"Neuvonnan on tuettava lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta sekä äidin voimavaroja imettää."
Asetus 380/2009 (Finlex)

Raskausajan ja synnytyksen jälkeisten terveydenhoitajan ja vanhempien yhteiskeskustelujen tavoitteena on edistää lapsen ja vanhempien välisen varhaisen vuorovaikutuksen myönteistä sujumista.

Kenelle varhaista vuorovaikutusta tukeva (Vavu) -haastattelu on tarkoitettu?

Varhaista vuorovaikutusta tukeva haastattelu on tarkoitettu erityisesti raskaana olevien naisten, synnyttäneiden äitien ja pienten lasten sekä heidän perheidensä kanssa toimivien työntekijöiden käyttöön. Haastattelun tehtävänä on auttaa tunnistamaan ja ottamaan puheeksi raskauteen, synnytykseen ja vauvaan liittyviä mielikuvia, huolia ja mahdollisia vaikeuksia. Haastattelu auttaa perheen voimavarojen, tuen tarpeen ja saatavilla olevan tuen kartoittamisessa sekä ratkaisujen etsimisessä.

Keskustelun tavoitteena on edistää lapsen ja vanhempien välisen varhaisen vuorovaikutuksen myönteistä sujumista

Haastattelu pyritään järjestämään kotikäyntinä siten, että molemmat vanhemmat ovat kotona. Keskustelu auttaa lastenneuvolan terveydenhoitajaa (äitiys- ja lastenneuvolatyö eriytetty) tutustumaan alueellaan syntyvien vauvojen vanhempiin jo odotusaikana, jotta yhteistyö vauvan synnyttyä lähtisi mahdollisimman mukavasti käyntiin. Raskauden aikaisen haastattelun teemat, mahdolliset esiin nousseet pulmat ja niihin haetut ja tehdyt ratkaisut kirjataan äidin terveyskertomukseen tai tarvittaessa merkintä käsitellyistä asioista tehdään lapsen synnyttyä esim. perhelehdelle. Lapsen syntymää seuraavan haastattelun teemat, mahdolliset esiin nousseet pulmat ja niihin haetut ja tehdyt ratkaisut kirjataan lapsen terveyskertomukseen.

VAVU -työmenetelmä päivittäiseksi tavaksi toimia

Uusi työmenetelmä alkaa näkymään työntekijän tavassa toimia, pieninä arjen asioina ja tekoina.  Alussa toisenlainen tapa toimia vaatii enemmän aikaa. Kaikki uudet menetelmät vaativat aikaa ennen kuin ne muuttuvat luontaiseksi tavaksi toimia. On tarkoituksenmukaista käyttää aikaa, kun perheen kanssa keskustellaan vaikeista tai arkaluontoisista asioista esimerkiksi lasten kaltoinkohtelusta.

Toimiva vuorovaikutussuhde helpottaa työtä

"Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan sekä hänen perheensä terveysneuvonnan on tuettava lapsen kehitystä, huolenpitoa ja kasvatusta sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Lisäksi on tuettava vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta."
Asetus 380/2009 (Finlex)

Toimivaan vuorovaikutussuhteeseen kannattaa panostaa. Toimiva vuorovaikutussuhde työntekijän ja vanhempien välillä helpottaa työntekijää perheen tuen tarpeen havaitsemisessa. Lisäksi se toimii yhtenä tukimuotona ja mahdollistaa varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen. Hyvin toimiva vuorovaikutus tekee työstä mielekkäämpää.

Suhteen rakentaminen alkaa ensitapaamisesta

Suhteen rakentaminen alkaa työntekijän ja vanhempien ensimmäisestä tapaamisesta. Kumppanuuteen perustuvan suhteen luomisessa on oleellista aktiivinen kuuntelu, kunnioitus, luottamuksen rakentaminen, läsnäolo ja aito kiinnostus. Usein maltamme kuunnella vain sen verran, että saamme vaihdettua aiheen itseemme, omiin kokemuksiimme, toiseen asiaan tai alamme kysellä, neuvoa, varoitella, saarnata, arvostella, kehua, moittia, rauhoitella, lohduttaa tai lyömme asian leikiksi. Aktiivinen kuuntelija pyrkii ymmärtämään mitä puhuja ajattelee, tuntee ja tarkoittaa. Huomion kiinnittäminen, läsnäolo ja tarkkaavainen kuuntelu saavat yleensä aikaan tilanteen, jossa vanhempien on helppo puhua. Kuulluksi ja kunnioitetuksi tuleminen rakentaa luottamusta ja luottamus toiseen ihmiseen mahdollistaa vaikeiden asioiden esille ottamisen.

Terveydenhoitajan ja vanhempien välisen suhteen elementtien oletetaan siirtyvän vanhempi - lapsi suhteeseen. Jos tämä kehämäinen prosessi onnistuu, sen myönteiset vaikutukset edistävät perheenjäsenten suhteen laatua.

Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen (Vavu) -koulutus

Koulutuksen idea perustuu mallintamisen kautta oppimiseen. Koulutuksessa tutustutaan haastattelulomakkeiden sisältöön ja harjoitellaan haastattelua ja lomakkeiden käyttöä sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen havainnointia ja tukemista. Koulutuksen tavoitteena on edistää perheiden hyvinvointia, oppia tunnistamaan erityisesti tukea tarvitsevat perheet ja oppia tukemaan heitä ja tarvittaessa ohjaamaan erityispalveluiden piiriin. Tavoitteena on oppia työskentelemään tavalla, joka tukee vanhempien itsetuntoa ja vanhemmuutta sekä vanhempien omia ongelmanratkaisutaitoja. Koulutus tähtää siihen, että osallistujat saavuttavat kumppanuuteen perustuvassa neuvonnassa tarvittavat taidot kuten kuuntelu, kunnioittaminen ja empatia.

Kouluttajia on monessa kunnassa ja osa kunnista järjestää koulutuksia omana sisäisenä täydennyskoulutuksena. Koulutuksia voi myös tiedustella lähimmästä ammattikorkeakoulusta.

Koulutuksen rakenne

Vavu -koulutus on kahden vuoden kokonaisuus ja se muodostuu peruskoulutuksesta, peruskoulutuksen jälkeisestä työnmenetelmäohjauksesta ja kurssilaisten puolen vuoden välein tapahtuvista ryhmätapaamisista. Peruskoulutus on kahdeksan päivää teoriaa ja käytännön harjoittelulua. Peruskoulutus voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee lapsen kehitystä, riittävän hyvää vanhemmuutta ja lasten mielenterveysongelmia sekä niiden ennalta ehkäisyä.

Toinen eli keskimmäinen osa koulutuksesta keskittyy hoitotyöntekijän omiin vuorovaikutustaitoihin ja auttamiseen prosessina. Nämä kaksi ensimmäistä osaa toimivat perustana peruskoulutuksen viimeiselle osiolle, jossa keskitytään lapsen ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen havainnointiin, vuorovaikutuksen tukemiseen ja erilaisiin tukimuotoihin. Koulutuspäivien lisäksi opiskellaan omaehtoisesti kotitehtävien ja harjoitusten muodossa. Peruskoulutuksen jälkeen alkaa työmenetelmäohjaus, jonka tavoitteena on tukea työmenetelmän käyttöönootoa. Tämä toteutetaan pienryhmissä, jotka kokoontuvat kolmen viikon välein. Työmenetelmäkoulutukseen osallistuneet ovat tuoneet erityisesti esiin, kuinka he ovat kokeneet saaneensa lisää taitoja ongelmiin puuttumiseen ja vaikeiden asioiden käsittelyyn.

Lisätietoja ja lomakkeet

Vavu -haastattelu ja -lomakkeet on kehitetty ja testattu Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lastenneuvolatyössä -hankkeessa (STM ja Stakes, 1997–2002, osana The European Early Promotion Project, EEPP tutkimus- ja kehittämishanketta). Käyttöä on kuvattu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Lasten terveysseurantatieto, eli Late-työryhmän (Kaija Puura ja Arja Hastrup) tulossa olevassa julkaisussa: Terveydentilan, kasvun ja kehityksen seuranta sekä terveysneuvonta - Menetelmäkäsikirja lastenneuvoloille ja kouluterveydenhuollolle (työnimi).
Kasvun kumppanit lomakkeet

Yhteystiedot

erikoissuunnittelija
Arja Hastrup
etunimi.sukunimi@thl.fi