Varhaiskasvatuksen ja koulun henkilökunta ovat usein ne ensimmäiset, jotka huomaavat perheväkivallan tai joutuvat puuttumaan lapsen kokemaan perheväkivaltaan. Koulun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus puuttua väkivaltaan.

Väkivallan vaikutukset lapseen

Lapset altistuvat herkästi väkivallalle, koska ovat sekä psyykkisesti että fyysisesti riippuvaisia vanhemmistaan. Vanhempi, joka käyttää väkivaltaa joko toista aikuista tai lasta kohtaan, saa aikaa turvattomuutta ja pelkoa. Vanhemmat, jotka eivät kykene suojelemaan lasta väkivallalta, altistavat lapset väkivallalle aiheuttavat vakavia seurauksia lapsen fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle.

Lapselle pahinta on kun hän näkee toisen vanhempansa tulevan hakatuksi tai halvennetuksi. Lapsen luottamus turvaa antaviin ja suojeleviin vanhempiin horjuu. Turvallinen koti muuttuu pelon pesäksi. Pitkään kotona väkivallalle altistettu lapsi traumatisoituu. Lapset kehittävät erilaisia selviytymisstrategioita kuten omaan maailmaan vetäytyminen, kotoa karkaaminen tai uppoutuminen harrastuksiin tai koulunkäyntiin. Lapset reagoivat kuitenkin hyvin eri tavalla riippuen monesta eri tekijästä.

Lapsen kokema väkivalta on aina lastensuojeluasia

Epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai kaltoin kohtelusta on aina lastensuojelun asia. Lastensuojelulaki velvoittaa ammattilaisia ilmoittamaan lastensuojeluun näissä tilanteissa. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös tilanteita ennen lapsen syntymää. Tämä tarkoittaa, että lastensuojeluilmoitus on tehtävä silloin kun epäilee tai on tietoa, että raskaana oleva nainen on väkivallan kohteena.
Lastensuojeluilmoituksen tekeminen (Lastensuojelun käsikirja)

Asetus velvoittaa äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työntekijää puuttumaan väkivaltaan

Asetuksen 380/2009 mukaan äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveysneuvonnan on tuettava vanhemmuutta ja parisuhdetta. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy on oleellinen osa tätä työtä.  Äitiys- ja lastenneuvoloilla sekä kouluterveydenhuollolla on tärkeä tehtävä vaikuttaa väkivaltaan liittyviin asenteisiin.
Asetus 380/2009 (Finlex)

Miten toimit

Yhtä ainutta oikeaa toimintatapaa ei ole, koska väkivallan kokemukset ja tilanteet vaihtelevat ja ovat erilaisia. Tärkeää on kuitenkin, että ammattilaisilla on tietoa ja taitoa tunnistaa ja puuttua väkivaltaan sekä ehkäistä väkivallan syntymistä. Jokaisella ammattilaisella on mahdollisuus toimia ja auttaa. Väkivallan puheeksi ottaminen on jo itsessään interventio.

Väkivallan puheeksi ottaminen

Yksi lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävää työtä ohjaavista periaatteista on dialogisuus. Luottamuksellisen suhteen syntyminen työntekijän ja asiakkaan välillä vie aikaa ja vaatii rohkeutta.
Katso Dialogisuuden muodostaminen ammattilaisen ja perheen välillä (Kasvun kumppanit)

Väkivallasta puhuminen ei ole helppoa ammattilaisille. Voi syntyä pelko, että joutuu itse väkivallan kohteeksi tai että asiakas suuttuu ja luottamus kärsii. Nämä pelot ovat kuitenkin osoittautuneet turhiksi. Monet tutkimukset ovat itseasiassa osoittaneet lasten ja aikuisten olleen pettyneitä siihen, ettei kukaan ole kysynyt heiltä väkivallan kokemuksista.

Väkivaltakokemusten kuunteleminen voi  olla vaikeaa. Aihe herättää paljon erilaisia tunteita, kuten vihaa, pelkoa, ahdistusta tai voimattomuutta. Erityisen tärkeää on tunnistaa omat asenteensa ja mahdolliset omat väkivaltakokemukset. Ne vaikuttavat asiakkaan kohtaamiseen. Kouluttautuminen väkivallan tunnistamiseen ja vaikutuksiin on edellytys ammatillisen kohtaamisen taidon kehittymiseen. Ammatillinen suhtautuminen ei hyväksy väkivaltaa mutta ei myöskään syyllistä ketään vaan ottaa asiakkaan kertomuksen vakavasti ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Työvälineitä väkivallan puheeksi ottamiseen

On kehitelty erilaisia lomakkeita helpottamaan työntekijän työtä ja hänen mahdollisuuttaan auttaa asiakasta. Väkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen on kehitelty erilaisia työvälineitä.  Lomakkeiden käyttö edellyttää, että on saanut tarvittavan koulutuksen niiden käyttämiseen. Vaikka lomakkeet ovat usein kirjallisessa muodossa, niin väkivaltaa käsittelevän lomakkeen käyttäminen on aina vuorovaikutuksellinen tilanne. Älä koskaan jätä asiakasta yksin täyttämään lomaketta.
Lomakkeet väkivallan puheeksi ottamiseen (Kasvun kumppanit)

Väkivallan puheeksi ottamisen muistilista

Väkivallan puheeksi ottamisen muistilista on tarkoitettu  työntekijän avuksi ottaa väkivalta puheeksi asiakkaan kanssa niin väkivallan kokeneen kun tekijän kanssa.

Puheeksi ottamisen muistilista (STM)

Turvallisuuden arviointi

Kun otat väkivallan puheeksi asiakkaan kanssa, tee aina turvallisuuden arviointi. Tee tarvittaessa asiakkaan kanssa turvallisuussuunnitelma. 

• Onko väkivallasta turvallista puhua juuri nyt. Onko asiakas yksin vai onko mahdollinen tekijä paikalla?
• Arvioi kuinka akuutti väkivaltatilanne on. Onko asiakkaan ja lasten turvallista palata kotiin?
• Tarvitaanko välitöntä turvaa?

Väkivallasta puhuminen lapsen kanssa

Lapselle, joka altistuu väkivallalle kotona, on omat tarpeet ja oma näkökulma tapahtuneeseen. Lasten kertomukset eivät aina ole yhdenmukaisia aikuisten kertomusten kanssa tai työntekijän odotusten kanssa. Lapsille on tärkeää antaa tilaa ja mahdollisuus puhua.

Kun puhut lapsen kanssa väkivaltakokemuksista, huomioi seuraavat asiat

• Lapsen vastuulla ei ole ottaa väkivalta puheeksi. Ole selkeä ja aseta konkreettisia kysymyksiä.
• Varmista, että lapsi ei joudu uudelleen väkivallan kohteeksi, kerrottuaan kokemuksestaan ulkopuoliselle. Arvioi uusiutuvan väkivallan riski.
• Kun lapsi on turvassa ja ilmapiiri turvallinen, hänellä on tarve kertoa kokemuksistaan.
• Kerro lapselle, että olet tietoinen perheessä tapahtuvasta väkivallasta ja kuuntele lasta.
• Kerro lapselle, että väkivalta herättää erilaisia tunteita, sekä tekijää että väkivallan kohteeksi joutunutta kohtaan.
• Kerro, että väkivalta on aina väärin ja että se on aikuisten vastuulla. Älä syyllistä ketään.
• Käytä selkeää kieltä. Nimeä väkivalta.

Väkivaltaan puuttuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä

Kun omat tiedot ja taidot eivät enää riitä, on pyydettävä apua muilta toimijoilta. Työntekijänä ei tarvitse tehdä päätöksiä yksin, vaan toimia yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti soveltaen ohjeistusta kunkin tilanteen, perheen ja lapsen tarpeiden vaatimalla tavalla.  Työntekijällä tulee olla mahdollisuus konsultaatioon ja muuhun tarvittavaan tukeen kuten työnohjaukseen.

Kunnassa on oltava selkeä palvelumalli lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteita varten

Valtakunnallisten suositusten mukaan kunnassa on oltava selkeä palvelumalli lähisuhde- ja perheväkivalta tilanteita varten. Palvelumallista on käytävä ilmi miten toimitaan ja kuka vastaa eri avun ja tuen tarjoamisesta. Jokaisella toimintayksiköllä on oltava yksikkökohtainen toimintamalli miten toimitaan kun epäillään lapsen altistuneen väkivallalle tai lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä tai kaltoinkohtelua.

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset. Tunnista, turvaa ja toimi. Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen (2008) Julkaisuja 2008:9. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto (pdf 153kt)