Huomioithan, että kaikista tässä kuvatuista lomakkeista ei ole saatavilla itse lomaketta Kasvun kumppaneissa.

Audit, alkoholin käytön arviointi –kysely
EPDS, mielialalomake synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseksi
Laps-lomake, psyykkisen terveyden arviointilomake
Lene-lapsen neurologisen kehityksen arviointilomake
Ruoankäyttökysely äitiysneuvolan ravitsemusneuvonnan tueksi
Vanhemmuuden ja parisuhteen roolikartat
Vauvan neurologisen ja psyykkisen kehityksen arviointimenetelmä (Vane-psy)
Varhaista vuorovaikutusta tukeva haastattelu (Vavu)
Voimavaralomakkeet
Väkivalta -lomake (Neuvolaseula)

Audit, alkoholin käytön arviointi –kysely

Audit -kysely (Alcohol Use Disorders Identification Test) soveltuu liiallisen alkoholin käytön seulontaan. Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa alkoholin ja päihteiden käytöstä on syytä keskustella vanhempien kanssa erityisesti perheen ja lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta. Audit -kysely soveltuu erityisesti terveystarkastustilanteessa alkoholin käyttöön liittyvän keskustelun ja terveysneuvonnan avaajana. Riskijuomista ja alkoholihaittojen varhaista ilmaantumista mittaavista testeistä Audit on eniten käytössä oleva seulontaväline.

Audit -kysely (Alcohol Use Disorders Identification Test) on maailman terveysjärjestön kehittämä testi. Käyttöä on kuvattu Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (Mäki Päivi, Wikström Katja, Hakulinen-Viitanen Tuovi & Laatikainen Tiina. 2011. THL). Menetelmäkäsikirjaan (pdf 2,23kt)
Audit kyselylomake (A-klinikkasäätiö)

EPDS, mielialalomake synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseksi

Mielialalomake (Edinburgh postnatal depression scale, EPDS) on tarkoitettu ammattihenkilöiden käyttöön synnytyksen jälkeisen masennuksen oireiden tunnistamiseksi. Kymmenen kysymyksen EPDS-lomakkeen avulla tunnistetaan ja arvioidaan vastaajan riskiä synnytyksen jälkeiseen masennukseen. EPDS-lomake annetaan äidille täytettäväksi joko synnytyksen jälkitarkastuksessa tai viimeistään 6 - 8 viikon ikäisen vauvan terveystarkastuksen yhteydessä neuvolassa. Lisäksi vanhempien mielialoja havainnoidaan jokaisessa neuvolan tapaamisessa ja EPDS-lomake voidaan tarvittaessa täyttää myöhemmin uudelleen. Lomakkeen avulla ei pidä tehdä kliinistä diagnoosia, koska sitä varten tarvitaan huolellisesti tehty kliininen arviointi.

Lomakkeen kehittäjä: J.L. Cox, J.M. Holden ja R. Sagovsky (1987). Detection of postnatal depression: Development of the 10-item Edinburg Postnatal Depression Scale. British Journal of Psychiatry 150. 782-786. Käyttöä on kuvattu Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (Mäki, Päivi 2011. THL). Menetelmäkäsikirja (pdf)

• Mielialalomake (pdf)
• Englanninkielinen: Edinburgh Postnatal Depression Scale 1 (EPDS) (University of California) 
• Ruotsinkielinen versio lomakkeesta löytyy Lastenneuvolaoppaasta: Barnrådgivningen som stöd för barnfamiljer. Handbok för personalen. (2005) Handböcker 2005:12. Helsingfors: Social- och hälsovårdministeriet.

Laps-lomake, psyykkisen terveyden arviointilomake

Laps -lomake soveltuu terveysseurannassa lääkärin työmenetelmäksi sekä tarvittaessa käytettäväksi, mikäli on herännyt huoli lapsen psykososiaalisesta hyvinvoinnista tai kehityksestä ja on tarve arvioida lapsen psykososiaalisten oireiden vakavuutta, lisätutkimusten ja tuen tai hoidon tarvetta sekä toimenpiteiden kiireellisyyttä. Lomaketta voidaan käyttää 4–5 -vuotiaiden lasten laajoissa terveystarkastuksissa perustutkimuksena arvioitaessa lapsen psykososiaalista terveyttä.

Laps -lomake on kehitetty ja testattu Lasten mielenterveystyön kehittämishankkeessa 2007-2009 (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, THL). Käyttöä on kuvattu Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (Mäki Päivi, Wikström Katja, Hakulinen-Viitanen Tuovi & Laatikainen Tiina. 2011. THL). Menetelmäkäsikirjaan (pdf 2,23kt)
Laps lomake (pdf 19kt)

Lene-lapsen neurologisen kehityksen arviointilomake

Leikki-ikäisen lapsen neurologista kehitystä arvioidaan Lenellä. Sen tavoitteena on löytää mahdollisimman varhain sellaiset kehitykselliset ongelmat, jotka voivat olla pitkäkestoisia ja ennakoida oppimisvaikeuksia kouluiässä. Lene on tarkoitettu leikki-ikäisten lasten neurologisen kehityksen arviointiin ja se kattaa lapsen neurologisen kehityksen keskeiset osa-alueet kussakin ikäryhmässä.  Nuorimman ikäryhmän Lene soveltuu parhaiten 2,5 -vuotiaille, mutta se voidaan tehdä myös 3-vuotiaana. Seuraavat Lenen ikäryhmät ovat 4, 5 ja 6 vuotta.

Valtonen, Riitta & Mustonen, Kirsi sekä työryhmä (2003, 2007). Lene –lapsen neurologisen kehityksen arviointilomake. Helsinki: Niilo Mäki instituutti. Käyttöä on kuvattu Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (Mäki Päivi, Wikström Katja, Hakulinen-Viitanen Tuovi & Laatikainen Tiina. 2011. THL). Menetelmäkäsikirjaan (pdf 2,23kt)

Ruoankäyttökysely äitiysneuvolan ravitsemusneuvonnan tueksi

Ruoankäyttökysely soveltuu äitiysneuvolassa terveydenhoitajan ja lääkärin yksilöllisen ravitsemusneuvonnan ja -ohjauksen välineeksi. Kyselyn avulla voidaan selvittää odottavan ja imettävän äidin sekä puolison erityisruokavalio, ateriarytmi, ravintolisien käyttö sekä suositeltavien ruokavalintojen toteutuminen. Kyselyn lähtökohtana on suositeltavien valintojen havainnoiminen ja niihin kannustaminen. Lomakkeessa on myös annettu ohjeelliset käyttösuositukset ruoka-aineryhmittäin. Niiden avulla voidaan kannustaa vastaajaa laatimaan muutostavoitteita. Ravitsemusneuvonnassa painotetaan suositeltavia ruokavalintoja yksittäisten ravintoaineiden sijaan.

Ruoankäyttökysely voi toimia myös puheeksi ottamisen välineenä. Odottavaa/imettävää äitiä ja puolisoa voidaan pyytää arvioimaan omaa nykyistä ruokavaliotaan, erityisesti mitä hyvää siinä jo nyt on. Nykyisessä ruokavaliossa toimivien kohtien huomaaminen ja niistä myönteisen palautteen antaminen motivoi ja parantaa yhteistyösuhdetta.

Ruoankäyttökysely on kehitetty suomalaisen tutkimustiedon pohjalta ja se on suunniteltu käytettäväksi äitiyshuollon ravitsemusneuvonnan välineenä. Lisätietoja: dosentti Maijaliisa Erkkola (etunimi.sukunimi@helsinki.fi), tutkimusprofessori Suvi Virtanen (etunimi.sukunimi@thl.fi) ja tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen-Viitanen (etunimi.sukunimi@thl.fi). 
Ruoankäyttökysely äitiysneuvolan ravitsemusneuvonnan tueksi (pdf)

Vanhemmuuden ja parisuhteen roolikartat

Roolikartat helpottavat keskustelua monista rooleista vanhemmuudessa ja parisuhteessa, sekä murrosikään liittyen konkreettisella arjen tasolla.Vanhemmuuden roolikartan synnyn tausta-ajatuksena oli kysymys siitä, miten vanhemmuutta voitaisiin arkiajattelussa hahmottaa mahdollisimman selkeästi ja luontevasti. Parisuhteen roolikartta auttaa työntekijöitä tukemaan perheitä ja vanhemmuutta. Sen taustalla on kokemus siitä, että perheiden vaikeudet koskettavat monia lapsia ja vanhemmat tarvitsevat tukea myös parisuhteen kysymyksissä. Ajatuksena on ollut, että hyvä parisuhde luo vankan perustan hyvälle vanhemmuudelle. Itsenäistyvän nuoren kartta soveltuu erityisesti nuorten kanssa tehtävään työhön. Roolikartat ovat Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän kehittämiä.

Vanhemmuuden roolikartasta on tehty selkosuomella ja 5 eri kielellä versiot, joita voidaan käyttää maahanmuuttajaperheiden kanssa työskennellessä.
Erikielisiin roolikarttoihin (Lastensuojelun käsikirja)

• Vanhemmuuden roolikartta (Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä)
• Parisuhteen roolikartta (Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä)
• Itsenäistyvän nuoren roolikartta (Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä)

Vauvan neurologisen ja psyykkisen kehityksen arviointimenetelmä (Vane-psy)

Vane-psy on struktroitu menetelmä 1,5, 4, 8 ja 18 -kuukauden ikäsille vauvoille. Se kattaa lapsen neurologisen ja psyykkisen kehityksen arvioinnin sekä osa-alueet kussakin ikäryhmässä. Vane-psy käsikirja sisältää ohjeet tutkimuksen tekemistä varten.
Mustonen, Kirsi. (2007). Vauvan neurologisen ja psyykkisen kehityksen arviointimenetelmä, Vane-psy. Helsinki: Niilo Mäki instituutti.

Varhaista vuorovaikutusta tukeva haastattelu (Vavu)

Raskaudenaikainen (äidin viimeisen raskauskolmanneksen aikana) sekä lapsen syntymää seuraava (4-8 viikon kuluttua synnytyksestä) varhaista vuorovaikutusta tukeva haastattelu on tarkoitettu erityisesti raskaana olevien naisten, synnyttäneiden äitien ja pienten lasten sekä heidän perheidensä kanssa toimivien työntekijöiden käyttöön. Haastattelun tehtävänä on auttaa tunnistamaan ja ottamaan puheeksi raskauteen, synnytykseen ja vauvaan liittyviä mielikuvia, huolia ja mahdollisia vaikeuksia. Haastattelu auttaa perheen voimavarojen, tuen tarpeen ja saatavilla olevan tuen kartoittamisessa sekä ratkaisujen etsimisessä.
VAVU -työmenetelmästä

Haastattelu pyritään järjestämään kotikäyntinä siten, että molemmat vanhemmat ovat kotona. Yhteisen keskustelun tavoitteena on edistää lapsen ja vanhempien välisen varhaisen vuorovaikutuksen myönteistä sujumista. Keskustelu auttaa lastenneuvolan terveydenhoitajaa (äitiys- ja lastenneuvolatyö eriytetty) tutustumaan alueellaan syntyvien vauvojen vanhempiin jo odotusaikana, jotta yhteistyö vauvan synnyttyä lähtisi mahdollisimman mukavasti käyntiin. Raskauden aikaisen haastattelun teemat, mahdolliset esiin nousseet pulmat ja niihin haetut ja tehdyt ratkaisut kirjataan äidin terveyskertomukseen tai tarvittaessa merkintä käsitellyistä asioista tehdään lapsen synnyttyä esim. perhelehdelle. Lapsen syntymää seuraavan haastattelun teemat, mahdolliset esiin nousseet pulmat ja niihin haetut ja tehdyt ratkaisut kirjataan lapsen terveyskertomukseen.

Vavu -haastattelu ja - lomakkeet on kehitetty ja testattu Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lastenneuvolatyössä -hankkeessa (STM ja Stakes, 1997–2002, osana The European Early Promotion Project, EEPP tutkimus- ja kehittämishanketta). Käyttöä on kuvattu Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (Mäki Päivi, Wikström Katja, Hakulinen-Viitanen Tuovi & Laatikainen Tiina. 2011. THL). Lisätietoja: Arja Hastrup, erikoissuunnittelija (etunimi.sukunimi@thl.fi). Menetelmäkäsikirjaan (pdf 2,23kt)
Raskaudenaikainen varhaista vuorovaikutusta tukeva (Vavu) haastattelu (pdf 72kt)
Lapsen syntymää seuraava varhaista vuorovaikutusta tukeva (Vavu) haastattelu (pdf 44kt)

Voimavaralomakkeet

Lasta odottavan perheen lomaketta käytetään nimensä mukaisesti ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien kanssa äitiysneuvolassa. Vauvaperheen arjen voimavarat -lomake sopii lapsen saaneiden vanhempien kanssa käytettäväksi lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Voimavaralomakkeet sopivat helppokäyttöisyytensä vuosi systemaattiseen käyttöön kaikkien edellä mainittujen perheiden kanssa. Erityisesti ne sopivat laajaan terveystarkastukseen, jossa arvioidaan koko perheen hyvinvointia. Lomake voidaan antaa vanhemmille kotiin täytettäväksi ja keskusteltavaksi keskenään. Lyhyt lomake on mahdollista täyttää myös vastaanottokäynnin yhteydessä, koska väittämiin vastaamiseen ei kulu paljoa aikaa. Äiti ja isä voivat täyttää saman lomakkeen yhdessä erilaisin koodein tai värein tai he voivat täyttää erilliset lomakkeet.  Parasta on, jos väittämiin vastaaminen käynnistäisi vanhempien välille keskustelun.

Käyttöä on kuvattu Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (Mäki Päivi, Wikström Katja, Hakulinen-Viitanen Tuovi & Laatikainen Tiina. 2011. THL). Voimavaralomakkeet on laadittu teorialähtöisesti (Pelkonen & Hakulinen 2002, Kaljunen 2002, Kaljunen, Pelkonen & Hakulinen-Viitanen 2006). Lomakkeiden käyttöön, arviointiin ja jatkokehittelyyn on osallistunut terveydenhoitajien ja kätilöiden lisäksi myös neuvoloiden asiakasperheitä vuosina 2000–2003. Menetelmäkäsikirjaan (pdf 2,23kt)

• Ensimmäistä lasta odottavan perheen arjen voimavarat -
  Voimavaralomake suomeksi (pdf 40kt)
  Voimavaralomake ruotsiksi (pdf 40kt)
  Voimavaralomake englanniksi (pdf 28kt)
  Voimavaralomake japaniksi (pdf 161kt)

• Vauvaperheen arjen voimavarat -
  Voimavaralomake suomeksi (pdf 117kt)
  Voimavaralomake ruotsiksi (pdf 28kt)
  Voimavaralomake englanniksi (pdf 25kt)
  Voimavaralomake japaniksi (pdf 167kt)

Väkivalta -lomake (Neuvolaseula)

Lomake on tarkoitettu parisuhdeväkivallan seulontaan äitiys- ja lastenneuvolan työntekijöille. Lastenneuvolaoppaassa on suositus seulonnan systemaattisesta käyttämisestä kaikissa äitiys- ja lastenneuvoloissa. Kehitetty tutkimushankkeessa osana naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojektia. THL (ent. Stakes), Perttu, Sirkka 2003.
Lastenneuvolaopas (STM, pdf 950kt)
Väkivalta lomake suomeksi (pdf 77kt)
Väkivalta lomake ruotsiksi (pdf 4,8kt)