© THL 2012 - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | PL 30, 00271 Helsinki | puhelin 029 524 6000 | Palaute | Tietoa sivustosta
Vuoden 2008 Juomatapatutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa rahapelaamisesta ja rahapeliongelmista. 79 prosenttia vastaajista oli pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Näistä vastaajista 29 prosenttia oli nauttinut alkoholia tai muita päihteitä pelaamisen yhteydessä. Viidesosa oli pelannut päihtyneenä.
Suurella osalla vastaajista (67 %) ei ollut ongelmalliseen pelaamiseen liittyviä kokemuksia eikä rahapelaamisesta ollut aiheutunut haitallisia seurauksia. Viidesosa vastaajista ei ollut pelannut lainkaan viimeisen vuoden aikana. Naisista 26 prosenttia ja miehistä 15 prosenttia kuului tähän ryhmään.
8 prosenttia vastaajista ilmoitti jonkinasteisesta rahapeliongelmasta tai sen riskistä sekä silloin tällöin tai useasti tapahtuvasta humalajuomisesta. Väestötasolla tämä koskee noin 200 000- 300 000 suomalaista. Lisäksi 3 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensä huumeita kuluneen vuoden aikana ja kertoi humalajuomisesta ja/tai riski- tai ongelmapelaamisesta.
Miesten osuus korostuu niiden joukossa, joilla esiintyy sekä runsasta alkoholin käyttöä että rahapeliongelmia ja huumeiden käyttöä. Tässä joukossa on myös naimattomia enemmän ja nuorten osuus on suuri. Taloudellisia ongelmia oli kaikissa niissä ryhmissä, joilla oli rahapeliongelmia, huumeiden käyttöä ja runsaampaa alkoholin kulutusta.
Runsaan alkoholinkäytön, ongelmapelaamisen ja huumeidenkäytön päällekkäisyys koskee yhtä prosenttia väestöstä. Väestötasolla tämä merkitsee noin 25 000–35 000 henkilöä. Ongelmien päällekkäisyydestä kärsivät usein naimattomat miehet, joille työttömyys ja taloudelliset vaikeudet ovat tuttuja. Hoitopalveluissa tulee ottaa huomioon, että alkoholiongelmaisella, ongelmapelaajalla tai huumeidenkäyttäjällä voi olla päällekkäisiä ongelmia. Tällöin asiakas tarvitsee hoitopalveluja moniongelmaisena.
Eniten huumeidenkäyttöä esiintyi alkoholin suurkuluttajien joukossa. Heistä noin kolmasosa oli kokeillut laittomia huumeita. Joka kymmenes oli käyttänyt huumeita vuoden sisällä ja joka kahdeskymmenes kuukauden sisällä.
Huumeiden käyttö oli huomattavasti tavallisempaa usein humalaan juovien keskuudessa kuin silloin tällöin humalaan juovien joukossa. Liki 80 prosenttia joskus kannabista käyttäneistä ja 77 prosenttia viimeisen vuoden aikana kannabista käyttäneistä kertoi ainakin joskus käyttäneensä alkoholia samanaikaisesti.
Raittiiden ja alkoholia kohtuullisesti käyttävien ryhmissä huumeiden käyttö oli harvinaista.
Alhaisen riskitason pelaajia oli 8 prosenttia vastaajista. Miehistä joka kymmenes ja naisista 5 prosenttia luokittui tähän ryhmään. Kohtalaisen riskitason pelaajia oli aineistossa 3 prosenttia. Tässä joukossa miehiä oli 4 prosenttia ja naisia alle 2 prosenttia. Aineistossa oli prosentin verran ongelmapelaajia miehet ja naiset mukaan lukien.
Riski- ja ongelmapelaaminen oli tavallisinta alle 30-vuotiaiden joukossa, joilla ongelmalliseen pelaamiseen yhdistyi usein runsas päihteiden käyttö. Riski- ja ongelmapelaajat ovat tyypillisesti nuoria, naimattomia miehiä, monet opiskelijoita ja useilla on taloudellisia ongelmia.
Niiden riski- ja ongelmapelaajien joukossa, jotka eivät käyttäneet päihteitä tai käyttivät alkoholia kohtuullisesti, on myös yli 50-vuotiaita ja eläkeläisiä. Jonkin asteisia riski- tai ongelmapelaajia oli kaikkiaan aineistossa 12 prosenttia.
Riski- ja ongelmapelaajat pelasivat mieluiten raha-automaattipelejä tai vedonlyöntiä. He myös suosivat useita eri rahapelejä (muun muassa kasino- tai pöytäpelit, ruletti, yksityinen vedonlyönti, korttipelit, nettipokeri).
4-5 prosenttia vastaajista kertoi yrityksistä voittaa rahat takaisin, rahapelaamisesta tai sen seurauksista aiheutuneesta syyllisyydestä, rahapelaamisen arvostelusta ja pelipanosten kasvattamisesta saman jännityksen tunteen saavuttamiseksi kuin aiemmin.
Rahapelaaminen vaikuttaa pelaajien terveyteen, läheisten suhtautumiseen, talouteen ja syyllisyyden tunteen muodostumiseen.
Humalajuominen ja alkoholin suurkulutus lisäävät ongelmapelaamisen riskiä
Usein humalaan juovien ja suurkuluttajien joukossa pelaamattomia oli vain kymmenesosa. Humalajuominen ja alkoholin suurkulutus nostavat ongelmapelaamisen riskiä.
Huumeiden käyttö on tavallisinta eniten pelaavien keskuudessa. Huumeiden käyttö oli vähäisintä niillä, joille pelaaminen ei ollut ongelmallista tai jotka eivät olleet pelanneet kuluneen vuoden aikana.
Kohtalaisen riskitason pelaajista ja ongelmapelaajista kolmasosa ilmoitti käyttäneensä huumeita joskus elämässään. Joka kymmenes heistä oli käyttänyt huumeita viimeksi kuluneen vuoden aikana ja joka kahdeskymmenes viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Alhaisen riskitason pelaajien vuoden aikainen huumeidenkäyttö oli lähellä kohtalaisen riskitason pelaajien ja ongelmapelaajien yhdistetyn ryhmän käyttöä.
Kaikissa alkoholia käyttävien ryhmissä runsas enemmistö kuului ongelmattomiin pelaajiin. Väestöstä 86 prosenttia riippumatta alkoholin käytöstä ei pelaa ongelmallisesti eikä käytä huumeita. Niiden raittiiden ja kaikkien alkoholinkäyttäjien ryhmissä, joissa ei esiinny rahapeliongelmia, pelattiin mieluiten Lottoa ja Veikkauksen arvontapelejä.
Alkoholinkäytön, rahapelaamisen ja huumeidenkäytön välisiä yhteyksiä on tutkittu vasta vähän. Alkoholin ja huumeiden päällekkäiskäyttöä selittävät tutkimukset osoittavat eri tavoin, että yhteys näiden päihteiden välillä on ilmeinen.
Monilla päihdeasiakkailla on myös rahapeliongelmia. Pelaamisen aiheuttamaan pahaan oloon etsitään ratkaisua alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä.
Juomatapoja, huumeidenkäyttöä ja rahapelitottumuksia olisi tarpeen tarkastella nykyistä eritellymmin. Laadullinen tutkimus alkoholinkäytön, rahapelaamisen ja huumeidenkäytön päällekkäisyyksistä ja keskinäissuhteista olisi erityisen toivottavaa.
Kirjoittajat:
Pekka Hakkarainen (VTT, osastojohtaja, THL)
Johanna Järvinen-Tassopoulos (VTT, erikoistutkija, THL)
Leena Metso (FK, erikoistutkija, THL)
Verkkoartikkeli perustuu Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (pdf) -julkaisun lukuun 20. Miten alkoholinkäyttö, rahapelaaminen ja huumeidenkäyttö kytkeytyvät toisiinsa?
Suomi juo -julkaisu
Verkkoaineisto perustuu julkaisuun:
Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset
1968-2008 (pdf) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Teema 8/2010.
Julkaisusta löytyy artikkeleita havainnollistavia graafeja, taulukoita ja tarkka lähdeluettelo