Viranomaisten ja yritysten tekemillä päätöksillä on usein vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin ja laajemmin erilaisiin väestöryhmiin. Näitä vaikutuksia on hyvä tarkastella etukäteen ennen päätöksentekoa. Tavoitteena on, että kaikki eri hallinnonalat tunnistaisivat oman työnsä vaikutukset lapsiin.

Arviointi avuksi kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen

Lapsivaikutusten arviointi päätöksissä on työväline kunnille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Se on osa ennakkoarvioinnin perhettä, jossa eri ihmisryhmiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan eri nimillä, kuten sosiaalisten vaikutusten, terveysvaikutusten, sukupuolivaikutusten tai ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointeina.

Ennakkoarviointeja tehdään, koska päätösten vaikutukset tulee olla mahdollisimman hyvin tiedossa päätöksiä tehtäessä. Näin negatiivisiin vaikutuksiin voidaan varautua ja niitä voidaan lieventää, positiivisia vaikutuksia on mahdollista vahvistaa ja päättäjillä on päätöstä tehdessään mahdollisuus vertailla eri ratkaisuvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia.

Vaikutuksia voi arvioida ennalta joko nopeasti kolmivaiheisena tai tavanomaisesti

Lapsivaikutusten arvioinnissa prosessi on samanlainen kuin kaikkiin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Lapsiin kohdistuvia vaikutuksia voi arvioida ennalta kahdella tavalla, joko nopeana kolmivaiheisena tai tavanomaisena ennakkoarviointina.

Molemmissa tavoissa vaikutukset käsitetään laajasti ja ne voivat olla muodoltaan rahassa mitattavia (kustannukset/säästöt), kappalemääräisiä (indikaattorit) tai laadullisia, verbaalisesti ilmoitettavia. Sisällöllisesti vaikutusta voi tarkastella tavoitteen toteutumisen, väestöryhmien ja hyvinvoinnin ja terveyden osatekijöiden kautta. Vaikutukset esitetään taulukossa omina riveinään, eikä niitä yhteismitallisteta.

Nopea kolmivaiheinen ennakkoarviointi

• Kolmivaiheinen ennakkoarviointi on kehitetty lautakuntapäätösten arvioimiseen.
• Valmistelija yhdessä sisältöasiantuntijan kanssa tunnistaa erilaiset ratkaisuvaihtoehdot, arvioi valmisteltavan päätöksen vaikutuksia ja vertailee eri vaihtoehtojen vaikutuksia taulukoimalla päätösvaihtoehdot ja niiden vaikutukset.
• Arvioinnin voi toteuttaa muutamassa tunnissa, työkokouksen aikana tai yhtenä päivänä.
• Ennakkoarviointi liitetään lautakunnan esityslistaan ja esittelijä käyttää sitä perusteluna omalle päätösehdotukselleen. Lautakunta voi tarvittaessa käsitellä ennakkoarviointia.

Tavanomainen ennakkoarviointi

• Käytetään ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden valmistelussa.
• Arviointia voi tehdä laajempi työryhmä.
• Prosessiin liittyy useita työvaiheita, kuten vaikutusten kohteena olevien sekä muiden alojen toimijoiden kuulemista ja osallistumista sekä muuta tiedon keruuta.
• Vaikutusten hyvyyttä arvioidaan vertailemalla erilaisia ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia keskenään.
• Tyypillisesti ennakkoarviointia tehdään ohjelman valmistelun yhteydessä ja ennakkoarviointi kestää ohjelman valmistelun ajan.
• Tavanomainen ennakkoarviointi on nopeasti tehdyn ennakkoarvioinnin tavoin julkinen; arviointi liitetään ohjelma-asiakirjoihin.

Kokemuksen mukaan ennakkoarviointi helpottaa ammattilaisen työtä

Kuntien valmistelijat kuvaavat ennakkoarvioinnin käytön antaneen mahdollisuuksia löytää

1. halvempia palveluita: haluttiin ennalta tarkastella eri vaihtoehtojen vaikutuksia kunnan talouteen ja mahdollisesti löytää halvempi tapa toteuttaa tietty toiminta
2. parempia palveluita: palvelun muodostuminen kunnan tarpeita vastaavaksi
3. laajempia näkökulmia:
   
   • voitiin tarkastella päätösten seurannais-vaikutuksia pidemmällä aikavälillä
   • asioita voitiin tarkastella kokonaisvaltaisesti
   • luottamushenkilölle voitiin tarjota laaja-alainen näkökulma päätettävästä asiasta

Ammattilaisten mukaan toimintatapa myös pakottaa tarkastelemaan asioita laajasti ja asukas/asiakasnäkökulmasta sekä helpottaa valmistelijan työtä. Lisäksi asioiden esittäminen taulukossa on neutraalimpaa kuin pelkässä tekstissä, toiminta perustuu enemmän faktoihin kuin ennen ja päätösten perustelut tulevat selkeämmin esille.

Ennakkoarvioinnilla mahdollistetaan lapsen oikeuksien toteutuminen

Ennakkoarviointi täydentää toimeenpanon aikaista arviointia ja jälkikäteisarviointeja. Jos päätöksen ennakoidut vaikutukset ovat tiedossa jo päätöstä tehtäessä, voidaan valita eri vaihtoehdoista parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttava ratkaisu. Ennakoimalla vaikutuksia voidaan olettaa saavutettavan edullisempia, tuloksellisempia ja korkealaatuisempia päätöksiä. Vaikutusten kohteena olevien ihmisryhmien näkökulman esiin tuominen päätöstä valmisteltaessa lisää lasten oikeuksien toteutumista, osallisuutta sekä moniarvoista ja läpinäkyvää päätöksentekokulttuuria.

YK suosittelee lapsivaikutusten arviointia

YK:n lasten oikeuksien komitea suosittelee lapsivaikutusten arviointia. Lapsiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan kuitenkin muissa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinneissa sekä lakisääteisesti (maankäyttö ja rakennuslain ja ympäristövaikutusten arviointilain) elinympäristön ja maankäytön suunnittelussa että vapaaehtoisesti säädösvaikutusten arvioinnissa, kuntapäätöksissä ja erilaisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa.

Stakesin (nyk. THL) kunnanjohtajakyselyn mukaan 38% kunnista käyttää ainakin joskus ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin työkaluja päätöksiä tehdessä. Osassa kunnista ennakkoarviointi, mukaan luettuna lapsiin kohdistuvat vaikutukset, on säännöllistä toimintaa.

Lisätietoa aiheeseen liittyen

Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä
Konkreettinen työkalu kunnille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.

Esimerkkejä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) sovelluksista
Sivuilla on esimerkkejä eri alojen kuntapäätöksistä, joissa arvioitu lapsiin kohdistuvia vaikutuksia. Näitä ovat esim. hyvinvointistrategian toimeenpano, nuorten kokoontumispaikan sijainti lähiössä, koulupsykologisen työn järjestäminen, lapsiperheiden kotihoito, päiväkodin johtajien tehtävän muuttaminen, lasten kotihoidontuen kuntalisän käyttöönottaminen, esikoulun tilaratkaisut, päätös kirjastoautosta, kieliluokan perustaminen, koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäminen, kehitysvammaisten jatko-opinnot, asemakaavasta poikkeaminen leikkipaikaksi).

Mitä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on?
Menetelmiä, kirjallisuutta ja oppimateriaalia yleisemmin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista.

Julkaisuja aiheeseen liittyen

• Taskinen, Sirpa (2006) Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi opas. Helsinki: Stakes.
• Heinämäki, Liisa & Kauppinen, Tapani (2010). Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä – Työväline kunnille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.
• Nelimarkka K & Kauppinen Tapani (2007). Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Oppaita 68. Helsinki: Stakes.
• Kauppinen, Tapani & Ståhl Timo (2009). Säädösvaikutusten arvioinnin laatu – esimerkkinä ihmisiin kohdistuvat vaikutukset hallituksen esityksissä. Helsinki: Oikeus 2009/2 ss. 188-197.(
• Kauppinen, Tapani (2011) Kuntien tulevaisuus haltuun. Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä. (PDF 1,14 Mt) THL:n tutkimuksia 67/2011. Helsinki 2011.

Yhteyshenkilö

projektipäällikkö
Tapani Kauppinen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
etunimi.sukunimi@thl.fi