Väestöryhmien välillä on sukupuolen, siviilisäädyn, asuinalueen ja äidinkielen mukaisia eroja terveydessä. Naiset elävät keskimäärin lähes 7 vuotta pitempään kuin miehet. Naimisissa olevat ovat terveempiä kuin muut. Länsirannikolla eletään pitempään kuin Koillis-Suomessa, ja ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset.

Erityisen suuria terveyserot ovat sosiekonomisten ryhmien välillä. Toimihenkilöt ovat terveempiä kuin työntekijät ja työssäkäyvät terveempiä kuin työttömät. Hyvätuloiset ja eniten koulutusta saaneet ovat terveempiä kuin pienituloiset ja pelkän perusasteen koulutuksen saaneet.

Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan?

Sosioekonomiset terveyserot ovat sosiaalisen aseman mukaisia systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa. Esimerkiksi 35-vuotias työntekijämies elää keskimäärin 74-vuotiaaksi, kun johtavassa asemassa oleva mies elää 80-vuotiaaksi. Naisilla vastaava elinajanodotteen ero on runsaat kolme vuotta.

Kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen

Martikainen P ym. 2001

Eriarvoisuus tarkoittaa terveyden tasa-arvon näkökulmasta sellaista erilaisuutta, jota voidaan pitää epäoikeudenmukaisena ja myös vältettävissä olevana. Kyse ei siis ole kaikesta terveyden vaihtelusta, jota ihmisten ja väestöryhmien välillä esiintyy, vaan eroista, joihin yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat selvästi ja joiden syntyä ei voida pitää yksiselitteisesti ihmisten vapaan valinnan tuloksina.

Terveyserot läpäisevät koko sosiaalisen hierarkian

• Keskimääräinen terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman myötä
• Kyse ei ole vain parhaimman ja heikoimman ryhmän välisestä erosta

Sosiaalis-ympäristöllinen lähestymispapa terveyteen

Labonte 1991. Epätasa-arvoisuus terveydessä Toronton kaupungissa

Terveyserojen taustatekijöitä

Rakenteellinen eriarvoisuus eli yhteiskunnan rakenteista johtuva epätasa-arvo on erojen kasvualusta.

• Rakenteellisilla tekijöillä tarkoitetaan elinoloihin vaikuttavia tekijöitä, kuten tulonjakoa, varallisuuden jakautumista, työelämän rakenteita, koulutusjärjestelmää, terveydenhuolto-järjestelmää ja asumisoloja.
• Rakenteellisten tekijöiden vaikutus ilmenee koko elämänkaaren ajan alkaen lapsuudesta jatkuen työelämän ajan eläkeikään asti.

Rakenteellisten tekijöiden lisäksi terveyseroihin vaikuttavat mm.

• Eriarvoisuus terveyspalvelujen saannissa
• Elintapaerot eli erot esimerkiksi alkoholinkäytössä, tupakoinnissa, ruokavaliossa ja liikunnassa. Elintapoihin vaikuttavat suuresti taloudelliset mahdollisuudet, arjen kulttuuri, kuten perinteet, muoti, arvot, normit, sekä mainonta ja markkinat. Toisin sanoen elintapojakaan ei voi pitää pelkästään ihmisen vapaan valinnan tuloksena eikä näin ollen yksinomaan yksilön vastuulla.

Lähteet

Koskinen S, Teperi J (toim.) (1999) Väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen. Stakes.

Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30:1397−1405