Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityön strateginen suunnittelu perustuu tietoon, jota kunnalla on heidän  tilanteesta ja siinä tapahtuneista muutoksista.

Tiedon hyödyntämistä helpottaa, kun tiedonkeruu on suunnitelmallista ja tieto on vertailukelpoista. Suunnittelun tueksi tarvitaan sekä laadullista että määrällistä tietoa. Tiedon keruu ei ole itseisarvo vaan olennaista on tiedon hyödyntäminen erityisesti osana arkityötä.

Suunnittelun perustana käytettävät tietosisällöt

• lasten, nuorten ja perheiden terveys ja hyvinvointi ja siinä tapahtuneet muutokset
• väestöryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot
• kasvuympäristön tilanne
• palveluiden ja palvelujärjestelmän toimivuus
• toiminnan tavoitteiden toteutuminen

Suunnittelun perustana käytettävät tietolähteet

• Asiakastyötä tekevien kokemukset
• Lasten nuorten ja perheiden kokemukset
• Valtakunnalliset tilastot
• Kunnan omat tilastot

Tiedonkeruuta velvoittava lainsäädäntö

• Terveydenhuoltolain 12. pykälän mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin.
• Lastensuojelulain 7. pykälän mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä.
• Asetuksen (338/2011) 4. pykälässä sanotaan, että terveystarkastuksissa ja -neuvonnassa saatuja seurantatietoja kunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista on käytettävä palvelujen suunnittelussa.

Kaventaja -verkkopalvelu tarjoaa tietoa hyvinvointi- ja terveyseroista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä keinoja erojen kaventamiseksi.
Kaventaja -verkkopalveluun