Tällä sivulla on kuvattuna prosessi, kuinka tulisi toimia synnytyksen jälkeisen masennuksen kanssa. Hoitopolun voi tulostaa kohdasta "masentuneen äidin hoitopolku".

Mitä on synnytyksen jälkeinen masennus?

Synnytyksen jälkeen äidin mieliala vaihtelee herkästi. Jos mieliala jää päiväkausiksi matalaksi tai mikään ei tunnu miltään tai itkettää jatkuvasti, voi olla kyse synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Silloin on tärkeää hakea apua. Synnytyksen jälkeistä masennusta esiintyy 10 -15 prosentilla kaikista synnyttäneistä. Synnytyksen jälkeistä herkistymistä eli Baby Bluesia esiintyy noin 80%:lla synnyttäneistä, se kestää päivän pari ja menee ohi itsestään.

Vanhemman masennus on riski lapsen masentumiselle ennen aikuisikää. Masennus vie vanhemmuudelta voimavaroja ja heikentää lapsen ja vanhemman välisen turvallisen kiintymyssuhteen kehittymistä. Tämä puolestaan altistaa lapsen erilaisille stressi- ja traumakokemuksille, joiden on todettu olevan yhteydessä muutoksiin aivojen toiminnassa. Stressillä on lasten ja nuorten kohdalla keskushermoston kehittymisen ja kasvun keskeneräisyydestä johtuen laaja-alaisia pitkäaikaisvaikutuksia. Lapsuus on aivojen rakenteiden ja hermoyhteyksien kannalta kriittistä aikaa.

Masentuneisiin äiteihin ja heidän lapsiinsa tulisi kiinnittää erityistä huomiota

Vanhemman masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito palvelevat lapsen kehityksellisiä tarpeita sekä vähentävät riskiä lapsen myöhempään psyykkiseen ja fyysiseen oireiluun. Tutkimukset osoittavat, että jo raskaudenaikainen hoitamaton masennus ja ahdistuneisuus altistavat syntyvän lapsen myöhemmille käytös- ja tunne-elämän häiriöille. Jos masennusoireista kärsivä äiti pääsee ajoissa avun piiriin, voidaan masennus estää ja äidin vuorovaikutus vauvan kanssa paranee. Koko perhe alkaa voida paremmin, kun äidin masennusoireet helpottuvat. Äidin masennus koskettaa useita henkilöitä ja siksi juuri äitien masennus on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain. Matalan kynnyksen auttamiskeinoja tarvitaan neuvoloihin.

Mistä synnytyksen jälkeisen masennuksen voi tunnistaa?

Oireet

1. mielialan lasku
2. mielihyvän kokemisen vaikeus
3. unen häiriöt: nukahtamisvaikeudet, unettomuus, aamuyön heräily, liika nukkuminen
4. arvottomuudentunne ja itsesyytökset
5. saamattomuus ja toimintakyvyn lasku: kotityöt tai vauvan hoito tuntuvat ylivoimaisilta
6. itkuisuus ja ärtyisyys, pinna palaa helposti
7. avuttomuudentunne ja toivottomuus
8. itsetuhoiset ajatukset
9. Erityispiirteitä synnytyksen jälkeiseen masennukseen: oireet liittyvät usein perheeseen ja vauvaan. Äidillä voi olla voimakasta pelkoa siitä, että vauvalle tai jollekin läheiselle tapahtuu jotakin pahaa  tai hänellä on kielteisiä ajatuksia vauvasta tai vauva voi tuntua vaikeahoitoiselta ja itkuiselta, lähteminen vauvan kanssa kodin ulkopuolelle voi olla vaikeaa

Jos muutama edellämainituista oireista jatkuu yli kaksi viikkoa ja mieliala on selkeästi laskenut, voi olla kyseessä synnytyksen jälkeinen masennus.

Masentuneen äidin hoitopolku

Vantaan kaupungilla on käytössä masentuneen äidin hoitopolku raskaana oleville sekä synnyttäneille äideille. Voit tarvittaessa käyttää sitä mallina oman työn suunnittelussa.
Masentuneen äidin hoitopolku (pdf 92kt)

Huomioitava, että

• vaikuttaa koko perheeseen (huoli, avuttomuus, syyllisyys, kärsimättömyys)
• perhe tarvitsee informaatiota (ja voi olla mukana informoimassa hoitotahoja)
• puolison tuki on korvaamatonta (vauvan hoito, kodinhoito, henkinen tuki)
• puolison stressi (”Isän synnytyksen jälkeinen masennus”

Mitä työntekijä voi tehdä?

Hoitamattomana synnytyksen jälkeinen masennus kestää keskimäärin 7-12 kk. Paras hoito on ennaltaehkäisy. Hyvällä hoidolla synnytyksen jälkeisestä masennuksesta toipuu yleensä hyvin. Mitä aiemmin äiti pääsee avun piiriin, sitä parempi on ennuste.

• pyritään tunnistamaan synnytyksen jälkeinen masennus mahdollisimman varhain
• säännölliset EPDS (Edinburgh postnatal depression scale) -mielialaseulat tehdään kaikille synnyttäneille äideille neuvolassa
  Lue lisää
• neuvolan henkilökunnan osaamisen lisääminen masennusoireisen vanhemman kohtaamisessa
• hoitopolkujen luonti ja käyttöönotto kunnassa 
• psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuvan vahvistaminen neuvolassa
• erilaiset ryhmät esimerkiksi Vantaalla ”Iloa varhain” – ryhmät äideille ja vauvoille sekä raskaana oleville

Hoidettuna

• masennuksen kesto lyhenee  
• elämä helpottuu
• ikävät seuraukset  perheelle vähenevät
• uusiutumisriski pienenee

Synnytyksen jälkeistä masennusta voi ehkäistä itsehoidolla

• säännöllinen ruokailu ja lepo
• päivittäinen ulkoilu
• rentoutuminen
• aikaisemmin nautintoja tuottaneiden asioiden lisääminen
• sosiaalisten suhteiden lisääminen
• avun pyytäminen rohkeasti käytännön asioihin
• sellaisten asioiden tekeminen, joista nauttii yhdessä vauvan kanssa

Miten työntekijä voi ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta?

• ohjata edellä mainittuihin itsehoitomenetelmiin
• tarjota psykososiaalisia keinoja (esim. ryhmät)
• tunnistaa varhain: EPDS- mielialaseulan käyttö kaikille synnyttäneille äideille neuvolassa
• koota tarvittavan työntekijäverkoston

Valtaosa jää tunnistamatta ilman säännöllistä seulontaa

Tunnistamista vaikeuttaa

• myytit ja äitiyden idealisointi
  • väsymätön, onnellinen superäiti
  • vauva on elämän täyttymys
  • luonto ohjaa vauvan hoidossa

• on normaalia olla väsynyt ja ärtynyt
• äiti ei itse tunnista masennustaan
• leimautumisen pelko
• hoitojärjestelmästä johtuvat syyt 
  • osaamisen ja tiedon puute
  • oireiden vähätteleminen
  • avuttomuuden tunne – saanko ohjattua eteenpäin, toimiiko hoitoketju?
  • kieliongelmat

Lähteet

• Kumpuniemi, S. & Kuosmanen, L., Vuorilehto, M. 2009. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan neuvoloissa, Vantaa kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi ja Sateenvarjo-projekti.
• Kumpuniemi, S & Humaljoki, K, Vuorilehto, M.  12/2008. Esite: Avain synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen, itsehoitoon ja avun hakemiseen, Vantaan kaupunki ja Sateenvarjo-projekti.
• Innovaatioita terveyden edistämiseen mielenterveys- ja päihdetyössä -kokemuksia Pohjanmaa-hankkeesta, Sateenvarjo-projektista  ja Lapin mielenterveys- ja päihdetyön hankkeesta 2005-2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, Avauksia 5/2010 ss. 11-13.
• Kuosmanen, L & Vuorilehto M, Kumpuniemi, S, T. Melartin: Post-natal depression screening and treatment in maternity and child health clinics, Journa of Psychiatric and Mental Health Nursing, 2010, 554-557

Lisätietoja masennuksesta ja sen hoidosta

• Sateenvarjoprojekti (Vantaan kaupunki)
• Äidit irti synnytysmasennuksesta (Äimä ry)
• Mannerheiminlastensuojeluliitto (MLL)
• Väestöliitto 
• Terveyskirjasto 
• Depressiokoulu, Suomen Mielenterveysseura (Tarja Koffert & Katriina Kuusi)