Monialaisuutta ja moniammatillisuutta käytetään usein rinnakkaisina termeinä. Kasvun kumppaneissa käytetään termiä monialaisuus. Monialainen mielletään usein hallinnon- ja tieteenalat yhdistäväksi toiminnaksi kun taas moniammatillisuus ajatellaan monen eri alan ammattilaisen toiminnaksi. Monialaisuudessa ei niinkään viitata toimijoihin vaan itse toimintaan, kuten moniammatillisuudessa.

Usein monitasoisten asioiden ymmärtämiseen tarvitaan laajempaa näkemystä kuin mitä yksi ammattilainen voi antaa. Monialaisuus korostaa jaettua asiantuntijuutta. Tärkeää on muistaa, että ihmisen arki ei ole sektorijakoinen.

Monialaisuus on

• lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten näkökulmien yhteensovittamista asiakkaan asian tai tilanteen edistämiseksi
• työtoverien näkökulmien kuuntelemista sekä oman näkökulman tuomista toisten käyttöön
• työtoverin ammattitaidon, ymmärryksen ja oivalluskyvyn kunnioittamista ja arvostamista
• avoimena pysyvää dialogia, joka mahdollistaa uuden oivalluksen ja uusien etenemisteiden löytymisen
• ammatillisen osaamisen yhteensovittamista tarkasteltavan asian monipuoliseksi tutkimiseksi
• oman osaamisen, tiedon ja taidon jakamista toisten käyttöön tavalla, joka mahdollistaa osapuolten välisen dialogin ja syventää kaikkien osallisten yhteistä ymmärrystä
• yhdessä tekemisen, jakamisen ja oppimisen tila
• synnyttää parhaimmillaan yhteistä uutta ja luo tilan kohtaamiselle

Työn lähtökohtana on asiakas

Monialaisuudessa työn lähtökohtana asiakaslähtöisyys, tiedon ja eri näkökulmien kokoaminen yhteen, vuorovaikutustietoinen yhteistyö, rajojen ylitykset ja verkostojen huomioiminen sekä hyödyntäminen. Monialaiset yhteistyöverkostot ovat asiakkaan etu, koska niissä hänen asiansa tulee käsiteltyä laajasti. Näin löydetään asiakkaan tilannetta parhaiten tukevat toimintatavat. Monialaiset yhteistyörakenteet voivat olla jatkuvia tai tarpeen mukaan käynnistettäviä. Niiden avulla yhdistetään jo olemassa olevat tiedot asiakkaasta, luodaan yhteinen tavoite ja kannatellaan asiakasta hänen polkunsa vaikeimmissa vaiheissa.

Monialaisia tiimejä voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia: virallisia tiimejä, jotka ovat usein osana jotain tiettyä organisaatiota ja yhteistyöverkostoja, jotka koostuvat henkilöistä jotka tuottavat asiakkaalle samaan aikaan palveluita, sekä asiakastiimejä, jolla tarkoitetaan kaikkia niitä, jotka auttavat tiettyä asiakasta yhdessä vaiheessa prosessin kokonaisuutta.

Monialaisuus kasvattaa yksilön osaamista ja asiantuntijuutta

Monialainen yhteistyö vaatii tekijältään paljon, ennen kaikkea innostusta ja halua työskennellä monialaisesti. Monialaisessa yhteistyössä rakennetaan yhdessä yhteinen kokonaisnäkemys, ei tukeuduta ainoastaan yhden asiantuntijan näkemyksiin. Samalla yksilön oma osaaminen ja asiantuntijuus kasvaa. Yhteistyö onnistuu, kun jokainen on tietoinen omasta tehtävästään (työnjako) ja ottaa siitä kokonaisvaltaisen vastuun. Hyvät kuuntelu- ja ilmaisutaidot ovat tarpeen, jotta on mahdollista kunnioittaa muiden asiantuntijoiden mielipiteitä ja tuoda rohkeasti omat näkemykset esille. Tärkeää on kokonaisuuksien ymmärtäminen. Yhteenvetona voi sanoa, että toimivassa monialaisessa yhteistyössä yhdistyy eri osaajien vuorovaikutus, toimintaympäristö ja toimintaa ohjaavat arvot ja tavoitteet

Monialaisen yhteistyön aloittamisessa tulee ottaa huomioon selkeä työnjako ja niiden noudattaminen, yhteistyökumppaneiden etsiminen ja vastuunhenkilöiden sopiminen. Työntekijöiden motivaatiota lisää se, että he saavat olla mukana oman työnsä kehittämisessä. On tärkeää, että toiminta tukee osallistujien omia tavoitteita ja toimintatapoja. Toimivan monialaisen yhteistyön takaa hyvä verkostollinen koordinointi.

Monialaisuus tukee työntekijän omia ajatuksia

Monialaisuuden hyödyistä ja haasteista on tehty monia tutkimuksia. Monialaisia yhteistyöverkostoja on pidetty merkityksellisenä, vaikka niiden avulla pystyttäisiin auttamaan vain osaa lapsista ja nuorista. Monissa kunnissa on jo olemassa valmiita verkostoja, jotka helpottavat yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Kunnissa löytyy myös halua ja ammattitaitoa kehittää monialaista yhteistyötä. Monialaisessa yhteistyössä työntekijä saa ryhmässä toimivilta erialojen asiantuntijoilta tukea omille tulkinnoilleen ja lisäksi vastuu päätetyistä toimista kannetaan yhdessä.

Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Tätä lapsen kehitysprosessia tukee ja jatkaa varhaiskasvatus ja koulu/oppilaitos nivellettynä mielekkääksi lapsen kehitysprosessia tukevaksi jatkumoksi.

Monialaisuus neuvolan näkökulmasta

Neuvolan toiminnan tavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen perehtymällä ja vaikuttamalla odottavien äitien, lapsien ja lapsiperheiden elinolosuhteisiin sekä ympäristöön. Neuvolassa eri ammattilaiset keskustelevat yhdessä perheen kanssa auttaakseen heitä paremmin. Monialainen työryhmä on turvaverkko, jonka apua voi tarvittaessa käyttää helpommin kuin hakeutumalla muihin palveluihin.

Monialaisuus varhaiskasvatuksen näkökulmasta

Varhaiskasvatuksessa kasvattajayhteisön perustehtävä on lapsen hoitaminen, lapsen kasvun ja oppimisen tukeminen sekä suomalaisen yhteiskunnan keskeisten kulttuuriperinteiden siirtäminen sekä monikulttuurisuuden ymmärtämiseen ohjaaminen. Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus osana monialaista yhteistyötä rakentuu arjessa tapahtuvasta lapsen ja perheen kohtaamisesta, lapsen osallistamisesta vertaistoimintaan ja herkkyydestä kuunnella lapsen tarpeita. Kokonaisvaltaisuus ja jatkuvuus edellyttää perheen kaikkien alle kouluikäisten lasten huomiointia. Tarpeellinen apu suunnitellaan yhdessä, esimerkiksi kotikäynnit, pienryhmätoiminta tai vertaisryhmän tuen tarjoaminen.

Monialaisuus koulun ja oppilaitoksen näkökulmasta

Monialaisen oppilas- /opiskelijahuoltoryhmän toimintaan kuuluvat  hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kouluyhteisössä sekä mm. kiusaamisen ennalta ehkäisy. Monialaisuus on ennen kaikkea yhteistyötä. Eri toimijoiden yhteistyötä (opettajat, lasten huoltajat, koulun oppilashuoltoryhmä ja muu henkilökunta) suunnitellaan, miten lapsen/nuoren tarvitsema tuki järjestetään, millaisiin sisältöihin ja tavoitteisiin eri tukiajanjaksoilla tähdätään ja miten tuen vaikutusta lapsen taitojen kehittymiseen seurataan.

Lähde

Kontio, Mari. 2010. Moniammatillinen yhteistyö -opas. Oulu: TUKEVA-hanke.