”Kai se on sit pakko alkaa miettimään tervellisyyttä ruoan kans ku on niinku tosi vanha. Niinku jotai kolkyt tai nelkyt” – varusmies 19v

Vaikka suurin osa nuorista kertoo pitävänsä terveellisiä elämäntapoja tärkeinä, ei terveys ole päällimmäisenä nuorison mielessä ruokaillessa. Vain harva suomalainen lapsi tai nuori syö ravitsemussuositusten mukaisesti ja yhä useampi lapsi tai nuori on terveysriskissä painonsa vuoksi.

Aikuinen voi vaikuttaa ruokailun merkitykseen

Epäterveelliset ruokailutottumukset vaikuttavat paitsi painoon ja terveyteen niin myös jaksamiseen arjessa. Ruokailutottumukset opitaan paljolti kotoa ja myöhemmin myös kavereilta. Parhaimmillaan perheiden, lasten ja nuorten parissa työskentelevät aikuiset voivat parantaa ruoan merkitystä arjessa.
Lasten ja nuorten ruokailusta (THL)

Kohtaamisia uupuneiden vanhempien kanssa

Neuvolassa ja terveydenhuollossa kuullaan usein vanhempien väsyneitä kommentteja. ”Kiireessä ei kerkeä laittamaan kunnon ruokaa.” ”Kun se ei vain syö.” Suurin osa vanhemmista tuntee ruokaympyrän ja tietävät myös että yhteiset ja säännölliset ruokahetket ovat oppikirjan tarjoama oikea ratkaisu. Miten siis motivoida jo valmiiksi syyllisyydentuntoisia vanhempia pitämään yhteistä säännöllistä ja terveellistä ruokailurytmiä arjen kaaoksessa?

Yhdessä perheen kanssa sopivien keinojen löytäminen

Yksi keino on voimaannuttaa vanhemmat pohtimaan perheen tilannetta ja ottamaan siitä vastuu syyllistämättä. Avoin kysymys, kuten: ”Mitä ajattelet perheenne ruokailutottumuksista?” avaa kanavan asiakkaan kuuntelemiselle. Ammattilaisen tehtäväksi jää kuunnella, osoittaa tukea ja empatiaa. Samalla voi korostaa hyviä puolia, vastata asiakkaan kysymyksiin, sekä auttaa häntä havaitsemaan nykytilan ja tavoitetilan eron. Kuuntelemalla asiakasta löytää parhaat keinot asiakkaan pystyvyyden tunteen tukemiseen ja perheelle sopivien keinojen löytämiseen.
Motivational interviewing (motivoivasta haastattelusta englanniksi)

Muutokset ja tavoitteet voivat olla pieniä. Pääasia, että ne ovat sellaisia, jotka perhe kokee omakseen. Esimerkiksi: lapset tutkitusti napostelevat tv:n ääressä enemmän kuin ruokapöydässä. Voisiko naposteltavia korvata terveellisillä tuotteilla? Asiakasta voi auttaa pohtimaan konkreettisesti mitä, missä ja miten muutoksen voisi toteuttaa perheelle sopivalla tavalla.

Aikuisen tarve päiväkodissa, alakoulussa ja nuorten keskuudessa

Aikuiset mahdollistavat hyvän ruokailun paitsi kotona niin myös päiväkodeissa ja kouluissa. Kokemukset osoittavat, että yhteiset pelisäännöt, aikuisen ohjaus ja läsnäolo ruokailutilanteessa rauhoittavat, myös yläkoululaisia. Kaikkein parasta olisi jos aikuiset söisivät lasten kanssa yhdessä.

Kasvikset vaikuttavat positiivisesti

Tutkimukset osoittavat, että kouluruoan ja välipalan merkitystä kouluissa ei voida korostaa liikaa. Hyvä kouluruoka auttaa lapsia suoriutumaan paremmin kongnitiivisistä tehtävistä. Näyttöä on myös siitä, että jos lapset ja nuoret vain saadaan syömään kasviksia epäterveellinen napostelu vähenee. Koulut voivat yksinkertaisesti kieltää karkin, energiajuomien ja limsojen käytön koulupäivän aikana.

Yksinkertaisilla keinoilla tuloksiin

Järkipalaa -hankkeessa saatiin positiivisia kokemuksia varsin yksikertaisin keinoin kuten varmistamalla, että oppilailla on riittävästi aikaa ruokailuun,  panostamalla ruokalan viihtyvyyteen ja poistamalla epäterveelliset välipala-automaatit. Parhaimmillaan hyvät toimintatavat kouluissa näkyvät paitsi lasten terveydessä niin myös koulun työrauhassa!

Toimintamalleja sekä tukea toiminnan kehittämiseen (Järkipalaa -hanke)

Toimintatapoja kouluaikaisen ruokailun kehittämiseen sekä ravitsemuskasvatusmateriaaleja opetustyöhön (Järkipalaa -hanke)