Erityinen tuki

Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa vastaa tukea tarvitsevien lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin päivähoidossa. Järjestettäessä lapselle erityistä tukea, ei välttämättä tarkoiteta erillisiä toimenpiteitä. Usein kyse on yksilöllisistä tavoitteista osana varhaiskasvatusta. Monet päivähoidon kuntouttavista elementeistä ovat lapsen kehitystä yleisesti tukevia ja kaikille lapsille hyödyllisiä.

Erityinen tuki perustuu varhaiskasvatuksen hyvälle perusosaamiselle. Kasvattajayhteisön jokaisen jäsenen tehtävänä on tuoda varhaiskasvatuksen erilaiset tukitoimet tukea tarvitsevan lapsen päivittäiseen arkeen. Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskumppaneina.

Varhainen tuki

Varhainen tuki viittaa sekä lapsen varhaisvuosina tapahtuvaan tukemiseen että mahdollisimman varhain käynnistyviin tukitoimiin. Varhaiseen tukeen liittyy ennaltaehkäisevä, lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöihin sidoksissa oleva näkökulma.

Päivittäisen varhaiskasvatuksen ympäristössä varhainen tuki voidaan järjestää osaksi arkea lapsen kiinnostusta ja toimintaa seuraten. Tarkoitus on hyödyntää moniammatillista osaamista lapsen parhaaksi yhdessä vanhempien kanssa. Varhainen tuki on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää.

Lapsen tukeminen varhaisvaiheessa on kannattavaa: monet lisäpulmat jäävät kehittymättä kun huoleen tartutaan varhain. Varhaiseen tukeen perustuva työtapa on vastaus nykypäivän moninaistuviin tuen tarpeisiin.

Kuvio: Heinämäki, Liisa (2005) Varhaista tukea lapselle - työvälineenä kehittämisvalikko. Oppaita 62. Helsinki: Stakes.

Kasvattajayhteisön merkitys

Perusosaamisen vahvistaminen

Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja varhaiskasvatuksen tukitoimien toteuttaminen on koko kasvattajayhteisön perusosaamista. Hyvään perusosaamiseen kuuluu kasvattajayhteisön vahva kasvatustietoisuus, jota voidaan kehittää yhteisön ja yksittäisten kasvattajien itsereflektiolla ja koko toiminnan arvioinnilla. Perusosaamista tulisi ylläpitää ja vahvistaa säännöllisesti täydennyskoulutuksella.

Varhaiskasvatuksen tukitoimet lapsen tukena

Varhaiskasvatuksen tukitoimien lähtökohtana on tarkastella yhdessä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön havaintoja lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta.

Tukitoimina ympäristöä ja toimintaa mukautetaan lapsen tarpeiden mukaisesti ja varhaiskasvatuksen kuntouttavia elementtejä  käytetään suunnitelmallisesti lapsen hyväksi.

Kuntouttavia elementtejä varhaiskasvatuksessa ovat

• Struktuuri eli rakenne
  Lapsen mahdollisuuksia ennakoida toimintaa ja hänen käyttäytymiseensä kohdistuvia odotuksia tuetaan vahvistamalla hänen ympäristönsä struktuuria. Struktuuri käsitetään ajan, paikan, ihmisten ja toiminnan säännöllisyytenä pysyvyytenä ja jäsentyneisyytenä.
• Lasten keskinäinen ja kasvattajien ja lasten välinen hyvä vuorovaikutus
• Lapsen oman toiminnan ohjaus
  Lasta opastetaan ajattelemaan ja tekemään päätöksiä. Hänelle opetetaan toimintaa helpottavia tottumuksia ja päivittäisiin toimiin liittyviä taitoja. Lasta ohjataan asettamaan tavoitteita, myös osatavoitteita, ja tunnistamaan omaa osaamistaan ja onnistumistaan.
• Ryhmätoiminta
  Lasten keskinäistä vertaistoimintaa ja leikkiä mahdollistetaan ja tuetaan. Lasta ohjataan tietoisesti tunnistamaan ja hallitsemaan sosiaalisen käyttäytymisen perustaitoja, ja häntä tuetaan ryhmän sääntöjen ja tapojen omaksumisessa.
• Kehityksen osa-alueiden tukeminen
  Lapsen yksittäisten kehityksen osa-aluiden (esim. kielen kehitys, motorinen kehitys ym.) tukeminen liitetään luontevasti muuhun toimintaan yhteisten tavoitteiden suuntaisesti. Osa-alueita tuetaan kasvatuksen menetelmien ja sisältöjen valinnalla.

Tuen tarve lapsen vasussa

Lapsen vasuun sisältyy myös lapsen tuen tarpeen määrittely ja tuen toteuttamisen suunnitelma. Tämä osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa muodostaa päivähoitolain tarkoittaman kuntoutussuunnitelman erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Erityisosaamisen ylläpitäminen erityisen tuen edellytyksenä

Erityisen tuen tarpeen arviointi ja tuen suunnittelu edellyttävät lapsen kehityksen ja pedagogisen toiminnan tuntemusta. Lisäksi tarvitaan erityisen ohjauksen ja opetuksen menetelmien tuntemista sekä erityisosaamista, kun eri asiantuntijatahojen tukipalveluita kytketään varhaiskasvatukseen. Erityisosaamista kasvattajayhteisöön voivat tuoda ryhmässä työskentelevät tai kiertävät / liikkuvat erityislastentarhanopettajat sekä muut erityistyöntekijät.

Yhteistyössä järjestettävät tukipalvelut

Erityistä tukea tarvitseva lapsi saa usein eri palveluntuottajien tukipalveluita, esim. puheterapeutin tai psykologin palveluja. Niiden toteuttaminen varhaiskasvatuksessa edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta.

Moniammatillisen yhteistyön perustana on erilaisen ammatillisen osaamisen tunteminen ja kunnioittaminen. Asiantuntijuudet yhdistyvät konkreettisesti, kun osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa sovitaan varhaiskasvatuksen yksilöllistämisestä. Eri tahojen määrittelemät tavoitteet ja menetelmät nivotaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, ja samalla selkiytetään eri tahojen vastuut.

Valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen linjauksissa (2002) todetaan, että varhaiskasvatuksen tukipalvelujen, kuten erityiskasvatuksen, puheterapian ja mielenterveyspalveluiden, saatavuus tulee turvata kattavasti.
Valtioneuvoston periaatepäätös Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista