Kasvun kumppanit
Lasten hyvinvointia vahvistamassa

Lapset puheeksi

Lapset puheeksi -työmetelmä perustuu tietoon vanhemman mielenterveyden häiriön vaikutuksista vanhemmuuteen ja lapsiin sekä tietoon tekijöistä, joiden avulla vanhemmat voivat tukea lapsen ja nuoren kehitystä. Lapsilla on myös riski saada mielenterveyden ongelmia. On myös asioita, mitä vanhemmat voivat tehdä tukeakseen lapsiaan ja ehkäistäkseen ongelmien syntyä.

Lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille

Lapset puheeksi -työmenetelmä on alun alkaen kehitetty terveydenhuoltoon perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Nykyään työmenetelmää sovelletaan myös sosiaali- ja koulutoimeen sekä järjestöihin ja seurakuntaan. Työntekijän koulutus ja työtehtävä voivat vaihdella. Lapset puheeksi -työskentelyyn ei tarvita terapiakoulutusta. Lapset puheeksi -menetelmään on koulutettu toista tuhatta eri alojen ammattiaista eri puolilla Suomea. Lapset puheeksi työmenetelmä on käytössä esimerkiksi Ruotsissa ja Islannissa.

Neuvonnallinen työmenetelmä, jossa yhdistyy ylisektoriaalisuus ja monialaisuus

Lapset puheeksi on ylisektoriaalinen ja monialainen neuvonnallinen työmenetelmä, jossa vanhemmat saavat eväitä tukea lapsiaan sekä tietoa palveluista, jotka voivat olla heidän apunaan. Työmenetelmään on kehitetty käsikirja ja ohjeistus niiden toteuttamisesta.
Työmenetelmien käyttöönotto edellyttää koulutusta ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista, periaatteista ja menetelmistä. Interventiomallien soveltuvuutta ja tuloksellisuutta käytännön työhön ja perheille on tutkittu.
Käsikirja ja ohjeistus (THL) .

Työntekijän tueksi vanhempia ja lasta kunnioittaen

Lastensuojelulaki velvoittaa vanhempaa hoitavaa tahoa ottamaan huomioon lasten hoidon ja tuen tarve. Sitä ei voi tehdä muuten kuin puhumalla lapsista vanhemman/potilaan/asiakkaan kanssa. Lapset puheeksi -menetelmä on kehitetty täyttämään lainsäätäjän terveydenhuollolle antama velvoite ja auttamaan työntekijää ottamaan lapset puheeksi rakentavasti vanhempia ja lapsia kunnioittaen. Lastensuojelulaki 417/2007, 7§ (Finlex)

Lapset puheeksi -keskustelun tarkoituksena on avata keskustelu lapsista ja vanhemmuudesta, varsinkin silloin kun se on osa vanhemman omaa ehkä pitkääkin hoitoprosessia. Päämäärä on, että sekä vanhempi että työntekijä voivat palata lasten asiaan sekä ilonaiheiden että ongelmien suhteen avoimesti ja välittömästi aina kun siihen on halua ja tarvetta.

Miten menetelmä toimii

Vahvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistaminen vaatii harjoitusta

Lapset puheeksi työmenetelmä antaa työvälineen ja tähtää vanhemmuuden ja lasten kehityksen tukemiseen, joka kuuluu terveyden edistämisen eli promootion ja häiriöiden ehkäisemisen, eli prevention piiriin. Promotiivisen työn lähtökohta on suojaavien tekijöiden, vahvuuksien ja mahdollisuuksien tukeminen. Tämä vaatii työntekijältä työorientaation muuttamista, mikä ei aina ole niin helppoa. Eri ammattiryhmät ovat saaneet hyvän ja perusteellisen ammatillisen koulutuksen nähdä ja tunnistaa ongelmia, mutta vahvuuksien tunnistaminen, niiden merkityksen oivaltaminen ja niiden tukeminen vaativat harjoitusta. Lapset puheeksi työmenetelmässä vahvuuksiin paneutuminen ei merkitse silmien sulkemista vaikeuksilta vaan päinvastoin. Lasten ja perheen haavoittuvuudet otetaan esille avoimesti ja rakentavasti. Työntekijä saa keinoja, kun tarkoituksena on auttaa vanhempia rakentamaan strategiat sekä vahvuuksien tukemiseen että haavoittuvuuksissa auttamiseen.

Yhteisen ymmärryksen synnyttäminen, dialogisesti asiakkaan kanssa

Perheen tilanteet saattavat aiheuttaa työntekijässä monenlaisia tunnereaktioita varsinkin silloin, kun vanhemmalla on mielenterveydenhäiriö. Työntekijä näkee lapsen/nuoren/perheen elämän vaikeudet, jotka voivat tuntua kohtuuttomilta. Tärkeää on synnyttää yhteinen ymmärrys perheenjäsenten välille samoin kuin työntekijän ja vanhemman sekä perheen välille. Työntekijän tulisi nähdä myös vanhemman vaikeudet ja suhtautua niihin empaattisesti. Työntekijällä tulee olla tietoa ja kykyä samaistua perheenjäsenten tilanteeseen. Keskinäisen ymmärryksen ja kunnioituksen ilmapiirissä on mahdollista puhua myös kaikkein vaikeimmista asioista.

Työntekijä vanhempien tukena

Työmenetelmässä lasten ja perheen tarve lisäapuun esimerkiksi lastensuojeluun tai mielenterveyspalveluihin kartoitetaan työskentelyn kuluessa, mutta ne eivät ole työskentelyn lähtökohta. Yhteistyössä vanhempien kanssa ohjataan lapsi ja perhe lisäavun äärelle. Työntekijä tulee vanhempien avuksi ja rinnalle uudessa ja oudossa tilanteessa eli, kyseessä ei ole perheen elämään "puuttuminen". Työmenetelmä on sekä periaatteiltaan että toteutukseltaan lasten kehityksen ja vanhemmuuden tukemista, eivät kenenkään perheenjäsenen hoitoa.

Neuvonpidon avulla perhe saatetaan lisäavun äärelle

Aina, kun eteen tulee ongelmia, mietitään vanhempien kanssa yhdessä, miten ja missä niitä voisi ratkaista. Lapsi&perhe -neuvonpidon (Väisänen & Niemelä, 2005) avulla perhe saatetaan lisäavun äärelle. Verkostokokoukseen pyydetään mukaan tarvittavat henkilöt sekä lapsen omasta sosiaalisesta verkostosta että tarvittavien hoitopalveluiden edustajat. Neuvonpito valmistellaan vanhempien kanssa. Sen tarkoituksena on aktivoida lapsen sosiaalinen verkosto ja jos lapsi tarvitsee omia tutkimuksia ja hoitoa, siirtää hoitovastuu asianomaiselle taholle. Neuvonpidossa rakentuu silta perheen ja uuden työpisteen välille ja perheen on helpompi aloittaa heidän kanssaan. Näin pyritään välttämään perheen putoaminen palvelujen väliin.

Tuetaan ja autetaan vanhempia keskustelun alkuun

Vanhemmilla, samoin kuin työntekijöillä, on usein epätietoisuutta siitä, miten ja mitä lasten kanssa pitäisi puhua perheen arkea hankaloittavista asioista. Työmenetelmän periaatteiden avulla tuetaan ja autetaan vanhempia keskustelun alkuun liittyen lasten hyvinvointiin:

Lapselle tulee puhua kieltä, jota hän ymmärtää. Mitä pienempi lapsi sitä enemmän on käytettävä ilmaisuja, jotka ovat konkreettisia ja lapselle tuttuja. Vanhemman on hyvä kysellä lapselta mitä hän on ajatellut, koska silloin vanhempi oppii lapsen tavasta ajatella.
Lapsi tarvitsee selityksiä kokemilleen asioille - mitä hän on nähnyt, kuullut, tuntenut, ajatellut. Lapsia helpottaa tieto, että vanhempi selittää perheen tilannetta tai esimerkiksi oman käyttäytymisensä syitä ikäspesifillä tavalla.
Kun lapselle kerrotaan hänen elämäänsä liittyvästä vaikeudesta, on keskusteluun kudottava mukaan ratkaisu, joka tekee tulevaisuuden mahdolliseksi. Esimerkiksi vanhemman sairastaessa masennusta "Olen sairas, mutta käyn hoidossa", " minulla on lääkärin määräämää lääkettä, joka auttaa".
Lasta rohkaistaan ottamaan perheen tai perheenjäsenen tilannetta koskeva asia puheeksi aina kun häntä haluttaa. Ymmärryksen syntyminen vaatii aikaa, eikä keskustelu valmistu yhdellä keskustelukerralla.

Lapsen elämää kannattelevat ja suojaavat asiat

Menetelmän avulla voidaan kartoittaa ja tukea lapsen elämää kannattelevia ja suojaavia tekijöitä, joita ovat kotielämän sujuminen ja oman perheen ihmissuhteet, joita keskinäinen ymmärrys ja avoin kommunikaatio ja ongelmanratkaisu tukevat, sekä toimiva sosiaalinen elämä kodin ulkopuolella: hyvin toimiva päivähoito ja koulu sekä omat ystävät ja harrastukset.

Lisätietoa menetelmästä ja siihen kouluttautumisesta

Lapset puheeksi -menetelmän koulutukseen voivat osallistua kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelevät (terveydenhuollon, sosiaali- ja sivistystoimen sekä seurakuntien ja mahdollisten kolmannen sektorin toimijoiden) työntekijät. Koulutus voidaan toteuttaa myös ammattiopintojen yhteydessä tai ammatillisena täydennyskoulutuksena ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa tai yliopistoissa. Työmenetelmän koulutus on kaksipäiväinen. Koulutuksia järjestävät Toimiva lapsi&perhe kliinikkokoulutuksen suorittaneet eri alojen työntekijät ympäri Suomen.