Syömään oppiminen ja ruoasta nauttiminen on taito siinä missä muutkin lapsen omaksumat ja oppimat asiat. Lapselle ominainen tapa elää ja olla tässä maailmassa on tutkia, leikkiä, liikkua, ihmetellä ja – aistia! Jos hyödynnämme noita lapsen omasta kiinnostuksesta nousevia oppimisen keinoja ruokailussa ja syömisessä, antaa Sapere-menetelmä siihen oivallisia ja ennen kaikkea iloisia ja innostavia työkaluja.

Käy vauvasta vaariin

Sapere-menetelmä on lasten ruokakasvatusta tukeva pedagoginen työkalu, jota voi hyödyntää niin päivähoidossa kuin kotonakin koko perheen kanssa. Sapere-ruokakasvatusmenetelmä sopii kaikenikäisille ja sitä onkin käytetty niin kouluikäisten lasten kuin aikuisten, ikääntyvien ja esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten parissa.

Saperen juuret

Sapere on latinankielinen sana ja tarkoittaa ’olla rohkea’, ’uskaltaa’ tai ’olla viisas’. Menetelmän juuret ovat Ranskassa, jossa etnologi ja kemisti Jacques Puisais kehitti sen 9-12 -vuotiaille lapsille.  Sapere-menetelmää alettiin kokeilemaan ja kehittämään pienten lasten ruokakasvatuksessa Jyväskylän kaupungin päivähoidossa Salapoliisi Sapere ja KoeKeittiö  -hankkeessa vuosina 2004–2005. Varhaiskasvatuksen alueella voidaankin puhua enemmän alkuperäisen Sapere-menetelmän sovelluksesta päivähoitoon ja pienten lasten ruokakasvatukseen. 

Taustalla huoli lasten ruokatottumuksista

Saperemenetelmän kehittämistyön taustalla oli huoli lasten ravitsemuksesta, syömisestä ja ruokatottumuksista. Lasten ruokailutottumukset urautuvat jo varhaislapsuudesta lähtien, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että hedelmien tai makeiden ruokien kulutuksen määrän on havaittu liittyvän lasten perhetaustaan. Lasten ruokatottumusten muutos näkyy lisäksi mm. makeiden mehujen ja makeisten käytön lisääntymisenä sekä siinä, että kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään niukasti. Perheiden ja lasten suhde syömiseen on muuttunut ja monimuotoisia syömisen pulmia esiintyy sekä päivähoidossa että kouluissa.

Saperessa tutkitaan, leikitään ja koetaan yhdessä

Sapere rohkaisee lapsia uteliaisuuden, ihmettelyn, leikin sekä yhteisen kokemisen kautta matkailemaan ruokamaailmaan sallivasti ja ruokailoa etsien. Samalla se osallistaa lasta tekemisen ja tutkimisen kautta oppimaan uutta ohjaamalla häntä havainnoimaan ja ilmaisemaan omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan ruoasta.

Sapere rohkaisee käyttämään kaikkia aisteja

Saperessa uskotaan siihen, että lapsi voi rohkaistua oppimaan ja nauttimaan ruokamaailman tarjoamista monipuolisista mahdollisuuksista.  Sapere antaa lapsille mahdollisuuden tutustua ruoka-aineisiin, ruokiin ja ruoan alkuperään aistiensa ja aistikokemustensa kautta.

Sapere rohkaisee käyttämään uusia ilmaisuja

Saperemenetelmä korostaa aistikokemusten ja aistioppimisen merkitystä. Erittäin tärkeää on myös oppia löytämään sanoja ja ilmaisuja omille sekä yhteisille aistikokemuksille. Tutut kommentit  ”pahaa”, ”hyvää” tai ”yäk, ”en tykkää!” saavat rinnalleen uusia ilmaisuja kuten ”tämä oli aika hapanta minulle”  tai ”juuri sopivan makeaa”.

Saperella on myönteisiä vaikutuksia ruokakasvatukseen

Saperen on havaittu innostavan ja rohkaisevan lapsia tutkimaan, ilmaisemaan, kokeilemaan ja iloitsemaan ruokamaailmasta aistikokemusten ja yhteisen tekemisen kautta. Lasten kiinnostus ruoan tekemiseen on lisääntynyt ja samalla he ovat oppineet syömään kasviksia, marjoja ja hedelmiä paremmin. Lisäksi lapsille tyypillinen uusien ruoka-aineiden vieroksuminen on vähentynyt ja heistä tullut rohkeampia maistajia.

Työntekijät ovat ilmaisseet Sapere-menetelmän tuovan iloa ja helpotusta päivähoidon ruokailutilanteisiin ja varsinkin valikoivien lasten ruokailuun. Menetelmä koetaan käytännönläheisenä eikä sen oppiminen vaadi pitkällistä kouluttautumista. Saperen myötä myös päivähoidon ruokakasvatus on saanut uusia näkökulmia ja pedagogista ajattelua. Siitä on tullut samalla lapsilähtöisempää ja tiedostetumpaa toimintaa.  

Saperemenetelmä leviää kehittämishankkeena

Sapere-menetelmän soveltaminen varhaiskasvatukseen ja lasten ruokakasvatuksen kehittämistyö on levinnyt tähän saakka lähinnä hanketoiminnan kautta eri puolille Suomea. Hanketyöhön ovat sitoutuneet kuntien koko päivähoito kokonaisuudessaan tai sitten tietyt päiväkodit ja perhepäivähoitajat Keski-Suomesta, Turusta, Joensuusta, Uudestakaupungista, Kouvolasta sekä Pirkanmaan alueelta. Hanketoimintaa hallinnoi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.

Aila Koistinen
hankekoordinaattori, lastentarhanopettaja
Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke

Lisätietoa menetelmästä

Koistinen, Aila ja Ruhanen, Leena (toim.) (2009) Aistien avulla ruokamaailmaan. Sapere -menetelmä päivähoidon ravitsemus ja ruokakasvatuksen tukena. Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen raportteja 1/2009.

www.sapere.fi

Yhteystiedot

Arja Lyytikäinen
hankejohtaja, ravitsemussuunnittelija
Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri
p. (014) 269 3690 tai 040 580 3501

Aila Koistinen
hankekoordinaattori, lastentarhanopettaja
Jyväskylän kaupunki,
p. 040 731 7654