Äitiysneuvolan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön ja vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisy, häiriöiden varhainen toteaminen ja sujuva hoitoon ohjaaminen.

Raskaana oleville naisille tarjotaan mahdollisuus raskauden aikaisiin sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulontoihin, jotka tehdään seulonta-asetuksen mukaan. Seulontoihin osallistumiseksi äidin olisi hyvä olla yhteydessä neuvolaan jo ennen 8. raskausviikkoa. Lähes kaikki raskaana olevat naiset käyvät neuvolassa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Se on myös äitiysavustuksen saamisen edellytyksenä.

Neuvolan tuki suunnataan koko perheelle. Näin voidaan tukea raskaana olevaa naista ja hänen puolisoaan valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä.

Lait, oppaat ja suositukset

Lait, oppaat ja suositukset sekä joitakin esitteitä on koottu erikseen palveluittain. Katso myös valtakunnalliset kehittämisohjelmat.
Lait, oppaat ja suositukset

Terveystarkastukset

Äidille järjestetään raskauden aikaiset terveystarkastukset neuvolassa yksilölliset tarpeet huomioiden. Määrää ja sisältöä koskevat suositukset päivitetään lähiaikoina. Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen (338/2011) mukaan odotusaikana järjestetään yksi laaja terveystarkastus, jossa arvioidaan molempien vanhempien hyvinvointia ja tuen tarpeita. Jälkitarkastuksen voi tehdä lääkäri, kätilö tai terveydenhoitaja.
Asetus 338/2011 (Finlex)

Terveysneuvonnan tarkoituksena tukea lasta ja vanhempia

Neuvolan tehtävänä on tukea perheen voimavaroja, lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta sekä äidin voimavaroja imettää. Huomiota kiinnitetään koko perheen elintapoihin, parisuhteeseen ja molempien puolisoiden rooliin ja vastuuseen vanhempina. Ensimmäistä lasta odottavan tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse on järjestettävä vähintään yksi kotikäynti. Ainakin ensimmäistä lasta odottavalle perheelle on järjestettävä monialaisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa.

Henkilöstöresurssit

Viimeisimmän suosituksen Lääkintöhallituksen ohjekirjeen no 2/1988 mukaan kokopäivätoimisella terveydenhoitajalla/kätilöllä tulisi olla enintään 80 synnyttävää asiakasta vuodessa. Lääkäreillä vastaava suositus on 800 synnyttävää asiakasta vuodessa/kokopäivätoiminen lääkäri. Nämä suositukset tullaan päivittämään. Ohjekirjettä ei ole saatavilla sähköisesti.

Palvelun saatavuus, kattavuus ja jatkumo

Äitiysneuvolapalveluiden saatavuus ja kattavuus on hyvä. Äitiysneuvolapalvelut ovat saatavilla yli 800 neuvolassa ja syntymärekisteritietojen perusteella palveluita käyttämättömien osuus on vain 0,2 - 0,3 % synnyttäneistä.

Erikoissairaanhoidossa äitiyshuollon palveluista vastaavat äitiyspoliklinikat ja synnytysosastot. Jotta palvelut käyttäjien näkökulmasta muodostaisivat aukottoman kokonaisuuden, tulisi äitiysneuvolan ja äitiyspoliklinikan yhteistyön ja työnjaon olla suunnitelmallista ja jatkuvaa.

Yhdistetyssä äitiys- ja lastenneuvolassa terveydenhoitaja ja lääkäri ovat yhteistyössä perheen kanssa äidin raskausajasta lapsen kouluikään asti. Tällöin terveydenhoitajalla voisi olla esimerkiksi 40 äitiä/vuosi ja lisäksi noin 200 neuvolaikäistä lasta. Yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolan etuna on, että terveydenhoitaja tuntee oman alueensa väestön. Yhdistetyssä työssä on turvattava työnohjaus ja konsultointimahdollisuus. Jos perheet siirtyvät äitiysneuvolasta lastenneuvolan asiakkaiksi, terveydenhoitajan/kätilön on hyvä tutustua lapsen perheeseen jo odotusaikana.

Lisätietoa

• Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 
  338/2011 (Finlex)
• Viisainen, Kirsi (toim.) (1999) Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Oppaita 34. Helsinki: Stakes. 
• Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma 2007-2011 (STM)
• Vanhempainetuudet (KELA)