Voimavaralähtöinen (motivoiva) haastattelu ja voimavarojen tunnistamiseen on kehitetty lomakkeet "Ensimmäistä lasta odottavan perheen arjen voimavarat" ja "Vauvaperheen arjen voimavarat". Lomakkeiden esille nostamia asioita voi syventää esimerkiksi Painokas-hankkeen puheeksi ottamisen työkalupakin ja Neuvokas perhe -menetelmän avulla. Voimavaralähtöiset menetelmät korostavat vahvuuksia ja perheen itsemääräämistä pikemmin kuin rajoituksia. Menetelmät sopivat kaikille perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille kuten esimerkiksi kätilöille, terveydenhoitajille, sairaanhoitajille, psykologeille, ravitsemusterapeuteille, perhetyöntekijöille ja fysioterapeuteille.

Voimavaroja antavat tekijät edistävät tervettä kasvua ja kehitystä

Keskeiset voimavaroja antavat ja kuormittavat tekijät liittyvät vauvan syntymän jälkeiseen uuteen elämäntilanteeseen, vanhemmuuteen ja lasten hoitoon, terveyteen ja elämäntapoihin, parisuhteeseen, sosiaaliseen tukeen ja perheen tulevaisuudennäkymiin. Voimavaroja antavat tekijät edistävät tervettä kasvua ja kehitystä sekä suojaavat epäsuotuisilta tekijöiltä. Kuormittavat tekijät puolestaan ovat elämään vääjäämättä kuuluvia, jotka saattavat vaarantaa lapsen suotuisan kehityksen. Voimavarat antavat elämään hallittavuutta. Esimerkiksi mahdollisuus isovanhemmilta saatavaan tukeen ja apuun toimii voimavarana, mutta muutto vieraalle paikkakunnalle, jossa ystävä- ja läheisverkostoa ei ole vielä syntynyt, kuormittaa perheen voimavaroja. Jokaiselta löytyy sekä kuormittavia että voimavaroja antavia tekijöitä.

Yksilön omalla kokemustavalla on merkitystä

Voimavaraisuus riippuu siitä, miten voimavaroja antavat ja kuormittavat tekijät koetaan ja millainen on voimavaroja antavien tekijöiden määrä suhteessa kuormittaviin tekijöihin. Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa omiin voimavaroihin tiedostamalla omat voimavaroja antavat sekä kuormittavat tekijät ja pyrkimällä aktiivisesti tekemään asioille jotain. Vastuunotto omista päätöksistä ja aktiivinen muutoksen tekeminen ovat keskiössä. Voimavaranäkökulma siirtää painopistettä asiakkaisiin.

Asiakkaan ja perheen ehdoilla - kohti tarvittavia elämäntavan muutoksia

Voimavaralähtöisessä haastattelussa ja muissa menetelmissä toimitaan asiakkaan ja perheen ehdoilla ja sitä kautta saadaan asiakas hahmottamaan muun muassa elintapoihinsa liittyvät muutoshaasteet. Terveysneuvontaa toteutetaan siten, että se tukee tiedon soveltamista käytäntöön. Lapsia ja heidän vanhempiaan ohjataan ottamaan vastuuta terveydestään ja terveellisistä elintavoista sekä tarkastelemaan, miten lapsen ja perheen ympäristö mahdollistaa terveyttä edistävien valintojen tekemisen. Vertaisryhmätoiminnasta on yleensä apua lapselle ja perheelle, koska ryhmissä on mahdollista reflektoida omaa tilannetta ja saada vertaistukea.

Tiedostaessaan voimavaroja antavia ja kuormittavia tekijöitä, perhe voi aktiivisesti lähteä vahvistamaan omia voimavarojaan. Voimavarojensa vahvistamiseksi perhe voi aktiivisesti muuttaa toimintaansa muun muassa hakemalla tietoa, lisäämällä yhdessäoloa, läheisyyttä, vuorovaikutusta, avointa keskustelua ja huumoria sekä sopimalla arkielämän vastuista ja velvollisuuksista. Myös avun hakeminen läheisiltä ja ystäviltä sekä palvelujärjestelmältä ovat keinoja lisätä oman perheen voimavaroja. Lisäksi mahdollisten kuormittavien tekijöiden rytmittäminen pitemmälle aikajaksolle elämän ruuhkavuosista tulevaisuuteen on keino välttää ylimääräistä kuormittumista. Esimerkiksi toisen vanhemman opiskelu ja toisen matkatyöt sekä talon rakentaminen samanaikaisesti vieraalle paikkakunnalle on useimmille pikkulapsiperheen vaiheessa kestämätön tilanne.

Miten voimavaralähtöinen menetelmä tukee ammattilaisen työtä?

Neuvolassa terveyden edistäminen perustuu perhekeskeiseen, voimavaralähtöiseen työtapaan. Voimavaralähtöisessä haastattelussa edetään avoimin kysymyksin siten, että vanhemmat tunnistavat omat voimavaroja antavat ja kuormittavat tekijät sekä motivoituvat tarvittaessa muutokseen. Voimavaralähtöiset työmenetelmät (voimavaralähtöinen haastattelu ja lomakkeet sekä muut työmenetelmät) lisäävät ammattilaisen valmiuksia ottaa puheeksi perheen elämään liittyviä asioita sekä taitoja vahvistaa vanhempien voimavaroja perhekeskeistä periaatetta noudattaen. Ammattilaisen on tarvittaessa luontevaa palata lomakkeiden sisältämiin aihepiireihin myöhemmillä vastaanottokäynneillä.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Voimavaralähtöinen haastattelu ja muut tunnistamisen menetelmät kuten voimavaralomakkeet aktivoivat vanhempia keskustelemaan keskenään aihealueista, joista heidän ei ehkä muuten tule keskusteltua. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he kiireenkin lomassa pysähtyvät pohtimaan omaa elämäänsä ja voimavarojaan. Oman tilanteen sekä voimavaroja antavien ja kuormittavien tekijöiden tiedostaminen voi edesauttaa tilanteen aktiivista muuttamista. Tästä hyötyvät myös lapset ja yleensä koko perhe. Voimavaralähtöiset menetelmät osoittavat vanhemmille, että neuvolassa ollaan kiinnostuneita perheestä lapsen kehitys- ja kasvuympäristönä ja että perheen asioista voi luottamuksellisesti puhua neuvolassa.

Voimavaralomakkeet ja niiden käyttö

Lasta odottavan perheen lomaketta käytetään nimensä mukaisesti ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien kanssa äitiysneuvolassa. Vauvaperheen arjen voimavarat -lomake sopii lapsen saaneiden vanhempien kanssa käytettäväksi lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Voimavaralomakkeet sopivat helppokäyttöisyytensä vuosi systemaattiseen käyttöön kaikkien edellä mainittujen perheiden kanssa. Erityisesti ne sopivat laajaan terveystarkastukseen, jossa arvioidaan koko perheen hyvinvointia. Lomake voidaan antaa vanhemmille kotiin täytettäväksi ja keskusteltavaksi keskenään. Lyhyt lomake on mahdollista täyttää myös vastaanottokäynnin yhteydessä, koska väittämiin vastaamiseen ei kulu paljoa aikaa. Äiti ja isä voivat täyttää saman lomakkeen yhdessä erilaisin koodein tai värein tai he voivat täyttää erilliset lomakkeet.  Parasta on, jos väittämiin vastaaminen käynnistäisi vanhempien välille keskustelun.
Lomakkeet

Vanhemmat ja ammattihenkilö voivat nopeasti tehdä tulkinnan perheelle voimavaroja antavista ja kuormittavista tekijöistä. Vanhempien näkemykset oman perheen tilanteesta saattavat erota toisistaan. Lomakkeet toimivat puheeksi ottamisen välineinä. Ne paikantavat tuen tarpeita ja auttavat kohdentamaan neuvontaa ja muuta tukea perhe- ja tarvelähtöisesti.

Muita voimavaralähtöisiä menetelmiä ammattilaisen tueksi

Puheeksi ottamisen työkalupakki

Painokas-hankkeessa (Turun terveystoimi vuosina 2006–2008) kehitettiin puheeksi ottamisen työvälineistö, työkalupakki terveydenhuollon ammattilaisten apuvälineeksi. Työkalupakkiin kuuluu ravitsemus- ja fyysisen aktiivisuuden kolmioiden lisäksi ns. elämänrytmin ympyrä ja sen sisällä oleva voimavaratankki. Puheeksi ottamisen työkalupakki on myös puheeksi ottamisen apuväline, jonka avulla on mahdollista konkreettisesti herättää keskustelua perheen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Työkalupakin avulla on mahdollista edistää neuvola-asiakkaiden voimavarojen tunnistamista, koska se tarjoaa konkreettisen keskustelualustan vaikeillekin asioille.
Puheeksi ottamisen työkalupakki (Painokas -hanke)

Neuvokas perhe -menetelmä

Neuvokas perhe -työväline ja ohjausmenetelmä ovat Suomen Sydänliiton kehittämiä apuvälineitä lapsiperheiden liikunta- ja ravitsemusohjaukseen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi osana terveydenhoitajan perustyötä, mutta sitä voivat hyödyntää myös esimerkiksi lääkärit, kätilöt, fysioterapeutit ja ravitsemusterapeutit sekä hammashuollon henkilökunta. Menetelmää voidaan soveltaa ylipainoisen lapsiperheen ja diabeteksen hoidon elintapaohjaukseen sekä aikuisvastaanotolla. Neuvokas perhe -ohjausmenetelmän kuuluu: Neuvokas perhe -kortti (perheelle) sekä kuva- ja tietokansio (ammattilaiselle), jotka toimivat ohjauksen runkona ja selkeyttävät ohjausta. Neuvokas-perhe -kortti sisältää väittämiä lasten ja vanhempien arkeen liittyvistä liikunta- ja ruokatottumuksista.
Neuvokas -perhe työväline ja ohjausmenetelmä (Suomen Sydänliitto)

Voimavaralähtöiset menetelmät laajoissa terveystarkastuksissa

Voimavaralähtöisiä menetelmiä voi hyödyntää laajoissa terveystarkastuksissa (vuoden 2011 alusta tulee osa neuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaisista terveystarkastuksista tarjota laajoina ja niihin kutsutaan lapsen molemmat vanhemmat), joissa keskustellaan koko perheen hyvinvoinnista niiltä osin kuin sillä on merkitystä lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Terveystarkastuksissa on mahdollista arvioida perheen voimavaroja ja keskittyä ensisijaisesti vanhempien esille nostamiin asioihin.

Voimavaralähtöisten menetelmien käyttö on kasvanut teoriatiedon lisääntyessä ja voimavarojen tunnistamiseen kehitettyjen menetelmien kehittymisen myötä. Näiden menetelmien vaikuttavuuden arviointi toteutetaan interventiotutkimuksina. Valtioneuvoston asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeissa kuvaillaan näitä edellä esitettyjä menetelmiä ja suositellaan niiden käyttöä osaksi laajoja terveystarkastuksia.
Asetus 380/2009  (Finlex)

Kirjallisuutta aiheeseen liittyen

• Asell M. 2009. Elämänrytmin ympyrä ja voimavaratankki neuvolan terveydenhoitajan puheeksiottamisen apuvälineenä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Turku.
• Falk-Rafael A. 2001. Empowerment as a process of evolving consciousness: a model of empowered caring. Advances in Nursing Science, 24(1), 1-16.
• Hakulinen-Viitanen T & Pelkonen M. 2005. Lapsiperheiden voimavarojen tunnistaminen voimavaralomakkeiden avulla. Sairaanhoitaja 3, 16-19.
• Kaljunen L, Pelkonen M & Hakulinen-Viitanen T. 2006. Voimavaralomakkeen kehittäminen ensimmäistä lastaan odottavan perheen voimavaraisuuden tunnistamiseksi. Hoitotiede 3(18), 131-140.
• Ketola, M., Abrahamsson, O., Malmisalo, T. & Aromaa, M. 2009. Painokas projekti 2006-2008. Loppuraportti. Turun sosiaali- ja terveystoimi.
• Kettunen T, Poskiparta M & Karhila P. 2002. Voimavarakeskeinen neuvontakeskustelu. Hoitotiede 14(5), 213-222.
• Kuorilehto R & Paasivaara L. 2008. Voimavarainen terveydenhoitaja lapsiperheiden tukena. Tutkiva Hoitotyö 6(39, 11-17.
• Laschinger HKS., Gilbert S, Smith LM. & Leslie K. 2010. Towards a comprehensive theory of nurse/patient empowerment: applying Kanter's empowerment theory to patient care. Journal of Nursing Management 18, 4-13. 
• Pelkonen, Marjaana & Hakulinen Tuovi 2002. Voimavaroja vahvistava malli perhehoitotyöhön. Hoitotiede 14(5), 202-212.
• STM 2009. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen 380/2009 perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 20, Helsinki.