Oppilas- ja opiskelijahuollon tarkoitus, tehtävät ja toimintatavat ovat pääpiirteiltään yhtenevät. Oppilashuolto termi on käytössä esi- ja perusopetuksessa ja opiskelijahuolto peruskoulun jälkeisissä opinnoissa. Seuraavassa kuvataan oppilashuollon tehtäviä ja järjestämistä ja lopuksi tuodaan lyhyesti esille opiskelijahuollon erityiskysymyksiä.

Mitä oppilashuollolla tarkoitetaan?

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltotyöhön kuuluvat sekä koulun yhteisöllisen hyvinvoinnin edistäminen että oppilaan yksilöllinen oppilashuolto.

Oppilashuoltoon sisältyvät

• opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto
• oppilashuollon palvelut 
  • kouluterveydenhuolto 
  • suun terveydenhuolto, ehkäisevä suunterveydenhuolto
  • koulupsykologipalvelut
  • koulukuraattoripalvelut

Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä.

Tavoitteena yhteisöllisen hyvinvoinnin edistäminen

Oppilashuollon keskeisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Paikallisen opetussuunnitelman osana toimijoiden yhteistyönä laaditaan oppilashuollon suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon yleiset periaatteet ja yhteistyö, keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä koulun toiminta kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Tämän lisäksi suunnitelmassa tulee olla kuvattuna kouluyhteisön toimintatavat ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja hoitamiseksi sekä kirjata toimintamallit seuraaviin tilanteisiin:

• poissaolojen seuranta
• kiusaaminen, väkivalta ja häirintä
• mielenterveyskysymykset
• tupakointi ja päihteiden käyttö
• erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset
• uhka- ja vaaratilanteiden jälkihoito ja psykososiaalinen tuki

Yksilöllinen oppilashuolto

Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista, tasapainoista kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on oppimisen esteiden ja muiden ongelmien ehkäiseminen, varhainen tunnistaminen ja tuen tarjoaminen. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Opettajalla on hyvä tilaisuus tuen tarpeen varhaiseen tunnistamiseen.

Kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastukset mahdollistavat yksilöllisen ennaltaehkäisevän työn, hyvinvoinnin arvioimisen ja tuen tarpeiden tunnistamisen. Koulukuraattori ja koulupsykologi tuovat oman ammattitaitonsa ja työmenetelmänsä ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen. Riittävän yksilöllisen tuen järjestämiseen tarvitaan yleensä useita eri toimijoita ja monialaista yhteistyötä. Oppilashuollon tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa on ensisijaista kodin ja koulun yhteistyö. Yksilöllistä oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietojen saantia ja salassapitoa koskevat säädökset.
Tuen tarve

Monialaisen oppilashuoltoryhmän toimintatapa

Monialainen oppilashuoltoryhmä koordinoi ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa. Se osallistuu koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön arvioimalla hyvinvointitilannetta koulun ja luokan tasolla sekä toimii asiantuntijana terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön kehittämisessä. Oppilashuoltoryhmä etsii myös ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi.
Ryhmä laatii vuosittain koulukohtaisen oppilashuollon työsuunnitelman, johon on kirjattu kehittämiskohteet ja tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvä tapa on laatia toimintakalenteri, jossa huomioidaan asioiden kiireellisyysjärjestys ja kouluvuoden aikana säännöllisesti toistuvat aikarajat esim. nivelvaiheet.
Monialaisuus

Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori. Kun oppilashuoltoryhmässä käsitellään koulun yhteisiä asioita, on ryhmän kokoonpano vapaa. Näissä asioissa voidaan tehdä yhteistyötä esim. koulun johtoryhmän, oppilaskunnan, vanhempainyhdistyksen, nuorisotoimen, seurakunnan, poliisin, järjestöjen ym. kanssa.  Myös oppilaat ja vanhemmat on tärkeää ottaa mukaan pohtimaan kouluyhteisön hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.

Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla läsnä vain ne koulun ja oppilashuollon henkilöstöön kuuluvat, joiden tehtäviin kyseisen oppilaan opetuksen, tuen tai hoidon järjestäminen kuuluvat. Huoltajan suostumuksella tai lain niin salliessa voi ryhmään osallistua muita tarvittavia tahoja. Oppilaan asioiden käsittely oppilashuoltoryhmässä dokumentoidaan.

Mitä opiskelijahuollolla tarkoitetaan?

Opiskelijahuollon perusperiaatteet, toimintatavat ja tietosuojasäädökset ovat pääosin yhtenevät perusopetuksen oppilashuollon kanssa. Opiskelijoiden ikä ja kehitysvaihe vaikuttavat kotien kanssa tehtävän yhteistyön muotoihin. Opiskelijahuollon tulee tarjota opiskelijoille mahdollisuus osallisuuteen ja yhteisölliseen vaikuttamiseen.

Opiskelijoiden elämänvaihe ja -tilanne tuovat haasteita opiskelijahuoltoon. Muun muassa nuoren itsenäistyminen, vieraalle opiskelupaikkakunnalle muuttaminen, seurustelu ja parisuhde, opintojen vaativuus, työn ja opiskelun yhteensovittaminen ja taloudellinen niukkuus  ovat asioita joihin nuoret tarvitsevat paljon tukea ja joiden ratkaisumalleja ei perusopetuksen oppilashuollosta löydy.

Opiskelijahuollossa käytetään osin oppilashuollosta eroavaa terminologiaa: opiskeluterveydenhuolto, opintopsykologi, opiskelijahuoltoryhmä ym.