Etusivu > Työn tueksi > Menetelmät > Seksuaalisuus puheeksi

 

Seksuaalisuus puheeksi -menetelmä

Puheeksi ottaminen kuuluu kaikille terveys- ja sosiaalitoimen työntekijöille

Seksuaaliterveyden edistäminen on osa asiakkaan ja potilaan hoitotyötä. Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kuuluu kaikille; lääkäreille, hoitajille, terapeuteille ja sosiaalityöntekijöille, jotka toimivat terveys- tai sosiaalitoimessa. Seksuaalisuuden oikea-aikainen puheeksi ottaminen edellyttää toimijalta hienotunteisuutta, tiedollista osaamista ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Seksuaalisuus on osa kaikkien ihmisten persoonallisuutta. Seksuaalinen hyvinvointi vaikuttaa ihmisen kokemaan elämänlaatuun. Seksuaalisuus liittyy koko ihmisen elämänkaareen, vaikka se näyttäytyy eri tavoin erilaisissa elämän vaiheissa. Lapsuudessa syntyvät perusteet seksuaalisuudelle, minäkuvalle ja kehitykselle, josta muodostuu perusta yksilön seksuaaliselle voimavaralle. Seksuaalikysymysten ammatillisen työskentelyn jäsentämistä on kuvattu PLISSIT-mallilla, josta on kerrottu myöhemmin lisää.

Tiedon, tuen ja ohjauksen antaminen

Seksuaalisuuden kohtaaminen ja huomioiminen tapahtuvat luvan antamisen ja joidenkin erikoisalojen tai asiakas- ja potilasryhmien kohdalla kohdennetun tiedon antamisen tasolla. PLISSIT-malliin sisältyvä keskeinen ajatus on, että suurinta osaa asiakkaista ja potilaista, joilla on seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä tai ongelmia, voidaan siis auttaa hyväksymällä seksuaalisuus osaksi elämää, antamalla tietoa, tukea ja ohjausta.

Miten menetelmää käytetään?

Mallissa on neljä tasoa, jotka kuvaavat erilaisia lähestymistapoja käsiteltäessä seksuaalisuutta ja sen alueella ilmeneviä ongelmia. Kahta ensimmäistä tasoa voidaan toteuttaa seksuaaliohjauksen ja -neuvonnan kautta peruspalvelujen yhteydessä, ja kahta jälkimmäistä erityispalvelujen yhteydessä esim. erikoislääkärin tai seksuaali- ja pariterapeutin toimesta.

  1. Luvan antaminen
  2. Rajatun tiedon antaminen
  3. Erityisohjeiden antaminen
  4. Intensiivinen terapia. 

 

Luvan antaminen on myönteistä ja sallivaa suhtautumista seksuaalisuuteen sen erilaisissa ilmenemismuodoissa. Tällä tasolla kuullaan asiakkaan huolenaiheita ja kysymyksiä hänen seksuaalisuuteen liittyvistä ajatuksistaan, tunteistaan ja käyttäytymisestään. Luvan antamisessa toimija antaa sanallisen tai sanattoman viestin siitä, että asiakkaan ja potilaan seksuaalisuuteen liittyvät tunteet, ajatukset ja tarpeet ovat luvallisia ja tavallisia. Luvan antamisen perusta on luottamuksellinen hoitosuhde potilaan kanssa.

Rajatumpi tiedon antaminen tarkoittaa tiedon antamista juuri siihen nimenomaiseen potilaan tai asiakkaan huoleen tai kysymykseen. Tällaiset tiedot liittyvät muun muassa sukupuolielinten anatomiaan, fysiologisiin reaktioihin, raskauteen, synnytykseen, ehkäisyyn, aborttiin, seksitauteihin, seksuaalihäiriöihin, lääkityksiin, seksuaaliseen suuntautumiseen tai moninaisuuteen. Rajatun tiedon antaminen on päivittäin jokaisen toimijan käytössä.

Malli opastaa ottamaan puheeksi muun työn ohella

Seksuaalisuuden puheeksi ottamisen malli opastaa terveyden- ja sosiaalihuollon toimijoita ottamaan keskustelun ja neuvonnan aiheeksi seksuaalisuuden muun työn ohella. PLISSIT-mallin avulla työntekijä voi arvioida asiakkaan tai potilaan tarvitsemaa seksuaalineuvonan tai - terapian tasoa sekä käytettäviä neuvonta- tai hoitomenetelmiä. Lisäksi malli toimii työvälineenä arvioitaessa oman pätevyyden riittävyyttä, sillä kohdatessaan potilaan/asiakkaan seksuaalisuutta ammattihenkilö joutuu pohtimaan myös omaa seksuaalisuuttaan.

Potilaan tai asiakkaan neuvominen eri elämänvaiheissa tai sairauden vaikutuksista hänen seksuaaliseen hyvinvointiinsa ja parisuhteeseensa on tärkeää, koska seksuaaliterveys on olennainen osa ihmisen kokonaisterveyttä.

Mistä menetelmä on lähtöisin?

PLISSIT- menetelmän on kehittänyt Jack Annon vuonna 1976. Annonin mukaan suurinta osaa ihmisistä, joilla on seksuaalisuuteen liittyvä ongelmia voidaan auttaa antamalla lupa, tieota ja joitakin ohjeita tai harjoituksia. PLISSIT-mallia on kutsuttu metamalliksi, joka mahdollistaa lukuisten terapeuttisten lähestymistapojen käytön.

Lisätietoa

Koulutusta järjestävät tahot

Kirjallisuutta aiheeseen liittyen

  • Annon, Jack (1976). The PLISSIT model. J Sex Educ. Ther 2: 1-15.
  • Annon, Jack (2006) Plissit malli. Teoksessa: D Apter, L Väisälä, K Kaimola. Seksuaalisuus. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim.
  • Kivijärvi, Anneli (2005). Miten puhua vastaanotolla seksistä/seksuaaliongelmista ja niiden hoidosta. Työterveyslääkäri 23(1).
  • Ilmonen, T. (2008). Plissit-malli. Teoksessa Ritamo M. (toim.) Seksuaalisuus ammattihenkilöstön koulutuksessa sekä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveyspalveluissa. Työpapereita 86-91. Helsinki: Stakes.
  • Ilmonen, T. (2006). Seksuaalineuvonta. Teoksessa: D. Apter, L. Väisälä, K. Kaimola (toim.) Seksuaalisuus. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim.
  • Taylor, B.& Davis, S. 2006. Using the Extended PLISSIT model to address sexual healthcare needs. Nursing Standard 21(11), 35-40.