomien 1,1 %:lla.

Väkevien alkoholijuomien osuus tilastoidusta kulutuksesta oli 24,9 %:a ja se väheni 1,3 %:a. Oluen osuus nousi hieman ja oli 45,6 %:a. Myös mietojen viinien osuus nousi hieman ja oli 16,9 %:a. Siiderien ja long drink -juomien osuudet olivat 5,5 ja 5,4 %:a. Väkevien viinien osuus oli 1,7 %:a.

Anniskelukulutus jatkoi vähenemistään

Vähittäiskulutuksen osuus tilastoidusta kulutuksesta nousi vuonna 2009 hieman edellisvuodesta ja oli 86,0 %:a. Vuonna 2009 alkoholin anniskelukulutus laski 6,7 %:a edellisvuodesta.

Vuonna 2009 anniskeluravintoloissa kulutus oli 1,17 litraa asukasta kohden. Vuodesta 1997 anniskelukulutus on vähentynyt 32 %:a ja sen osuus alkoholin tilastoidusta kulutuksesta on pudonnut 25,8 %:sta 14,0 %:iin.

Matkustajatuonti suurin tilastoimattoman kulutuksen osa

Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen osuus oli 19 %:a, nousua edellisvuodesta 1 %. Matkustajatuonti kattoi 76 %:a tilastoimattomasta kulutuksesta. Ulkomailla kulutetun alkoholin osuus oli noin 17 %.a.

Kotiviinin ja kotioluen valmistus on vähentynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 2009 se pysyi edelleen alhaisella tasolla. Suomalaisten ulkomailla kuluttaman alkoholin määrä on arvioitu pysyneen ennallaan.

90 %:a suomalaisista juonut alkoholin kuluneena vuonna

Juomatapatutkimuksella kerätään tietoa suomalaisten alkoholin käytöstä ja käytön seurauksista sekä alkoholiin liittyvistä asenteista. Viimeisimmän, vuonna 2008 toteutetun tutkimuksen mukaan 90 %:a suomalaisista on juonut alkoholia viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.

Alkoholin käyttökertojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla. Useammin kuin kerran viikossa juovien miesten määrä on kasvanut 8 %:a ja naisten 14 %:a verrattuna 2000-luvun alkuun.

Nuorten raitistumiskehitys pysähtynyt

Viimeisimmän vuoden 2009 nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 2000-luvun alun myönteinen kehitys (humalajuomisen vähentyminen ja raittiiden nuorten osuuden kasvu) on pysähtynyt. Vuonna 2009 raittiiden 12-18-vuotiaiden osuuden kasvu pysähtyi kaikissa ikäryhmissä sekä tytöillä että pojilla. 12-vuotiaista tytöistä ja pojista 91 % ilmoitti olevansa raittiita.

Raittiiden osuus vähenee iän myötä, 18-vuotiaista alle 10 % oli täysin raittiita. Lähes puolet 14-18-vuotiasta käyttää alkoholia vähintään kerran kuukaudessa. Kuukausittain tosi humalaan itsensä juo 22 %:a 14-18-vuotiaista pojista ja 21 %:a tytöistä.

18-vuotiailla, etenkin tytöillä itsensä tosi humalaan juovien osuus oli koko kolmikymmenvuotisen tutkimusjakson korkein.